15.4.19 OPPILAANOHJAUS

Oppiaineen tehtävä

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden koulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että oppilaat pystyvät kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiään ja tekemään valintansa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9 oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataan edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaan hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänä yhdessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystä jatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivat käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksella vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuun saattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

KOULUN OHJAUSSUUNNITELMA, luokat 7 - 9

Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet

Oppilaanohjauksen tuntijako: (paikallinen)

Päävastuu oppilaanohjauksesta on oppilaanohjaajalla, mutta kaikki oppilaiden koulunkäyntiin osallistuvat aikuiset ohjaavat heitä. Lisäksi luokanvalvojalla on vastuunsa oppilaan koulunkäyntiin liittyvien asioiden seuraamisesta sekä kodin ja koulun yhteistyöstä.

Toimintatavat

Oppilaanohjaus on oma oppiaineensa, mutta se on tärkeä osa myös muita oppiaineita. Ohjauksen keskeisiä tavoitteita ovat oman oppimisen kehittäminen, minäkuvan muodostaminen, päätöksentekoon harjaantuminen, yhteisön jäsenenä kasvaminen sekä tulevaisuuden suunnitelmien tekeminen. Koulutus- ja ammattialoja tehdään tutuksi eri oppitunneilla, kutsumalla vierailijoita sekä käymällä vierailuilla, osallistumalla ja tekemällä erilaisia projekteja ja teemapäiviä.

Oppisisällöt vuosiluokittain

(paikallinen)

Työn- ja vastuunjako (paikallisia poikkeamia)

Oppilaanohjaaja

• antaa luokkamuotoista, pienryhmä- ja yksilöohjausta
• opettaa yleisiä oppimisstrategioita
• tekee yhteistyötä huoltajan kanssa
• toteuttaa työelämään tutustumisjaksot
• koordinoi työelämäyhteistyötä
• tekee yhteistyötä toisen asteen sekä muiden koulujen kanssa
• vastaa jatko-opintoihin ohjaamisesta
• toteuttaa yhteishaun
• suunnittelee ja toteuttaa tehostetun ja erityisen tuen aikaisen oppilaanohjauksen yhdessä muiden tukea antavien tahojen kanssa
• tekee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jatko-opintosuunnitelmia erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa
• osallistuu siirtymä- ja nivelvaiheyhteistyöhön sekä tiedonsiirtoon
• arvioi yhdessä rehtorin kanssa ohjaussuunnitelman toteutumista

Luokanvalvoja

• tekee yhteistyötä huoltajien kanssa ja käy heidän kanssaan kehityskeskusteluita
• seuraa oppilaan koulunkäyntiä ja ryhtyy tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin
• huolehtii nivelvaiheen tiedonsiirrosta aineenopettajille sekä muille oppilaan opetukseen osallistuville henkilöille

Aineenopettaja

• opettaa oman aineensa opiskelutaitoja
• esittelee omaan aineeseensa liittyviä kouluttautumismahdollisuuksia ja ammattivaihtoehtoja
• tekee omaan aineeseensa liittyvää työelämäyhteistyötä

Huoltaja

• rakentaa suunnitelmaa oppilaan tulevaisuutta varten yhteistyössä huollettavansa ja koulun toimijoiden kanssa
• vastaa huollettavansa jatko-opintoihin hakeutumisesta
• arvioi ohjaussuunnitelman toteutumista

Rehtori

• mahdollistaa omalta osaltaan koulun ohjaussuunnitelman toteutumisen mm. lukujärjestyksen, ajankäytön ja tilojen osalta
• osallistuu siirtymä- ja nivelvaiheyhteistyöhön
• arvioi ohjaussuunnitelman toteutumista yhdessä oppilaanohjaajan kanssa

Erityisopettaja

• osallistuu tehostetun ja erityisen tuen suunnitteluun ja antamiseen oppilaan oppimisen edistämiseksi
• opettaa oppimisstrategioita
• osallistuu siirtymä- ja nivelvaiheyhteistyöhön sekä tiedonsiirtoon toiselle asteelle

Kuraattori

• antaa psykososiaalista tukea
• osallistuu siirtymä- ja nivelvaiheyhteistyöhön sekä tiedonsiirtoon

Etsivä nuorisotyö

• huolehtii peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneistä oppilaista

Monialaiset verkostot

Oppilaanohjausta tehdään myös verkostoyhteistyönä nuorisotoimen, etsivän nuorisotyön, kouluterveydenhuollon, perheneuvolan, kunnan sosiaalitoimen, lähialueen oppilaitosten, yritysten, yhdistysten, poliisin ja työvoimapalveluiden kanssa. Ohjauksessa huomioidaan lisäksi huoltajien työelämäyhteydet.

Kodin ja koulun ohjausyhteistyö

Luokanvalvoja ja huoltajat tekevät yhteistyötä oppilaan koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Oppilaanohjaaja tekee koulunkäyntiin ja jatkosuunnitelmiin liittyvää ohjausyhteistyötä kodin kanssa, ja siinä ovat tarvittaessa mukana luokanvalvojan lisäksi koulunkäynnin ohjaaja, erityisopettaja sekä koulukuraattori. Moniammatillisen hyvinvointityöryhmän myötä ohjaukseen voivat osallistua myös terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, psykologi ja poliisi. Yhteistyön muotoja ovat mm. kehitys- ja ohjauskeskustelut sekä oppilashuollolliset palaverit.

Koulun työelämäyhteistyö

• tet
• yritys- tai työpaikkavierailut
• vierailijat koululla
• yhteistyöprojektit koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa
• työvoimapalvelut
• kunnan järjestämät kesätyöt
• koulutus- ja rekrymessut

Työelämään tutustumisen järjestelyt

Työelämään tutustumisen tarkoituksena on tutustuttaa oppilas monipuolisesti työelämään, aluksi lähi-tet-periaatteella ja myöhemmin omien ammatillisten kiinnostusten mukaisesti. 8. ja/tai 9. luokalla tet-jakson voi halutessaan suorittaa ammatillisessa oppilaitoksessa.

(paikallinen tarkennus)

Nivelvaiheyhteistyö (paikallisia poikkeamia)

Kuudennen ja seitsemännen luokan sekä yhdeksännen luokan ja toiselle asteelle siirtymisen nivelvaiheissa tapahtuvan yhteistyön tarkoitus on helpottaa oppilaan siirtymistä uuteen kouluympäristöön ja uusiin opiskelutapoihin. Nivelvaiheyhteistyössä vastaanottavalle koululle siirretään kaikki oppilaan koulunkäynnissä huomioon otettava tarpeellinen tieto. Nivelvaiheessa tehdään yhteistyötä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa, ja tiedonsiirrolle pyydetään heidän suostumuksensa, erityisesti toiselle asteelle siirryttäessä.

Alakoulu - yläkoulu

Vähintään lähettävän koulun luokanopettaja ja erityisopettaja sekä vastaanottavan koulun rehtori, oppilaanohjaaja ja erityisopettaja huolehtivat kevään siirtopalaverissa koulunkäynnin ja oppimisen kannalta tarpeellisen tiedon siirtymisestä.

Syksyllä järjestettävässä palaverissa rehtori, oppilaanohjaaja tai erityisopettaja tai he yhdessä siirtävät luokanvalvojille heidän oppilaitaan koskevan tiedon. Luokanvalvojan tehtävä on siirtää tarpeellinen tieto aineenopettajille.

Nivelvaiheessa oppilaiden ryhmäyttämisessä ja uuden koulun käytäntöihin perehdyttämisessä ovat edellisten lisäksi mukana tukioppilaat sekä mahdollisesti nuorisotoimi, seurakunta ja/tai muita koulun ulkopuolisia toimijoita.

Yläkoulu - toinen aste

Tarvittaessa oppilaalle annetaan peruskoulun viimeisen luokan aikana mahdollisuus tutustumispäivään tai -jaksoon toisen asteen opiskelupaikassa.

Lähettävän koulun oppilaanohjaaja, erityisopettaja ja tarvittaessa koulukuraattori siirtävät tiedonsiirtopalavereissa tai muulla keinoin oppilaan koulunkäynnin kannalta tarpeellisen tiedon vastaanottavan koulun nimeämälle henkilölle. Oppilaalta ja hänen huoltajaltaan pyydetään suostumus tiedonsiirtoa varten.

Oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet sekä niihin liittyvät sisältöalueet ja laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet vuosiluokilla 7 - 9

Seuraava tekstiosio on esitetty jäljempänä taulukon ja sisältöalue-esittelyiden muodossa.

(S - oppilaanohjauksen sisältöalue, L – laaja-alaisen osaamisen alue)

T1 Osallisuus ja aktiivinen toiminta (S1, S2, L3, L7)

Oppilaanohjauksen tavoitteena on auttaa oppilasta muodostamaan kokonaiskäsitys vuosiluokkien 7 - 9 toimintatavoista ja opiskeluympäristöstä. Oppilas kehittää valmiuttaan toimia kouluympäristössä ja sen monissa erilaisissa ryhmissä, esimerkiksi oppilaskunnassa, tarvittaessa aikuisen tuella. Ohjauksen tarkoituksena on tukea oppilasta toimimaan itsenäisesti ja ottamaan vastuu opiskelustaan ja tekemistään valinnoista. Oppilaanohjauksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Oppilaat harjoittelevat asettamaan opiskeluun liittyviä tavoitteita opintojen eri vaiheissa, arvioimaan itsenäisen toiminnan kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista niin yksittäisissä taidoissa, oppiaineissa kuin tulevaisuuden suunnittelussa ja elämänhallintataidoissa. Näitä käydään läpi yhdessä oppilaan kanssa henkilökohtaisissa keskusteluissa. Oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan huolehtimalla opiskeluarjestaan koulun henkilökunnan ja kodin tuella. Oppilaanohjauksen tunneilla sekä ohjauskeskusteluissa oppilaan kanssa harjoitellaan tekemään opintoihin liittyviä valintoja. Opintojen etenemistä seurataan yhdessä oppilaan kanssa.

T2 Oppimaan oppimisen taidot (S1, L1)

Tavoitteena on, että oppilas tunnistaa hänelle ominaiset oppimistyylit ja kehittää sekä opiskelu- että oppimaan oppimisen taitojaan monipuolisesti.

Oppilasta ohjataan löytämään ja hyödyntämään hänelle sopivia yleisiä opiskelumenetelmiä toiminnallisesti, oppilasta ja ryhmää aktivoiden ja yhdessä muiden kanssa. Oppiainekohtaisia opiskelutaitoja harjoitellaan kyseisissä oppiaineissa. Oppilas voi käyttää omaksumiaan oppimisen taitoja myös myöhemmissä opinnoissaan ja elämässään.

Oppimisen taitoihin kuuluu myös, että oppilas harjaantuu tekemään havaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita eri kanavia käyttäen. Häntä ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista ja olemaan avoin uusille ratkaisuille.

T3/T4 Elinikäinen oppiminen ja Itsetuntemus (S1, S2, L1, L3)

Tavoitteena on, että oppilas osaa arvioida osaamistaan, tunnistaa ja hyödyntää omia taitojaan ja vahvuuksiaan sekä kehittää kykyään tunnistaa omia oppimiskohteitaan. Oppilas osaa myös tarvittaessa muuttaa suunnitelmiaan ja toimintamallejaan.

Oppilaanohjauksen tunneilla sekä ohjauksessa tarkastellaan oppilaan taitoja ja vahvuuksia kiinnostuksen kohteiden, kykyjen ja harjoiteltavien taitojen avulla (esimerkiksi oppiaineiden ja harrastusten kautta). Oppilaanohjauksessa nostetaan esille myös muita oppilaan tulevaisuuden valintoihin vaikuttavia tekijöitä kuten sukupuoli, lähiympäristön esimerkit, arvot ja asenteet. Oppilasta tuetaan tarkastelemaan erilaisia ja vaihtoehtoisia valintoja laajasti ja ennakkoluulottomasti.

Ohjauksessa tarkastellaan yhdessä oppilaan kanssa itsetuntemusta ja itsearviointitaitoja. Menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia itsetuntemusta kartoittavia tehtäviä sekä havainnointia. Itsetuntemusta ja itsearviointitaitoja pohditaan ja käydään läpi sekä oppitunneilla että ohjaustilanteissa.

T5 Tavoitteiden asettaminen (S2, S5, L1, L3)

Oppilas harjoittelee ja oppii asettamaan itselleen sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteita jatko-opintojensa ja tulevaisuuden suunnitelmiensa suhteen sekä arvioimaan niiden toteutumista.

Oppilaanohjauksessa tutustutaan ja harjoitellaan yhdessä käyttämään sähköisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Näitä palveluita löytyy esimerkiksi Opintopolku- ja TE-palveluista (www.opintopolku.fi, www.te-palvelut.fi). Oppilaan jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun taitojen kehittyminen on jatkumo ja se tulee huomioida tuntijaossa sekä käytännön tuntien sijoittelussa. Prosessi näkyy oppilaanohjauksessa. Se etenee itsetuntemuksen sekä oppilaan omien taitojen ja kykyjen tunnistamisen kautta tiedon hakuun, arviointiin ja päätöksentekoon.

T6/T7: Työelämään suuntautuva oppiminen (S2, S3, S5, L6, L7)

Työelämään suuntautuvassa oppimisessa on keskeistä auttaa oppilasta ymmärtämään työn merkitys oman elämän ja yhteiskunnan kannalta. Tämän lisäksi oppilas oppii tunnistamaan eri oppiaineiden merkityksen jatko-opintojen sekä työelämässä tarvittavan osaamisen kannalta.

Tavoitteen toteutumista edistetään koulun työelämään tutustumisjaksoilla sekä koulu- ja yritysvierailujen yhteydessä. Oppilasta kannustetaan tutustumaan erilaisiin työympäristöihin muun muassa siten, että työelämään tutustumisjaksoilla harjoitellaan eri vuosina eri työpaikoilla. Näiden tutustumisten yhteydessä oppilas saa konkreettisen kuvan työelämässä toimimisesta. Tähän sisältyy esimerkiksi oma-aloitteinen työelämään tutustumispaikan hankinta sekä vuorovaikutus ja viestintä työpaikoilla. Työharjoittelujakson aikana ja sen jälkeen oppilaan kanssa käydään läpi saatuja kokemuksia erityisesti urasuunnittelun kannalta ja arvioidaan työelämästä saadun tiedon luotettavuutta. Työelämän ja koulun oppiaineiden välisiä konkreettisia yhteyksiä pyritään myös vahvistamaan kunkin oppiaineen sisällä esimerkiksi vierailujen kautta.

T8/T9: Koulutus- ja työelämätiedon hyödyntäminen omassa urasuunnittelussa (S2, S3, S4, S5, L4, L5, L6)

Oppilaan urasuunnittelun pohjana ovat perustiedot Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteistä ja mahdollisuuksista sekä Suomen työmarkkinoiden kehittymisestä. Tietoa jaetaan oppilaiden lisäksi heidän huoltajilleen. Oppilas tuo ohjaukseen elämänhistoriansa ja aikaisemmin saamansa kokemukset ja taidot, jotka otetaan urasuunnittelussa huomioon. Oppilaan suunnitelmat ja valinnat perustuvat hänen itsetuntemukseensa.

Oppilas tottuu hankkimaan tietoa eri kanavista, kuten esimerkiksi tietoverkoista ja muusta mediasta. Hänelle esitellään koulun ulkopuoliset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, myös ulkomaan koulutus- ja työmahdollisuuksia ajatellen. Oppilasta ohjataan suhtautumaan löytämäänsä tietoon ja soveltamaan sitä kriittisesti.

Oppilas harjaantuu tiedon muokkaajana ja soveltajana esimerkiksi erilaisten oppimis- ja tiedon jakamisen alustojen käytössä.

T 10: Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys (S4, S5, L2)

Oppilas tunnistaa oma kulttuuritaustansa, sen merkityksen sekä vaikutuksen omaan ajatteluunsa ja uravalintaansa. Kulttuurienvälisissä kohtaamisissa ja yhteistyötilanteissa toimimiseen opitaan paikallisten edustajien ja kontaktien avulla esimerkiksi vierailujen ja yhteistyön myötä. Oppiaineessa otetaan huomioon myös mahdollisuus työllistyä ulkomailla.

Tavoitteet ja sisältöalueet Perusopetuksen opetussuunitelman perusteiden esittämänä (taulukko ja
luettelo alla):

Oppilaanohjauksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Oppiminen ja opiskelu: Keskeisinä sisältöalueina oppilaanohjauksessa ovat kouluyhteisössä toimimisen sekä opiskelutaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen harjoittelu yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Oppilaat harjoittelevat asettamaan itselleen opiskeluun liittyviä tavoitteita opintojen eri vaiheissa, arvioimaan itsenäisen toiminnan kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, opintoihin liittyvien valintojen tekemisestä sekä opintojensa etenemisestä.

S2 Itsetuntemus ja elinikäinen urasuunnittelu: Oppilaanohjauksessa käsitellään sisältöalueita, joiden avulla oppilaat laajentavat itsetuntemustaan ja itsearviointitaitojaan, tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaitojaan sekä kehittävät taitojaan ratkaista ongelmia tilanteessa, jossa valmista ratkaisua ei ole annettu. Harjoitettavat taidot koskevat mm. urasuunnittelu- ja urahallintataitoja, motivaatiota sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. Analysointivalmiuksia sekä omiin valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista harjoitetaan. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi arvot ja asenteet, oppilaan taidot sekä sosiaaliset verkostot.

S3 Opiskelussa ja työelämässä tarvittavat taidot: Oppilaanohjauksessa tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia harjaannuttaa taitojaan toimijana erilaisissa ympäristöissä. Huomiota kiinnitetään monipuolisten opiskelussa ja työelämässä tarvittavien taitojen sekä monikanavaisten vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittymiseen. Viestintätaitoihin kuuluu myös eri tietolähteiden kautta saadun tiedon luotettavuuden arviointi urasuunnittelun kannalta.

S4 Työelämään tutustuminen: Eri elinkeinoihin, työelämään ja ammattialoihin tutustuminen sekä työn hakemisen harjoittelu lisäävät oppilaiden työelämätietoutta. Samalla oppilaat tutustuvat itseään kiinnostaviin aloihin, ammatteihin ja yrittäjyyteen. Työelämätaitoja harjoitellaan erityisesti työelämään tutustumisjaksoilla (TET), joista saatua kokemusta, tietoa ja palautetta hyödynnetään eri oppiaineiden opiskelussa sekä tulevaisuuden suunnitelmia tehtäessä. Huomiota kiinnitetään työelämän tasa-arvokysymyksiin.

S5 Jatko-opinnot ja niihin hakeutuminen: Oppilaiden jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun taitojen kehittyminen on jatkumo, jota syvennetään oppilaanohjauksen sisällöissä koko perusopetuksen ajan. Oppilaanohjauksessa oppilaat tutustuvat Suomen koulutusjärjestelmän tarjoamiin erilaisiin jatko-opintomahdollisuuksiin ja oppivat etsimään tarkempaa tietoa jatko-opinnoista sekä niihin hakeutumisesta sekä hyödyntämään eri tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita.

Oppilaanohjauksen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Oppilaanohjauksen työtapoja käytetään monipuolisesti oppilaiden yksilölliset sekä ryhmäkohtaiset tarpeet ja valmiudet huomioiden.

Työtapoina käytetään

• vuorovaikutusta ja keskusteluja
• ohjauskeskusteluissa käytettäviä toiminnallisia menetelmiä
• itsenäistä ja yhteistoiminnallista oppimista
• tutkivaa ja ongelmalähtöistä oppimista
• työskentelyä erilaisissa ryhmissä
• draamaa
• pelejä ( liittyen esim. itsetuntemuksen lisäämiseen, oppimiseen, valintojen tekemiseen, ammattialoihin)
• yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa (eheyttäminen)
• tieto- ja viestintätekniikkaa
• (oppi)kirjallisuutta

Ohjausmuotoja ovat yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus ja luokkamuotoinen ohjaus. Ryhmiä muodostetaan joustavasti ohjauksen sisältö ja vertaistuen mahdollisuudet huomioiden. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmäohjauksessa oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan oppilaan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Ohjauksen jatkumo turvataan tarjoamalla oppilaanohjausta kaikilla luokkatasoilla. Huoltajalle järjestetään tarvittaessa tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä yhteisissä tapaamisissa opettajan ja/tai oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan kanssa.

Oppimisympäristöinä hyödynnetään koulun ja verkkoympäristöjen rinnalla lähiympäristöä ja työelämää. Oppilaanohjauksen oppimisympäristöjä ovat siten myös työpaikat ja muut vierailukohteet, oppilaitokset, järjestöt, yritykset ja yhdistykset. Toimintakäytäntöjä ovat tuntioppiminen, vertaisoppiminen, yhteisöllinen oppiminen (esim. keskusteluissa ja verkossa), reflektoiva oppiminen, ratkaisukeskeinen oppiminen, tutkiva oppiminen sekä sosiokonstruktivistinen oppiminen.

Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisen jaksoja jokaisella luokka-asteella (TET) koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilasta ohjataan ja rohkaistaan hankkimaan omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidossa työympäristössä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle järjestetään mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Työelämään tutustumista toteutetaan yhdessä muiden oppiaineiden kanssa hyödyntäen niiden oppisisältöjä ja työtapoja.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppilaanohjauksessa vuosiluokilla 7-9

Oppilaanohjauksessa huomioidaan jokaisen oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet. Ohjausta eriytetään ottamalla huomioon oppilaiden henkilökohtaiset tavoitteet, kokemukset, harrastukset, kiinnostuksen kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö erityisesti opiskeluun kuuluvien siirtymä- ja nivelvaiheiden ohjauksessa. Tämä on kuvattu tarkemmin koulun ohjaussuunnitelmassa. Moniammatillista ja -hallinnollista yhteistyötä tehdään erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden ja koulutuksen ulkopuolelle jäämässä olevien nuorten opintojen jatkumisen turvaamisessa.

Tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla jatko-opintoihin liittyvä ohjaus aloitetaan riittävän varhain. Jatko-opintoja suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajansa, sekä tarvittaessa vastaanottavan oppilaitoksen ja peruskoulun edustajien kesken. Suunnittelussa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset taipumukset, tuen tarve ja koulutuksen mahdollistamat työllistymisnäkymät. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tarjotaan mahdollisuuksia tutustua oppilaalle soveltuviin perusopetuksen jälkeisiä opintoja järjestäviin oppilaitoksiin. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan riittävästi tietoa tuen jatkumisen mahdollisuuksista perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa sekä muista tukimuodoista.

Oppilaan oppimisen arviointi oppilaanohjauksessa vuosiluokilla 7-9

Oppilaanohjauksesta ei anneta arvosanaa kuten muista oppiaineista. Oppilaanohjauksessa arviointi perustuu oppilaiden itsearviointiin sekä vuorovaikutteiseen, ohjaavaan ja kannustavaan palautteeseen eri ohjaustoimien yhteydessä.

Oppilaat pohtivat yhdessä opettajan kanssa ja oppivat arvioimaan valmiuksiaan, osaamistaan ja taitojaan, toimintakykyään, toimijuuttaan ja voimavarojaan, ohjaus- ja tuentarpeensa määrää ja laatua sekä ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojaan. Oppilaita ohjataan tunnistamaan arvojen, uskomusten ja itselleen merkittävien ihmisten vaikutusta valintoihin ja päätöksiin. He harjaantuvat arvioimaan tiedonhankinta-, tieto- ja viestintätekniikan taitojaan koulutus- ja työelämätiedon hankkimisessa. Oppilaita kannustetaan kiinnittämään huomiota myös taitoonsa tunnistaa eri tietolähteiden luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Oppilaita ohjataan tiedostamaan erilaisten itsearviointimenetelmien ja -välineiden taustat sekä tunnistamaan niiden käyttömahdollisuuksia omassa urasuunnittelussaan. Opettajan tuella oppilaat oppivat löytämään tuki- ja ohjauspalveluita tarjoavat tahot koulussa ja yhteiskunnassa sekä kehittävät taitoaan hakea tarvitsemiaan palveluita.