2.3 Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Varhaiskasvatus on keskeinen lapsia ja heidän perheitään koskeva palvelu, johon suurin osa lapsista osallistuu ennen oppivelvollisuutta. Lapset tuovat varhaiskasvatukseen mukanaan aiemman elämänkokemuksensa, jossa merkittävänä tekijänä ovat huoltajien ja lasten väliset vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteet. Henkilöstön tehtävänä on luoda luottamuksellinen suhde lapseen. Huoltajien ja henkilöstön välinen yhteistyö tuo lasten elämään jatkuvuutta ja turvallisuutta. Sovittaessa lapsen varhaiskasvatuksen tavoitteista avoin, arvostava ja tasavertainen kohtaaminen on tärkeää. Säännöllinen yhteistyö on oleellista, jotta perheiden ja henkilöstön yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden.
Lapsuuden merkityksen ymmärtäminen sekä tietämys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta ovat pedagogisen toiminnan perustaa. Yhtä tärkeää on tuntea jokainen lapsi ja ottaa huomioon hänen yksilöllinen kehityksensä. Lapsen tunteminen edellyttää mahdollisimman pysyviä vuorovaikutussuhteita henkilöstön ja lasten välillä[55].
Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstö tuntee koulutusjärjestelmän sekä sen eri vaiheiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten hyvinvoinnin sekä kehityksen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi myös siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan.
Varhaiskasvatuksen järjestäjä luo yhteistyön rakenteet ja tiedon siirron käytännöt, joiden avulla siirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen aikana sekä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen ovat mahdollisimman sujuvia. Siirtymävaiheissa tehdään huoltajan kanssa yhteistyötä lapsen edun mukaisesti. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen aikana koottuja dokumentteja, joissa kuvataan lapsen kehitystä ja oppimista, sekä lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedon siirrossa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä.[56]
[55] Varhaiskasvatuslaki 2 a § 5. kohta
[56] Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 16 ja 17 §
Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua Petäjävedellä
Varhaiskasvatus on merkittävä osa lapsen kehityksen ja oppimisen polkua ja muodostaa jatkumon esiopetukseen. Petäjäveden varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu siten, että se muodostaa yhteneväisen kokonaisuuden Petäjäveden esiopetussuunnitelman kanssa. Lapsen kehityksen ja oppimisen polun varrella merkittävässä roolissa ovat erilaiset siirtymävaiheet. Lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi myös siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan.
Ensimmäinen siirtymä on lapsen siirtyminen kotoa varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen aloitukseen kuuluu ryhmän kasvatushenkilöstön ja lapsen huoltajien välinen aloituskeskustelu sekä lapsen tutustuminen varhaiskasvatusyksikköön yhdessä huoltajansa kanssa. Aloituskeskustelun tarkoituksena on tutustuminen perheen ja henkilöstön välillä. Luottamuksen syntyminen perheen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välille on ensiarvoisen tärkeää. Huoltajat voivat kertoa lapsestaan tärkeiksi katsomiaan asioita. Aloituskeskustelun pohjaksi lapsen huoltaja täyttää Tutustumisvasu-kaavakkeen, jossa kuvataan lapsen sen hetkistä kehitystasoa, kiinnostuksia ja tarpeita sekä perheen toiveita koskien varhaiskasvatusta ja siihen liittyvää yhteistyötä. Kun henkilöstö on tutustunut perheeseen ennen varsinaista varhaiskasvatuksen aloitusta, aikuisten välinen hyvä suhde saa lapsen tuntemaan turvallisuutta uudessa tilanteessa. Tutustumiskäynnit varhaiskasvatusyksikössä ennen aloitusta sovitaan kunkin perheen ja lapsen tarpeiden mukaisesti. Tutustumiskäynneillä lapsi huoltajineen tutustuu varhaiskasvatuksen henkilöstöön ja tiloihin sekä kuulee varhaiskasvatuspaikan käytännöistä. Lapsi voi totutella varhaiskasvatuspaikkaan vähitellen ennen varsinaisen hoidon alkamista yhdessä huoltajien kanssa. Konkreettisilla asioilla, kuten kotoa tuoduilla valokuvilla ja tärkeillä esineillä voidaan helpottaa lapsen oloa uudessa ympäristössä.
Varhaiskasvatuksen aikana siirtymiä voi tulla esimerkiksi lapsen siirtyessä varhaiskasvatusyksikön sisällä ryhmästä toiseen, päiväkodista toiseen, toimintamuodosta toiseen (esim. perhepäivähoidosta päiväkotiin), päivystysaikoina tai tilapäisen vuorohoidon tarpeesta. Hyvällä ennakoinnilla ja huolellisella ryhmien suunnittelulla pyritään turvaamaan lapselle mahdollisimman pysyvät ihmissuhteet ja minimoimaan siirtymien määrä varhaiskasvatuspolun aikana. Myös näissä siirtymissä huolehditaan, että lapsi ja perhe saa tutustua uuteen ryhmäänsä riittävästi ennen siirtymistä.
Merkittävä siirtymävaihe on lapsen siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Varhaiskasvatusyksikössä hoidossa jo olevien sekä uusien, kotoa tulevien lasten hyvinvointia edistävä ja opetuksen järjestämistä koskeva tieto siirretään kevään aikana tulevaan esiopetusryhmään. Kaikille tuleville esiopetusikäisille lapsille ja heidän huoltajilleen tarjotaan mahdollisuus tutustua tuleviin esiopetustiloihin ja henkilöstöön ennen esiopetuksen alkua. Petäjävedellä päiväkodeissa varhaiskasvatuksessa olevien viisivuotiaiden osalta tehdään yhteistyötä yli ryhmärajojen esiopetusta edeltävän toimintakauden ajan. Tällaisia yhteistyömuotoja ovat muun muassa viisivuotiaiden (ns. viskareiden) yhteiset teemaviikot, leikkihetket ja liikuntatapahtumat. Yhteistyön tarkoituksena on, että tulevat esiopetusikäiset lapset voivat tutustua toisiinsa jo ennen esiopetusvuoden alkamista. Perhepäivähoidossa olevat viisivuotiaat lapset harjoittelevat taitojaan ennen esiopetusvuotta perhepäivähoitajan kanssa sekä osallistumalla mahdollisuuksien mukaan varhaiskasvatusyksiköiden viisivuotiaille järjestettäviin yhteisiin tapahtumiin.
Kaikissa lapsen opinpolun siirtymävaiheissa varmistetaan lapsen kasvun ja oppimisen kannalta välttämättömien ja tarpeellisten tietojen siirtyminen vanhan ja uuden varhaiskasvatuspaikan välillä. Lupa tiedonsiirtoon pyydetään lapsen huoltajalta. Lähettävän varhaiskasvatuspaikan vastuulla on luvan saatuaan vastata tiedonsiirrosta joko kirjallisesti, puhelimitse tai keskustellen tiedonsiirtopalaverissa. Tietojen siirtämisessä hyödynnetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Siirtymävaihe esiopetuksesta perusopetukseen kuvataan esiopetuksen opetussuunnitelmassa.