Lisätietoa linnuista

Peippo on siemensyöjä

Peippo ja västäräkki ovat puistojen yleisimpiä lintuja. Kun vertailet niitä tarkasti, huomaat, että ne poikkeavat rakenteeltaan ja käyttäytymiseltään toisistaan monin eri tavoin.

Peippo on siemensyöjä. Tämän huomaa linnun kookkaasta nokasta, jolla on hyvä murskata kovia siemeniä. Syksyllä peipoilla ei ole kova kiire muuttaa etelään, sillä siemeniä löytyy vielä syyskuussa. Peippo on silti muuttolintu. Peipot muuttavat Länsi-Eurooppaan ja palaavat Suomeen huhtikuussa.

Peippopari tekee hyvin naamioidun pesän usein koivun oksan hankaan. Poikasia peippo ruokkii hyönteisillä ja siemenillä.

Peipon laulun säe on ponteva.

Västäräkki on hyönteissyöjä

Västäräkki on hyönteissyöjä, minkä tietää linnun ohuesta nokasta.

Västäräkki on peippoa sulavampi ja nopealiikkeisempi: hyönteisiä ei hidas lintu saa kiinni!

Västäräkki on Suomessa vain kesän. Sen aikana se ehtii tuottaa kaksikin poikuetta. Pesän västäräkki tekee mielellään jonkin katoksen suojaan, kuten räystään alle.
Västäräkki muuttaa alkusyksystä Etelä-Eurooppaan ja aina Afrikkaan asti.

Västäräkin laulu on vaatimatonta tsi-lit-säkeen toistamista.

Mustarastas ja räkättirastas

Rastaat ovat kesäisen puiston tyypillisiä lintuja. Erityisen yleisiä ovat mustarastas ja räkättirastas.

Mustarastas aloittaa huilumaisen laulunsa jo maaliskuussa. Siitä tietää, että kevät on tullut! Osa mustarastaista talvehtii Suomessa, mutta suurin osa muuttaa Länsi-Eurooppaan talveksi.

Mustarastas alkaa pesiä jo aikaisin keväällä, jotta se ehtii tuottaa monta poikuetta vuodessa.

Mustarastaan koiras on musta, ja sen nokka on keltainen. Naaras on ruskea.

Mustarastas syö matoja, kotiloita ja hyönteisiä, mutta varsinkin talvella myös siemeniä ja marjoja. Pesän mustarastas tekee suojaiseen paikkaan, kuten pensaan tyveen.


Mustarastaan naaras on ruskea.


Räkättirastas on löytänyt madon.

Räkättirastas on saanut nimensä kovasta ja epämusikaalisesta räksätyksestä. Räkättirastaat pesivät yhdyskunnissa. Monta rastasparia pesii samassa tai vierekkäisissä puissa. Ne puolustavat pesiä yhdessä ja saavat näin karkotettua pesärosvot, kuten oravat ja harakat.

Räkättirastas syö matoja, kotiloita ja hyönteisiä. Loppukesästä räkätit alkavat syödä metsissä mustikoita, mutta puutarhureiden kauhuksi ne pitävät erityisesti mansikoista.

Puistoissa on paljon varislintuja

Harmaatakkinen varis, musta naakka ja mustavalkoinen harakka ovat varislintuja.

Varislinnut ovat melko kookkaita lintuja, jotka ovat poikkeuksellisen seurallisia ja oppivaisia. Tästä syystä nämä lajit ovat vallanneet monet puistot asuinalueikseen.

Varis on harmaa lintu, jolla on mustat siivet ja musta pää (oikealla).

Naakka on parvilintu. Se on kokonaan mustanharmaa. Naakka on nykyisin yleinen lintu monissa taajamissa.

Harakka on pitkäpyrstöinen, kirjava lintu. Harakka ei ole yhtä yleinen keskustojen puistoissa kuin naakka.
Naakka.

Harakka.

Tiaiset ovat kolopesijöitä

Sini- ja talitiainen ovat paikkalintuja. Tämä tarkoittaa sitä, että linnut ovat pesimäseuduillaan ympäri vuoden. Kesällä tiaiset ruokkivat poikasiaan toukilla, mutta talven yli ne selviävät siementen avulla. Tiaiset kerääntyvätkin mielellään linturuokinnoille pakkaspäivien ajaksi.

Nimensä sinitiainen on saanut sinisestä päälaesta ja yläselästä. Sinitiainen on lehtimetsien laji. Se viihtyykin hyvin puistoissa, joiden puut tarjoavat suojaa, ruokaa ja pesäkoloja. Keväällä sinitiainen alkaa laulaa helposti tunnistettavaa lauluaan.

Laulullaan koiras pyrkii houkuttelemaan naaraan pariutumaan kanssaan. Sinitiainen pesii puun kolossa tai pienireikäisessä linnunpöntössä. Toukokuussa naaras munii jopa 14 munaa.

Talitiainen on sinitiaista suurempi tiainen. Talitiaisen tunnistaa mustavalkoisesta päästä ja kelta-mustasta vatsasta.

Varpunen ja pikkuvarpunen

Varpunen ja pikkuvarpunen ovat pieniä lintuja, jotka viihtyvät parvissa. Parvi antaa suojaa ja turvaa.

Varpunen ja pikkuvarpunen ovat siemensyöjiä.

Pikkuvarpusen (oikealla) erottaa varpusesta (alla) ruskeasta päälaesta, ja valkoisesta poskesta, jossa on musta täplä. Pikkuvarpusen sukupuolet ovat samannäköiset.

Varpunen on yleisimmillään tiheiden pensaiden tuntumassa. Sieltä voi kuulla varpusten silputusta ympäri vuoden. Pikkuvarpunen on yleinen kaupungin niissä osissa, joissa on paljon puita ja pensaita.



Kesykyyhky ja sepelkyyhky

Kaupungeissa elää kaksi kyyhkylajia. Kesykyyhky eli pulu on yleinen kaupunkien toreilla (oikealla).

Pulujen höyhenpukujen väritys vaihtelee paljon. Jotkin pulut ovat valkoisia, toiset kirjavia, ja jotkut voivat olla tasavärisen harmaita.

Puistoissa on yleistynyt sepelkyyhky, jonka tuntee valkeasta läikästä kaulan sivulla. Sepelkyyhky pesi ennen vain metsissä (alla).



Luvun alkuun

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä