Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa Äänekoskella
Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa
Yleisen tuen tavoitteet:
- laadukas, lapsen vahvuudet ja kehitystarpeet huomioiva varhaiskasvatus kaikille
- tiivis kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyö
- lapsen oppimisvalmiuksien kehittäminen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen
- kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen
- opetuksen eriyttäminen lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan
- lapsen ohjaaminen omien oppimistaitojensa kehittämiseen ja oman oppimistapansa löytämiseen
- lapsen osallisuuden vahvistuminen omassa oppimisprosessissaan
Jos varhaiskasvatuksessa herää huoli lapsen kasvusta, kehityksestä tai oppimisesta, asiasta keskustellaan lapsen huoltajan kanssa. Yhteistyössä suunnitellaan tarvittavat tukitoimet, jotka kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tiivis yhteistyö kodin kanssa sekä muun varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa, joustavat ryhmittelyt, eriyttäminen, pienryhmätoiminta, oppimisympäristön muokkaus ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki. Tuen riittävyyttä seurataan yhdessä huoltajien kanssa. Yleisen tuen käytännön järjestämisestä vastaa varhaiskasvatuksen opettaja.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yleisen tuen aikana
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on väline kasvun ja oppimisen tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Se laaditaan yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Sen tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset. Sen avulla voidaan suunnitelmallisesti ylläpitää ja kehittää kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä sekä tehostaa yleistä tukea. Suunnitelman laatimisesta, toteutuksesta ja seurannasta vastaa ensisijaisesti lapsen ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja.
Pedagoginen arvio
Jos yleinen tuki ei riitä ja lapsi tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tehdään pedagoginen arvio monialaisesti yhdessä huoltajien kanssa. Ryhmän koostumus vaihtelee lapsikohtaisesti. Pedagogisessa arviossa kiteytyy kuva lapsen toiminnasta ja tarpeista sekä siitä, miksi yleiset tukitoimet eivät ole riittäneet. Siihen kirjataan lapsen kasvua ja oppimista koskevat havainnot sekä tarvittaessa muiden lapsen kanssa toimivien havainnot. Lapsen oma näkemys tavastaan oppia otetaan huomioon.
Tarvittaessa työryhmä ehdottaa tehostettua tukea, jonka jälkeen päiväkodinjohtaja vaihtaa lapsen tuen tasoksi tehostetun tuen. Tämän jälkeen lapselle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa tuki kuvataan tarkemmin.
Jos lapsi ei enää tarvitse tehostettua tukea, palataan yleiseen tukeen. Monialainen työryhmä tekee pedagogisen arvion, jossa todetaan, ettei lapsi enää tarvitse tehostettua tukea ja ehdottaa yleistä tukea. Päiväkodinjohtaja vaihtaa lapsen tuen tasoksi yleisen tuen.
Tehostettu tuki varhaiskasvatuksessa
Tehostetun tuen tavoitteet:
- varhainen ja riittävä yksilöllinen tuki
- tehostettu kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyö
- tuen tarpeiden kasvamisen, monimuotoistumisen ja kasautumisen ennaltaehkäiseminen
- ohjaus omien oppimistaitojen kehittämiseen
Kun lapselle annetaan tehostettua tukea, hänelle on laadittava tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Varhaiskasvatuksen opettaja laatii suunnitelman monialaisesti muiden toimijoiden, lapsen ja huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelmassa määritellään tuen toteuttaminen ja vastuualueet.
Tehostettu tuki tarkoittaa tukitoimien määrällistä ja laadullista tehostamista. Tuen järjestämisen muotoja ovat muun muassa eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt ja erilliset tukiohjelmat. Tehostetussa tuessa tukitoimina korostuvat yleisen tuen keinojen lisäksi monialainen yhteistyö, osa-aikainen erityisopetus ja mahdolliset avustajapalvelut.
Oppimissuunnitelmassa määritetyn tehostetun tuen vaikutusta arvioidaan säännöllisesti. Arviointiväli määritellään suunnitelmassa. Oppimissuunnitelma on laadittava kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Sen laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettaja.
Jos lapsi ei enää tarvitse tehostettua tukea, palataan yleiseen tukeen. Monialainen työryhmä tekee pedagogisen arvion, jossa todetaan, ettei lapsi enää tarvitse tehostettua tukea ja ehdottaa yleistä tukea. Päiväkodinjohtaja vaihtaa lapsen tuen tasoksi yleisen tuen.
Jos lapsen edelleen katsotaan tarvitsevan tehostettua tukea, jatketaan tarkistetun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee.
Tehostetun tuen oppimissuunnitelma varhaiskasvatuksessa
- tavoitteet
- sisällöt ja eriyttäminen
- pedagogiset menetelmät ja oppimisympäristö
- vastuulliset toimijat
- seuranta
- arviointi
- yhteistyö huoltajien kanssa
Keskeistä ovat toimintatavat, joilla lasta tuetaan. Tehostetun tuen oppimissuunnitelma on väline, jolla yhteistyössä huoltajan kanssa voidaan tavoitteellisesti ja säännöllisesti seurata lapsen kehitystä ja oppimista. Oppimissuunnitelman laatii lapsen oma varhaiskasvatuksen opettaja ja muut hänen kanssaan toimivat työntekijät. Oppimissuunnitelman laadinnan pohjana on aina opetussuunnitelmassa määrätyt tavoitteet ja sisällöt. Tavoitteet ja sisällöt määritellään lapsen yksilöllisistä tarpeista käsin.
Pedagoginen selvitys
Erityisen tuen päätös varhaiskasvatuksessa
Erityisen tuen päätöksiä tehdään vain erityisistä syistä ja harvoin alle kouluikäisenä, koska lapselle on hyvä antaa aikaa kypsyä ja kehittyä.
Erityisen tuen päätöksessä määritellään lapsen varhaiskasvatuspaikka tai muu varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Päätöksessä määritellään myös lapsen yksilölliset tuen tarpeet, tuen järjestäminen sekä muut tarvittavat tukipalvelut.
Erityisen tuen päätös tehdään pääsääntöisesti vasta tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin ne lapset, joilla lääketieteellisen tai psykologisen arvion mukaan on ilmeinen tarve erityiseen tukeen.
Erityisen tuen tarpeellisuuden tarkistaminen
Jos erityisen tuen lapsen tuen tarve olennaisesti muuttuu, lapselle laaditaan monialaisena yhteistyönä pedagoginen selvitys, jossa kuvataan tuen tarpeet erityisen tuen jatkuessa. Näitä voivat olla esimerkiksi tukipalveluiden muutokset. Pedagogisen selvityksen pohjalta tehdään uusi hallinnollinen erityisen tuen päätöksen tarkistaminen.
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa
- yksilölliset kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteet lapsen tarpeiden mukaan
- lapsen itsetunnon ja oppimismotivaation tukeminen hänen henkilökohtaisten vahvuuksiensa kautta
- monialainen yhteistyö huoltajien ja lasta tukevien tahojen kanssa
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) varhaiskasvatuksessa
Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmassa määritellään lapsen tarvitsemat tukimuodot ja tuesta vastaavat toimijat. Suunnitelma tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa tai lapsen tarpeiden mukaisesti useamminkin.
HOJKS perustuu pedagogiseen selvitykseen ja siinä esitetään erityisen tuen kuvaus seuraavista asioista:
- yksilölliset tavoitteet
- sisällöt ja eriyttäminen
- pedagogiset menetelmät ja oppimisympäristö
- vastuulliset toimijat
- seuranta
- arviointi
- yhteistyö huoltajien kanssa
HOJKS on väline, jolla yhteistyössä huoltajan kanssa voidaan tavoitteellisesti ja säännöllisesti seurata lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Sen laativat varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä muut lapsen kanssa työskentelevät henkilöt yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.
Suunnitelman laadinnan pohjana on aina yksilöllisesti määritellyt tavoitteet ja sisällöt.
HOJKS:n toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. HOJKS:n tarkoitus on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia.
Pidennetty oppioikeus varhaiskasvatuksessa
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei oppilaan vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetty oppioikeus edellyttää opetus- ja kasvatusjohtajan tekemän hallinnollisen päätöksen. Päätöksen edellytyksenä on lääketieteellinen tai psykologinen lausunto, huoltajan hakemus sekä monialainen pedagoginen selvitys, jonka laadintaan osallistuu myös opetuspalveluiden edustaja tai edustajat. Oppioikeus kestää 11 vuotta, jollei perusopetuksen oppimäärää ole sitä ennen suoritettu. Lapsella on oikeus aloittaa maksuttomassa esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta (varhennettu esiopetus).
Äänekoskella ensimmäinen esiopetusvuosi järjestetään pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen ryhmässä.
Pidennetyn oppioikeuden lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.