4.1 Orkesteri

Orkesterin historiaa

Orkesterilla tarkoitetaan erilaisten soitinten yhdistelmää. Orkesterissa soittimia soitetaan yhdessä. Puhutaan soitin- eli instrumentaalimusiikista. Orkesterin avulla voidaan luoda hyvin moninaisia, vaihtelevia ja värikkäitä musiikkiesityksiä. Taidemusiikkia soittava orkesteri ei ole aina ollut samanlainen, vaan se on kehittynyt ja muuttunut ajassa, kuten kaikki muukin musiikissa. Nykyään orkesterissa voi olla yli sata soittajaa!

Yhteissoiton historia on koko soitinten historian mittainen. Ihmisten tapana on ollut soittaa yhdessä niillä soittimilla, joita heillä on ollut. Säveltäjä ei siis ole aina edes merkinnyt nuottiin, millä soittimella ajatteli jonkin kohdan soitettavaksi. Vasta muutaman sadan vuoden ajan orkesterin kokoonpano on ollut määrätty ja orkesterimusiikkia on sävelletty tietyille soitinyhdistelmille.

Orkesterinuottia, jossa jokaiselle soittimelle on kirjoitettu omat nuottinsa sanotaan partituuriksi. Partituuri on laaja ja monikerroksinen nuottikuva, jonka lukeminen vaatii taitoa ja harjoitusta.

Soitinryhmät

Nykyaikaisen sinfoniaorkesterin muodostavat erilaiset soitinryhmät. Suurin ryhmistä on jousisoittimet. Jousisoittimia on yli puolet koko orkesterin soittimista. Nykyisiä orkesterin jousisoittimia ovat viulut, alttoviulut, sellot ja kontrabassot. Toisen soitinryhmän muodostavat puupuhaltimet: oboet, klarinetit, fagotit ja huilut. Kolmantena suurena ryhmänä orkesterissa ovat vaskipuhaltimet: trumpetit, käyrätorvet, pasuunat ja tuuba. Muita tärkeitä orkesterisoittimia ovat patarumpu, piano ja harppu. Orkesteria voidaan täydentää muilla näiden soitinten sukulaissoittimilla, vaikkapa piccolohuilulla tai ksylofonilla.

Syntymästään 1600-luvulta asti orkesteri on paisunut yhä suuremmaksi kokonaisuudeksi. Sen kasvuun ovat vaikuttaneet soittimien tekninen kehitys ja säveltäjien tapa säveltää yhä monimutkaisempia ja vivahteikkaampia kokonaisuuksia.

Erilaisia orkestereita

Sinfoniaorkesteri on suuri soitinperheiden luoma kokonaisuus. Sinfoniaorkesterit soittavat sinfonioita ja konserttoja. Ne myös toimivat oopperoiden orkestereina.

Eri soitinryhmät voivat toimia itsenäisinä orkestereina. Puhallinorkestereita ja jousiorkestereita toimii esimerkiksi Suomessa lähes kaikissa musiikkioppilaitoksissa.

Jousiorkestereita perustettiin aluksi hoveihin, aivan ensimmäinen Ranskan kuningas Ludwig XIII:n hoviin. Näin ajan uusi ja muodikas musiikki täydensi hovin muutenkin loisteliasta elämää.

Puhallinorkesteri koostuu vain puhallinsoittimista ja lyömäsoittimista.

Kamariorkesteriksi kutsutaan pienempää orkesteria, jossa on vain noin 25-30 soittajaa, mutta kuitenkin kaikki soitinperheet edustettuina. Esimerkiksi Mozart sävelsi paljon myös kamariorkesterille.

Ludvig XIII, Ranskan kuningas (1601-1643)

1600-luvun alussa Ranska oli eurooppalainen suurvalta. Tuolloin Ranskan kuninkaana oli Ludvig XIII. Hänet kruunattiin kuninkaaksi vain yhdeksän vuoden iässä, kun hänen isänsä kuningas Henrik IV oli murhattu tämän kulkiessaan hevosvaljakon kyyditsemänä Pariisin kadulla.

Ludvigista tuli siis Ranskan kuningas aivan pikkupoikana. Ajattele jos sinusta olisi tullut kolmasluokkalaisena kuningas!

Ludvig joutui kuitenkin taistelemaan vallasta sijaishallitsijaksi määrätyn äitinsä Maria de’ Medicin kanssa. Äiti kun oli eräiden muiden vallanhaluisten vaikutuksen alainen. Lopulta Ludvig murhautti äitiään vallassa pitävän Concino Concinin. Tuolloin Ludvig oli 16-vuotias nuorimies.

Ludvig meni myös naimisiin Habsburgin prinsessa Annan kanssa jo 14-vuotiaana. Ludwig ja Anne vihasivat toisiaan syvästi, joten avioliitto ei ollut onnellinen.

Ludvigin terveys oli koko elämän huono ja hän kuoli jo 1643. Ja jälleen kruunu siirtyi hänen lapselleen, viisivuotiaalle Ludvig XIV:lle.