Rastaat
Laulurastas (Turdus philomelos)
Laulurastaan yläpuoli on tumman- tai oliivinruskea. Alapuolella on V:n muotoisia mustanruskeita täpliä, muutoin vatsa on valkoinen. Kellanruskeaa väriä on kupeilla ja rinnassa.Laulurastas pesii kuusi- ja sekametsissä. Sitä pidetään kuusikoidemme laulutaiturina.
Laulurastas syö kastematoja, toukkia ja kotiloita. Kesän lopulla ja syksyllä se käyttää ravintona myös marjoja.
Lintuatlas
Mustarastas (Turdus merula)
Mustarastaan tuntomerkit ovat hiilenmusta höyhenys ja kirkkaan keltainen nokka. Laji pesii lehtomaisissa metsissä, puistossa ja puutarhoissa. Ravintona on rastaiden tapaan kastemadot, hyönteiset ja niiden toukat. Loppukesällä ja syksyllä syö myös marjoja ja hedelmiä.
Suurin osa muuttaa talveksi Länsi-Eurooppaan. Suomeen talveksi jääneet yksilöt selviytyvät pihlajanmarjoilla, puuhun jääneillä omenoilla ja lintulautojen siemenillä.
Lintuatlas
Punakylkirastas (Turdus iliacus)
Punakylkirastaalla on tummanruskea selkä, ruosteenpunaiset kainalot ja kupeet. Rinnassa on kapeita tummia laikkuja. Päässä hyvä tuntomerkki on valkoinen silmäkulmanjuova.Punakulkirastaat pesivät erilaisissa metsissä. Ne viihtyvät myös puistoissa ja puutarhoissa.
Ravintona punakylkirastaat käyttävät kovakuoriaisia, toukkia ja kotiloita. Syksyllä ravintoa täydentävät marjat.
Lintuatlas
Räkättirastas (Turdus pilaris)
Räkättirastaan pää ja yläperä ovat harmaat. Selkä on kastanjanruskea. Rinta on kellanruskea tummilla täplillä. Räkättirastas pesii erilaisissa metsissä, puutarhoissa, puistoissa ja tunturikoivikoissakin. Laji pesii yksin tai yhdyskunnittain. Räkättirastaat ovat tuttu näky kaivamassa kastematoja pihojen ja puistojen nurmikoilta.
Osa muuttaa talveksi Länsi-Eurooppaan. Räkättirastaat pysyvät Suomessa pitkälle talveen, mikäli syksyn pihlajanmarjasato on ollut hyvä. Jos marjoja ei ole, muutto alkaa jo loppusyksyllä.
Räkättirastaat eli "räksät" rätisevät variksia hätyytellessä.
Lintuatlas