Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet
Liikunta
Esiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät. Samalla heidän kehonhallintansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaan kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa.
Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitoja eri ympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Tasapainoa harjoitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla leikitellen. Liikkumistaitoja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua ja hyppelyjä sisältävillä harjoituksilla. Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä monipuolisesti eri välineitä ja palloja. Lisäksi lapsia innostetaan harjaannuttamaan hienomotorisia taitojaan sorminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toiminta antaa kaikille lapsille mahdollisuuksia osallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lasten hyvinvointia ja toimintakykyä.
Ruokailu ja kuluttaminen
Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin lisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriin kotien asiantuntemusta hyödyntäen.
Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisen kuluttamisen merkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnat kulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.
Hyvinvointi ja terveys
Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia ja niiden syitä sekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä ja mielen hyvinvointiin. Hyvistä ihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille keskustellaan. Kaveruutta ja toisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa. Lasten kanssa havainnoidaan nukkumisen ja liikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttä päivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon. Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaan siihen liittyviä perustaitoja osana esiopetuksen arkea.
Turvallisuus
Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjen toimintaympäristöihin ja esiopetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä ja psyykkisiä vaaratilanteita. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hankkia apua sekä toimia turvallisesti tavallisimmissa arjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisen apua esiopetuksen ongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan. Opetuksessa harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tieto- ja viestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.
Kasvan ja kehityn
LIIKUNTA
Eskarin arki on itsessään toiminnallista ja liikunnallista. Teemme kävelyretkiä lähiympäristöön paljon. Päiväkodin piha on iso ja virikkeellinen, se tarjoaa hyvät puitteet monipuoliseen liikuntaan (pyöräily, mäenlasku, potkuttelu, mopoilu, pallopelit, kiipeily). Koko päiväkodin lapset ulkoilevat samassa pihassa, missä tapahtuu paljon vuorovaikutusta ja vertaisoppimista eri ikäisten lasten välillä.
- perusliikuntataidot
- oma uima-allas
- oma jää
- mäenlasku, potkukelkkailu
- hiihto lähimetsän pururadalla
- katusuunnistus, valokuvasuunnistus, liikennemerkkisuunnistus
- oma sali: välineliikunta (telinerata, sähly)
- luonnossa (lähimetsät, pellot, niityt) toimiminen
- metsätehtävät, temppuradat, seikkailu, leikkiminen
- liikuntatapahtumat
- olympialaiset
- varpaat vauhtiin
- perinneleikit, sääntöleikit
- rakentaminen, omaehtoinen tekeminen: majat, keppihevoset
- tukea tarvitsevat lapset erityisliikuntaryhmässä
LIIKENNEKASVATUS
- turvallinen liikkuminen rakennetussa ympäristössä
- oman liikennepuiston rakentaminen päiväkodin pihaan. Oikeaa liikennekäyttäytymistä voi harjoitella turvallisessa ympäristössä.
RUOKAILU
- apulaiset auttavat kattamisessa
- rohkaistaan maistelemaan, ei pakoteta
- luonteva vuorovaikutus aterialla: päivittäiset ruokapöytäkeskustelut
- hyvistä ruokatavoista keskustellaan
- rento, hyvä olo, nautinnollisuus, kiireettömyys!
- esteettisyys: jouluruoka, vappupiknik, pöydän estetiikka arjessa (pöydän somisteet)
HYVINVOINTI JA TERVEYS
- oman ajattelun herättäminen, oma ohjautuvuus omaan hyvinvointiin
- liikunta, lepo, syöminen
- asianmukainen pukeutuminen – itse ajatellen!
- hygienia
- sosiaaliset taidot ja ihmissuhteet
- monipuolinen vuorovaikutus
TURVALLISUUS
- arjen turvataidoista keskustellaan lasten kanssa
- liikennekäyttäytyminen
- liikennemerkkisuunnistus
- säännöt
- turvallisuus-, pelastus- ja kriisisuunnitelmat
