Pedagogisen dokumentoinnin keskeiset menetelmät Petäjävedellä:

1. Lasten leikin ja toiminnan havainnointi on pedagogisen kirjaamisen perusta. Se on suunnitelmallista ja päivittäistä. Havainnoinnin kohteena ovat muun muassa lapsen vahvuudet, mielenkiinnonkohteet, työskentelytavat ja käyttäytyminen sekä oppiminen. Myös herkkyys lapsen ei-verbaalisille viesteille sekä huoltajien havainnot lapsesta ovat tärkeässä roolissa. Lapsen kehityksen, oppimisen ja tuen tarpeiden havainnoinnin työkaluja kehitetään ja arvioidaan lapsiryhmäkohtaisissa työtiimeissä sekä yhteistyössä erityslastentarhanopettajan kanssa.

2. Lapsen/ lapsiryhmän yksilöllisten tarpeiden kartoitus: Lapsihavainnointi ja huoltajien kanssa käyty yhteinen pohdinta toimivat lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden kartoituksen perustana. Lapsen vahvuudet, mielenkiinnonkohteet ja kehitykselliset haasteet ja tuen tarpeet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Yhteistyössä huoltajien kanssa sovitaan ja kirjataan varhaiskasvatussuunnitelmaan oppimisympäristöä haastavat tavoitteet ja menetelmät, joilla voidaan parhaiten vastata lapsen sen hetkisiin tarpeisiin.

3. Lapsen kasvunkansio on keskeinen työmenetelmä tehdä näkyväksi lapsen ja lapsiryhmän toimintaa. Se on myös yksi arvioinnin väline. Kasvunkansio voi sisältää esim. valokuvia, piirustuksia, lapsen kädentöitä kuvattuna, sadutusta sekä lapsen kerrontaa toiminnasta ja tapahtumista. Myös huoltajat voivat osallistua lapsensa kasvunkansion rakentamiseen. Lupa lapsen valokuvaamiseen ja kuvien käyttöön kysytään huoltajilta lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa.

4. Toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelu
Varhaiskasvatustoimintaa suunnitellaan tehdyn lapsihavainnoinnin ja lasten yksilöllisten tarpeiden ja sovittujen tavoitteiden pohjalta. Toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelun tulee siis olla lapsilähtöistä ja huomioida myös lasten yksilöllisiä toiveita. Lasten osallisuus on keskeisessä roolissa: Lapsella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua oman arkensa suunnitteluun ja toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa. Kasvatustiimit laativat toimintakauden alussa tiimisopimuksen, johon kirjataan lapsiryhmäkohtaiset tarpeet ja tavoitteet, pedagogiset ratkaisut, arvoperusta ja muut toiminnan suunnittelun lähtökohdat. Lapsiryhmäkohtaisesti sovitaan ja kehitetään myös muita sopivia menetelmiä ja työkaluja toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelun dokumentointiin.

Kaikki pedagogisen dokumentoinnin menetelmät toimivat keskeisinä toiminnan arvioinnin ja kehittämisen välineinä.