Ydinvoima

• Ydinenergia voi olla joko atomiytimien fuusion tai fission avulla tuotettua. Tähdet tuottavat energiansa fuusioimalla vetyä heliumiksi. Maapallolla ydinvoimaloissa tuotetaan energiaa fissioreaktioissa, joissa raskas atomiydin hajoaa kahdeksi keskiraskaaksi atomiytimeksi. Syntynyt energia lasketaan massan ja energian välisen yhteyden avulla: [[$ E=\Delta mc^2 $]]​.

• Ydinvoimassa U-235-isotooppi saadaan hajoamaan neutronin törmätessä siihen. Reaktiossa vapautuvat neutronit voivat hajottaa uusia uraaniytimiä. Ydinreaktorissa syntyy lämpöä, jota käytetään höyrystämään vettä. Vesihöyry pyörittää turpiinia, joka generaattorissa tuottaa sähköä.

• Ei kasvihuonepäästöjä, mikä ehkäisee ilmastonmuutosta.
• Voimalaitokset ovat tehokkaita. Toiminta-aika useita vuosikymmeniä.

• Voimalaitokset ovat monimutkaisia ja kalliita rakentaa. Rakentaminen ja voimalaitoksen käyttäminen vaatii tietotaitoa.
• Syntyy pitkäikäistä radioaktiivista jätettä, jonka loppusijoitus on ratkaisematta.

Säteilysuojelu

• Ihminen altistuu jatkuvasti ionisoivalle säteilylle. Ionisoiva säteily voi olla peräisin joko luonnosta tai ihmisen luomista säteilylähteistä. Säteilyturvakeskus valvoo Suomessa säteilyturvallisuutta.
• Ionisoiva säteily voi olla sekä sähkömagneettista että hiukkassäteilyä. UV-, röntgen- ja gammasäteily ovat ionisoivaa säteilyä, samoin radioaktiivisessa hajoamisessa syntyneet [[$\alpha$]]- ja [[$\beta$]]-hiukkaset. Ionisoivan säteilyn haitallisuus perustuu joko säteilykvantin suureen energiaan tai liikkuvan hiukkasen liike-energiaan, jolla säteily irrottaa elektroneja atomeista. 
• Ionisoivalta säteilyltä suojaudutaan vähentämällä oleskeluaikaa säteilylähteen läheisyydessä, käyttämällä säteilysuojia tai lisäämällä etäisyyttä säteilylähteeseen. Säteilyltä suojautuminen on säteilylajikohtaista.

• Gammasäteily vaimenee eksponentiaalisesti ja vaimenemisen suuruus riippuu väliaineesta ([[$\mu$]]), jossa vaimeneminen tapahtuu: [[$ I(x)=I_0e^{-\mu x} $]]​, missä [[$x$]] on väliainekerroksen paksuus, [[$I_0$]] säteilyn intensiteetti ennen vaimenemista ja [[$I(x)$]] vaimenneen säteilyn intensiteetti.

Säteilyn hyötykäyttö

• Säteilyllä on sovelluksia niin teollisuudessa kuin terveydenhuollossa. Säteilyn sovelluksia ovat röntgenkuvaus, magneettikuvaus, isotooppikuvaus, läpivalaisu, korkeuden mittaus, palovaroitin, puhdistus ja iänmääritys.
• Röntgensäteily tuotetaan kiihdyttämällä sähkökentässä elektroneja ja törmäyttämällä niitä metallikohtioon. Törmäystapahtumassa syntyy sekä jarrutus- että ominaissäteilyä.

• Pienin röntgensäteilyn aallonpituus riippuu kiihdytysjännitteestä: sähkökenttä tekee työn, joka muuntuu elektronin liike-energiaksi. Pienimmän aallonpituuden omaava fotoni emittoituu, kun kaikki elektronin liike-energia muuntuu röntgensäteilykvantiksi.
• Radiohiili on hiili-isotooppi, jonka puoliintumisaika on 5 730 vuotta. Radiohiiliajoitus on iänmääritystapa kuolleelle orgaaniselle aineelle. Iänmääritys perustuu radiohiilen määrään, joka vähenee kuolleessa aineessa. Radiohiili on [[$\beta$]]-aktiivinen, ja sen määrä noudattaa hajoamislakia: [[$ N(t)=N_0e^{-\lambda t} $]]​.