4.1 Pedagogisen toiminnan viitekehys
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista (kuvio 1). Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa. Lasten omaehtoinen, henkilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstön johdolla suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta läpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden.
Kuvio 1. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan viitekehys
Tavoitteellisen toiminnan perustan luovat arvoperusta (luku 2.4), oppimiskäsitys (luku 2.5), niihin pohjautuva toimintakulttuuri (luku 3) sekä monipuoliset oppimisympäristöt (luku 3.2), yhteistyö (luku 3.3) ja työtavat (luku 4.3). Lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeet sekä heidän kasvuympäristöönsä liittyvät merkitykselliset asiat ovat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Lähtökohtana ovat myös luvussa 4.5 kuvatut oppimisen alueet. Laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytyksenä on suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen (luvut 4.2 ja 7). Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ohjaavat osaltaan toiminnan suunnittelua.
Pedagogisen toiminnan tavoitteita ja periaatteita tarkennetaan paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tavoitteita tarkennettaessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot, niiden henkilöstörakenne ja muut ominaispiirteet. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmat (luku 1.3) ovat lapsiryhmän toiminnan suunnittelun lähtökohtia. Toimintaa toteutetaan niin, että jokaisella lapsella on oikeus edetä oppimisessaan siten, että varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta muodostuu lapselle mielekäs jatkumo.
Pedagogisen toiminnan viitekehys Petäjäveden varhaiskasvatuksessa
Petäjäveden varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen ja perustuvat yhdessä sovituille käytännöille. Pedagogisen toiminnan kehittämisestä ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen johtoryhmä (vaka), jota johtaa varhaiskasvatusjohtaja. Petäjäveden vakaan kuuluvat Kintauden ja Petäjäkallion varhaiskasvatusyksikön johtajat ja varajohtajat, erityislastentarhanopettaja sekä muut mahdolliset varhaiskasvatusjohtajan nimeämät henkilöt.
Päiväkodeissa henkilöstö kirjaa toimintavuosittain lapsiryhmäkohtaiseen tiimisopimukseen kasvattajayhteisön toimintatavat ja arvioinnin periaatteet huomioiden lasten yksilölliset ja ryhmän tarpeet. Petäjäveden varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ovat lapsiryhmätoiminnan pedagogisen suunnittelun lähtökohta. Kasvattajatiimin laatima lapsiryhmäkohtainen tiimisopimus sisältää pedagogisen suunnittelun periaatteet ja painopisteet.
Petäjäveden varhaiskasvatus ja esiopetus ja muodostavat jatkumon lapsen oppimisen etenemisen turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatuspolulla on yleensä nivelvaiheita, jolloin lapsi siirtyy ryhmästä toiseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Nivelvaiheiden tukena toimivat erilaiset yhteistyökäytännöt, joita ovat esimerkiksi vierailut muissa ryhmissä ja muu lapsiryhmien välinen yhteistyö, tilojen yhteinen käyttö, pajatoiminta, yhteiset tapahtumat ja retket sekä yksikkökohtaiset teemaviikot.
Yksikkökohtaisesti sovitaan vuosittain kotialuekäytänteet (=kahden lapsiryhmän yhteistyö ja tilojen käytön joustava vuorottelu) sekä yhteisten tilojen käyttö.