Kieli on sekä ajattelun että vuorovaikutuksen väline. Kieli on avain itseilmaisuun ja maailmankuvan muodostamiseen. Sillä on tärkeä merkitys tunne- ja yhteistyötaitojen sekä luovuuden kehittymisessä, myös minäkuva vahvistuu. Oppimistilanteissa ja arkisissa viestintätilanteissa lasta rohkaistaan ilmaisemaan ajatuksiaan ja tekemään kysymyksiä. Lapsi kiinnostuu lukemisesta ja kirjoittamisesta nähdessään kirjoitettua kieltä ja kuullessaan ja nähdessään lukemiseen liittyvää toimintaa. Kielellinen mallintaminen ja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle.

Esiopetuksessa lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisesti. Opetus- ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että niissä on lapsille mahdollisuuksia havainnoida, tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä laajentaa sanavarastoaan.

Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osa vähitellen kehittyvää monilukutaitoa. Monilukutaito-osaamiseen kuuluu myös muiden kuin opetuskielen havainnoiminen. Erityisen tärkeää on, että lapset, joiden äidinkieli on muu kuin esiopetuksen kieli, saavat tuen opetuskielen taidon kehittymiselle.

Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistumista ja hänen ymmärrystään omasta kulttuuriperinnöstään tuetaan hyödyntämällä Petäjäveden kulttuuriympäristöä ja esineellistä kulttuuriperintöä, luontoa sekä uutta teknologiaa. Aikuinen toimii siten, että lapselle avautuu kulttuuriperinnön arvomaailma. Lapsi kasvaa ymmärtämään ja arvostamaan kulttuurien erilaisuutta.