5.2 Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuen aikana
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Varhaiskasvatus järjestetään yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa[75]. Huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu erityisesti, kun lapsella on tuen tarvetta. Lapsi voi saada tukea myös muiden lapsia ja perheitä koskevien palvelujen kautta, kuten lastenneuvolasta, kasvatus- ja perheneuvolasta tai vammaispalveluista. On tärkeää, että paikalliset lasten ja perheiden palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden lapsen tuen järjestämisessä.
Huoltajan kanssa keskustellaan tuen saamisen mahdollisuudesta ja tuen keskeisistä periaatteista. Hänen kanssaan sovitaan lapselle annettavasta tuesta ja tuen toteuttamisen muodoista. Lapsi osallistuu yhteistyöhön tarkoituksenmukaisella, ikäänsä ja kehitysvaiheeseensa sopivalla tavalla.
Huoltajaan ollaan yhteydessä heti, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen haasteita tai henkilöstöllä herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Huoltajalle annetaan tietoa lasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta[76]. Lapsen tuen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten silloin, kun kaikki osapuolet osallistuvat yhteistyöhön. Varhaiskasvatuksessa lapsi saa tarvitsemaansa kehityksen ja oppimisen tukea etunsa mukaisesti, vaikka huoltajat eivät sitoutuisikaan yhteistyöhön.
Monialaista yhteistyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Yhteistyökäytännöt ja periaatteet tulee sopia lastenneuvolan, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan lapsen asioista tai edellytetään viranomaisten puuttumista[77]. Monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti huoltajan suostumuksella. Yhteistyötä tehtäessä tulee noudattaa tietojen antoa ja salassapitoa koskevia säännöksiä[78].
Varhaiskasvatusta järjestetään myös erikoissairaanhoidon piirissä. Varhaiskasvatuspalvelujen ja sairaalan tai muun laitoksen keskinäisellä yhteistyöllä varmistetaan varhaiskasvatuksen jatkuvuus lapsen kunnon ja jaksamisen mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen turvallisten ihmissuhteiden säilymiseen.
Vaikeasti vammaiset ja sairaat lapset voivat tarvita pidennettyä oppivelvollisuutta[79]. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamiseen liittyvistä seikoista. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvistä päätöksistä ja toteuttamisen vaihtoehdoista määrätään Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa[80].
[75] Varhaiskasvatuslaki 2 a § 1. ja 10. kohta
[76] Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11, 14-17 §
[77] Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 11 e §, perustelut s. 22-23
[78] Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11, 14-17 §
[79] Perusopetuslaki 25 § 2 mom.
[80] Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 5.5 Erityinen tuki
Yhteistyö Petäjäveden varhaiskasvatuksessa
Petäjävedellä huoltajien kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä ja tuen tarpeet nostetaan keskusteluun heti niiden ilmaannuttua. Lapsen ryhmässä toimiva henkilöstö keskustelee huoltajien kanssa havainnoistaan ja jos erityislastentarhanopettaja on mukana, hän tuo keskusteluun omat havaintonsa lapsen tuen tarpeesta. Yhdessä pohditaan niitä tuen keinoja ja menetelmiä, mitkä arkeen luontevasti nivoutuvat ja mitkä ovat lapsen kasvun ja oppimisen näkökulmasta sillä hetkellä tarpeellisia. Tukea suunniteltaessa pohditaan niitä pedagogisia järjestelyjä, joiden keinoin lapsen omatoiminen, osallistuva ja kasvua ja kehitystä tukeva toiminta mahdollistuu. Myös lapsen omat ajatukset, ideat ja toiveet huomioidaan tuen suunnittelussa.
Lapsen tuen tarpeista riippuen yhteistyötä tehdään monialaisesti eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötahoja ovat esimerkiksi lastenneuvola, perheneuvola, puhe-, toiminta- ja muut terapeutit, psykologi, sosiaalihuolto sekä erikoissairaanhoito. Monialaisia yhteistyöpalavereita järjestetään tuen muotoja suunniteltaessa ja arvioitaessa. Huoltajalta pyydetään ensisijaisesti lupa yhteistyöhön lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Ennen yhteydenottoa eri tahoihin sovitaan etukäteen asiasta huoltajien kanssa keskustellen. Tuen aikana huoltaja saa tietoa siitä, kuinka lapsen asiat etenevät, millaista tietoa on yhteistyötahoilta saatu ja mitä tietoja on luovutettu.