Petäjäveden kunnassa lapsen kasvun ja oppimisen tuki järjestetään joustavalla tavalla. Lapsilla on monenlaisia vahvuuksia ja näiden pohjalta lähdetään miettimään kokonaisuutta. Lapsen vahvuudet ovat lähtökohtana myös silloin, kun lapsella on erilaisia haasteita kasvussaan ja oppimisessaan. Kasvatushenkilöstö ja huoltajat pohtivat yhdessä sellaisia tukitoimia, mitkä edesauttavat sillä hetkellä lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsi voi tarvita varhaiskasvatuksessa tukea esimerkiksi liikkumiseen, ryhmässä toimimiseen, toisten lasten kanssa olemiseen, oman toimintansa ohjaamiseen tai tunne-elämän taitoihin.

Tuen toteuttamisessa huomioidaan ryhmän toimintatavat sekä erilaiset opetukselliset käytänteet. Ennakointi on osa arkea. Ennakointia tehdään sanoittamalla lapsille toimintaa, kuvien avulla sekä erilaisin sovituin käytäntein esimerkiksi käyttämällä ajastinta toiminnanohjauksen tukena. Ryhmien välillä tehdään paljon yhteistyötä, joka on ennalta suunniteltua. Ryhmissä on käytössä selkeä, jäsennelty päiväjärjestys sekä kuvia, jotka auttavat jäsentämään esim. pukemis- ja ruokailutilanteita. Ryhmissä toimitaan pienryhmissä. Tämä kaikki kuuluu yleiseen tukeen.

Lapsiryhmissä on jäsennellyt päiväjärjestykset, toimintaa ennakoidaan, toimitaan pienryhmissä ja tehdään yhteistyötä ryhmien välillä. Tarvittaessa lasta ohjataan yksilöllisemmin. Varhaiskasvattajat kuuntelevat lapsia ja heidän toiveitaan. Jos lapsella on apuvälineitä, kasvatushenkilöstö opettelee niiden käytön ennalta annetuin ohjein. Petäjävedellä on käytössä kaikkia rakenteellisia tukitoimia tarpeen vaatimalla tavalla. Käytössä on ryhmän lapsimäärän pienentäminen, henkilöstön mitoitukseen tai rakenteeseen liittyvät ratkaisut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden ohjaus ja konsultaatio.

Joskus tuen tarve on sellaista, että se on jatkuvampaa ja siihen tarvitaan yhteistä pohdintaa. Tällöin voidaan pyytää erityislastentarhanopettaja konsultoimaan ryhmään. Yhteistyössä työntekijöiden kanssa mietitään ja pohditaan arkeen toimivia käytänteitä sekä opetuksen sisältöä. Erityislastentarhanopettaja voi myös ohjata lasta yksilöllisesti. Mikäli lapsi tarvitsee erilaisia apuvälineitä, ohjaa erityislastentarhanopettaja yhdessä terveydenalan ammattilaisten kanssa apuvälineiden käyttöönoton ryhmässä. Jos lapsi tarvitsee apua kommunikointiinsa, suunnitellaan sopivien apuvälineiden ja tukimuotojen (esim. tukiviittomat, kuvat, kommunikaatiokansio) käyttöönotto käyttöönotto arkeen yhdessä huoltajien, ryhmän henkilöstön ja erityislastentarhanopettajan kanssa. Varhaiskasvatuksessa on käytössä tukiviittomaohjelma, jota henkilöstö käyttää lapsiryhmän tarpeista riippuen.

Tuen tavoitteet asetetaan ja kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan siten, että lapsi pystyy ne saavuttamaan, mutta niissä on kuitenkin riittävästi haastetta. Lapsen etu on aina ensimmäisenä ja tarvittaessa henkilöstö tekee yhteistyötä lastenneuvolan, perheneuvolan, terapeuttien, psykologin sekä perhetyöntekijän kanssa. Huoltajalta pyydetään ensisijaisesti lupa yhteistyöhön lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Ennen yhteydenottoa eri tahoihin sovitaan etukäteen asiasta huoltajien kanssa keskustellen. Tuen aikana huoltaja saa tietoa siitä, kuinka lapsen asiat etenevät, millaista tietoa on yhteistyötahoilta saatu ja mitä tietoja on luovutettu.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö aloittaa tukitoimet yhdessä huoltajien kanssa sovitun suunnitelman mukaan mahdollisimman pian tuen tarpeen toteamisen jälkeen. Erityislastentarhanopettaja on mukana tarvittaessa konsultoimassa ja keskustelemassa annettavasta tuesta, käytännön järjestelyistä ja antamassa mahdollista erityisopetusta. Tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.


Tuen kolmiportaisuus

Petäjäveden varhaiskasvatuksessa on jo ollut käytössä tuen kolmiportainen malli (kuvio 1). Tuki on jatkossa myös kolmiportaista. Lapsi voi saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea ja se voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitä arvioidaan säännöllisesti.

Yleinen tuki: Kaikki lapset tarvitsevat kasvussaan ja oppimisessaan yksilöllistä tukea. Yleisen tuen perustana on laadukas varhaiskasvatus, johon sisältyy kasvatushenkilöstön toimiva yhteistyö, vahva perusosaaminen sekä lapsen kehityksen tuntemus. Laadukkaaseen perustaan kuuluvat myös erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy, lapsen ikätason mukaiset lapsiryhmät ja tilat sekä toiminnan yleinen suunnittelu ja kehittäminen. Käytännössä yleinen tuki toteutetaan oppimisympäristön järjestämisellä lapsiryhmän tarpeita vastaavaksi toiminnan eriyttämisellä, erilaisissa pienryhmissä ja toimivan arjen rakentamisella lapselle.

Tehostettu tuki: Lapsen tuen tarpeen lisääntyessä yleisen tuen keinojen lisäksi tarvitaan tehostettua tukea. Se on luonteeltaan intensiivisempää ja siihen liittyy ennalta ehkäisevä, lapsen kasvun ja kehityksen riskejä tunnistava näkökulma. Käytännössä tehostetussa tuessa lapsen havainnoimista lisätään ja lapselle tehdään havaintojen pohjalta suunnitelma tarvittavista tuen muodoista yhteistyössä huoltajien, ryhmän kasvatushenkilöstön, erityislastentarhanopettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa.

Erityinen tuki: Erityisellä tuella tarkoitetaan vahvempien tukitoimien tarvetta ja käyttöönottoa. Siihen siirrytään, kun tehostetun tuen menetelmät eivät riitä tai tuen tarve on pitkäkestoista ja intensiivistä. Erityinen tuki edellyttää ryhmän kasvatushenkilöstöltä vahvan perusosaamisen lisäksi erityispedagogista osaamista. Erityinen tuki on suunnitelmallista ja yksilöllistä lapsen tukemista, minkä lisäksi se edellyttää tavoitteellista yhteistyötä. Tuen kannalta on tärkeää, että eri tahojen laatimat kasvatus-, kuntoutus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Erityisen tuen suunnitelma laaditaan yhteistyössä erityislastentarhanopettajan, ryhmän kasvatushenkilöstön, lapsen huoltajien ja tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Suunnitelman vahvistaa ja päätöksen erityisestä tuesta tekee varhaiskasvatusjohtaja.

Kuvio 1. Kolmiportainen tuki Petäjäveden varhaiskasvatuksessa

Lapsi voi tulla pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin silloin, kun lapsi on vaikeasti vammainen, sairas tai tarvitsee erityistä tukea jollakin tietyllä kehityksen osa-alueella. Pidennetyn tuen prosessi edellyttää psykologin lausuntoa lapsen pidennetystä oppivelvollisuudesta, lisäksi usein on lääkärin lausunto sekä mahdolliset muut tarvittavat asiakirjat. Erityislastentarhanopettaja valmistelee pidennetyn oppivelvollisuuden sekä erityisen tuen asian varhaiskasvatusjohtajalle ja hän tekee siitä päätöksen erillisellä lomakkeella. Tällöin lapselle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS.

Suunnitellun tuen toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja tukitoimia muutetaan tai vähennetään tarvittaessa lapsen kasvun ja oppimisen mukaisesti.


Tuen järjestäminen ja vastuut

Seuraavassa kuviossa kuvataan tuen järjestäminen ja vastuun jakautuminen Petäjäveden varhaiskasvatuksessa.

​
Kuvio 2. Tuen järjestäminen ja vastuut Petäjäveden varhaiskasvatuksessa