Arvolla tarkoitetaan ihmisen käsitystä siitä, mikä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista. Arvot antavat toiminnalle ihanteen ja päämäärän. Petäjävedellä varhaiskasvatuksen arvoperusta pohjautuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden määrittämiin arvoihin. Seuraavassa kuvataan, kuinka ne käytännössä näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa Petäjävedellä.

Lapsuuden itseisarvo:

Kasvattajayhteisössä ymmärretään, että lapsuus ei ole vain välivaihe ihmisen elämässä, vaan lapsen maailma on sellaisenaan arvokas ja kiinnostava. Juuri tämä hetki on tärkeä. Lapsuuden itseisarvon tärkeys näkyy toiminnassa lapsen osallisuutta korostamalla. Lasta ei kohdella vain kasvatuksen ja opetuksen kohteena, vaan hän on itse aktiivinen toimija omassa elämässään. Jokainen lapsi kohdataan yksilönä, häntä kuullaan ja hänelle annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa arkeensa joka päivä. Lapsi pääsee aktiivisesti mukaan varhaiskasvatustoiminnan suunnitteluun. Lapsen arkipäivän kokemukset ja havainnot tehdään näkyviksi dokumentoimalla (esim. valokuvaus, lapsen ajatusten kirjaaminen) toimintaa aktiivisesti, mikä osaltaan lisää lapsen kokemusta omasta arvokkuudestaan.

Toiminnan lähtökohtana on turvallinen lapsilähtöinen ja luottamusta herättävä toimintaympäristö. Turvallinen, ammattitaitoinen henkilöstö luo ympäristön, jossa lapsen on mahdollista rakentaa luottamuksellisia ihmissuhteita sekä kokea ja ilmaista omia tunteitaan ja mielipiteitään. On tärkeää välittää lapselle, että hän on arvostettu ja tärkeä omana itsenään, juuri sellaisena kuin on. Syli, kosketus, kehut ja kannustus ovat läsnä jokaisessa päivässä. Tavoitteena on onnellinen lapsuus, joka toimii edellytyksenä onnelliselle, terveelle ja tasapainoiselle nuoruudelle ja aikuisuudelle.

2. Ihmisenä kasvaminen

Ihmisyyteen kasvamisen arvo toteutuu monipuolisesti varhaiskasvatuksen eri toiminnoissa. Toisten kunnioittavaan kohtaamiseen, positiivisiin vuorovaikutustilanteisiin, tunteiden turvalliseen ilmaisuun, oikean ja väärän erottamiseen, rehellisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja jokaisen oikeuteen olla oma itsensä ohjataan ja kannustetaan kaikissa arjen tilanteissa. Kultainen sääntö ”kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan” toimii positiivisen vuorovaikutuksen ohjenuorana. Arjen tilanteissa opetellaan kohteliaisuutta ja hyviä tapoja. Aikuinen on jatkuvasti esimerkkinä lapsille oman toimintansa kautta. Näin ollen myös aikuisten keskinäinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa toivotun käyttäytymisen ja toista kunnioittavan, tasa-arvoisen suhtautumisen mallittajana.

Käytännön menetelmiä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun ovat esimerkiksi pedagogisesti valittu laadukas kirjallisuus, eri taiteen muodot, nukketeatteri ja draama, ohjattu roolileikki, yhteisten toimintasääntöjen luominen lapsiryhmässä sekä jatkuva keskustelu ja reflektointi arkisissa tilanteissa.

Toisen asemaan asettumista ja ristiriitatilanteiden ratkaisemista harjoitellaan MiniVerso-ohjelman avulla. Se on varhaiskasvatukseen kehitetty yksinkertainen, sovittelun pelisääntöihin pohjautuva toimintamalli, jonka avulla aikuinen auttaa lapsia itse löytämään ratkaisuja ristiriitoihinsa. MiniVerson tavoite on luoda edellytykset lasta osallistavalle, kunnioittavalle, kuuntelevalle ja koko yhteisön hyvinvointia tukevalle toiminnalle. (Lue lisää: MiniVerso)


3. Lapsen oikeudet

Lapsen oikeuksien toteutumiseksi panostetaan toimintaympäristöön, jossa lapsen on mahdollista kokea tuttua ja turvallista ja kehittyä omaan tahtiinsa, oppia uutta sekä turvallisesti astua myös omalle epämukavuusalueelleen. Ymmärretään, että oppimisen perustana ovat lapsen aiemmat kokemukset, osaaminen ja mielenkiinnon kohteet. Lapsen sisäisen motivaation herääminen on tarkoituksenmukaisen varhaiskasvatuksen keskeinen tavoite. Turvalliset aikuiset toimivat positiivisina kannustajina, jotka riemuitsevat onnistumisista ja uuden oppimisesta yhdessä lapsen kanssa. Lasta kannustetaan osallistumaan toiminnan suunnitteluun ja hänen aloitteisiinsa tartutaan aktiivisesti. Leikki on keskeisessä roolissa ja sitä vaalitaan turvaamalla riittävästi leikkiaikaa sekä mielekäs leikkiympäristö sopivine välineineen. Lapsia kannustetaan myös itse aktiivisesti osallistumaan oman leikkiympäristönsä rakentamiseen.

Lapsen itseilmaisua ja omien ajatusten esittämistä tuetaan tarjoamalla otollisia tilanteita omien ajatusten esittämiselle, keskustelulle, luovuudelle ja esiintymiselle. Puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiokeinoja (esim. kuvat, tukiviittomat) käytetään lapsen tarpeista riippuen. Toiminnan dokumentoiminen ja siihen palaaminen yhdessä lapsen kanssa rakentaa osaltaan lapsen käsitystä itsestään ja identiteetistään. Lapsen kokemusta yhteisöllisyydestä ja ryhmään kuulumisesta tuetaan erilaisten tutustumis- ja ryhmäytymisleikkien ja –harjoitusten avulla läpi vuoden, mutta erityisesti toimintakauden alussa. Lapsen tunneilmaisun ja vuorovaikutustaitojen kehityksen tukemiseksi käytetään erilaista pedagogista materiaalia, kuten esimerkiksi tunnekortteja, draamaa, MiniVerso-menetelmää sekä aiheeseen sopivaa kirjallisuutta.


4. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus

Demokraattiset arvot, kuten yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus ovat läsnä kaikessa varhaiskasvatuksessa. Jokainen on arvokas, yhdenvertainen ja oikeutettu osallistumaan sekä tulemaan kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään kulttuuri- tai perhetaustastaan, sukupuolestaan, uskonnollisesta suuntautumisestaan tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksistaan riippumatta. Tasapuolinen kohtelu kuuluu kaikille. On tärkeää tiedostaa, että kasvattajan omat asenteet ja suhtautumistavat välittyvät lapsille. Lapsia kannustetaan erilaisuuden ymmärtämiseen ja suvaitsevaisuuteen olemalla itse heille esimerkkinä, keskustelemalla ja luomalla mahdollisuuksia erilaisuuden kohtaamiseen.

Käytännön toimia yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja moninaisuuden toteuttamiseksi on esimerkiksi yhteisten sääntöjen luominen lapsiryhmässä yhdessä lasten kanssa. Yhteisesti luodut säännöt luovat perustan jokaisen tasapuoliselle kohtelulle ja helpottavat myös sitoutumaan sovittuihin käytäntöihin. Suomalainen kulttuuriperinne välittyy varhaiskasvatuksen arjessa luontevasti erilaisten juhlien, tapojen ja ruokakulttuurin kautta. Muihin kulttuuriperinteisiin tutustutaan mahdollisuuksien mukaan lapsiryhmän tarpeista ja ominaisuuksista riippuen.


5. Perheiden monimuotoisuus

Monimuotoiset perheet erilaisine kulttuuritaustoineen, vakaumuksineen ja kasvatusnäkemyksineen kohdataan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Perheiden näkemyksistä, arvoista ja toiveista keskustellaan jo tutustumiskeskustelun yhteydessä lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatushenkilöstö hankkii tarvittaessa lisätietoa ymmärtääkseen eri kulttuurien kasvatuksellisia ominaispiirteitä, arvoja ja käyttäytymismalleja. Empatia, ymmärrys ja kunnioittava kohtaaminen luovat pohjan vanhempien kanssa tehtävälle kasvatusyhteistyölle. Perheiden monimuotoisuutta käsitellään lapsiryhmässä esimerkiksi keskustelemalla, aiheeseen sopivan kirjallisuuden avulla tai pyytämällä lapsen perheenjäseniä kertomaan oman perheensä tavoista ja ominaisuuksista lapsiryhmälle.

6. Terveellinen ja kestävä elämäntapa

Terveellisen ja kestävän elämäntavan arvo välittyy monipuolisesti varhaiskasvatuksen eri toiminnoissa. Turvalliset, säännölliset arkirutiinit tutussa ympäristössä luovat perustan terveelliselle elämälle. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä roolissa lapsen kasvussa ja kehityksessä. Niitä harjoitellaan keskustellen, sovitellen ja leikin kautta arjen tilanteissa. Terveellisen ravinnon merkityksestä keskustellaan päivittäisissä ruokailutilanteissa ja tutustutaan uusiin makuihin maistelemalla ja muiden aistien kautta. Lapsia kannustetaan liikkumaan ja siihen luodaan mahdollisuuksia monipuolisesti päivittäin sisällä ja ulkona. Luontoon tutustutaan metsäretkillä harjoitellen eettisesti ja ekologisesti kestävää elämäntapaa luontoa kunnioittaen ja sen antimia toiminnassa hyödyntäen. Kädentaidoissa hyödynnetään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Omista tavaroista ja ympäristön siisteydestä huolehtimista sekä jätteiden lajittelua harjoitellaan päivittäin arkisissa tilanteissa.