Ennen esiopetuksen alkua ja sen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä moniammatillisesti eri toimijoiden ja huoltajien välillä. On tärkeää tunnistaa oppimisvaikeudet varhain ja aloittaa riittävät tukitoimet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tuen tarpeeessa olevat lapset ovat pääsääntöisesti tiedossa jo ennen esiopetuksen alkua. Keskeisenä periaatteena on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, ennaltaehkäisevä tuki ja kasvatuskumppanuus.

Keväisin järjestetään esi- ja perusopetuksen yhteinen palaveri koulunaloittamisesta. Esiopetusvuoden aikana esiopettajat tekevät tiivistä yhteistyötä huoltajien, kelton sekä tarvittaessa eri terapeuttien kanssa. Lapsella on oikeus saada kaikki tuki kasvuun ja oppimiseen, myös ilman huoltajan suostumusta. Mikäli esiopetuspaikka vaihtuu kesken esiopetusvuoden, opettaja on velvollinen siirtämään tarvittavat tiedot uuteen esiopetuspaikkaan. Pedagogiset asiakirjat säilytetään päiväkodin arkistossa, josta huolehtivat esiopetuksen opettajat. Esiopetuksen opettajat vastaavat asiakirjojen siirtämisestä.

Esiopetuksen käynnistyttyä syksyllä määritellään jokaisen lapsen vahvuudet ja kehittämistarpeet keskustellen ja kirjaten lapsen esiopetusvuoden tavoitteet oppimissuunnitelmaan. Tavoitteiden määrittelyn tukena käytetään kodin, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arjen havaintoja. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Keväällä ennen esiopetuksen päättymistä arvioidaan lapsen kasvua, kehittymistä ja oppimista keskustellen yhdessä lapsen, huoltajan ja opettajan kanssa.

YLEINEN TUKI

Yleinen tuki kuuluu kaikille esiopetuksessa oleville lapsille. Lähtökohtana on ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, joka pohjautuu säännölliseen havainnointiin ja kasvatuskumppanuuteen huoltajien kanssa. Pienryhmätyöskentely on keskeinen toimintamuoto esiopetuksessa.

Esiopetuksen toteuttaminen monipuolisesti, konkreettisesti ja toiminnallisesti
- kuvat päivän toiminnoista tai toiminnan eri vaiheiden havainnollistaminen
- tutustutaan uuteen asiaan, esimerkiksi kirjaimeen, eri aistien kautta
- leikki on esiopetusikäisille luonteva tapa oppia uusia asioita

Opetuksen eriyttäminen
- helpotetut tai laajennetut tehtävät
- erilaisten opetusmenetelmien käyttäminen huomioiden eri lapsille luontevat tavat oppia ja kehittyä

Opettajien keskinäinen yhteistyö ja samanaikaisopetus
- ryhmien joustava muuntelu
- pari- tai pienryhmätoiminta
- lasten keskinäinen vertaistuki
- ryhmien muodostamisessa huomioidaan eri oppimistyylit

Erityislastentarhanopettajan konsultointi ja tuki

Oppimisympäristön muokkaaminen
- lasten istumapaikkojen suunnittelu
- opetuksen eriyttäminen
- tarkoituksenmukaiset ja toimivat apuvälineet

Päivähoito, toimintaa voidaan järjestää joustavasti päivän eri aikoina

Mahdolliset terapiat (puhe-, fysio- ja toimintaterapia)


TEHOSTETTU TUKI

Tehostettua tukea esiopetuksessa annetaan silloin kun yleinen tuki ei riitä, vaan lapsi tarvitsee jatkuvaa tukea tai useampaa eri tukimuotoa.

• lastentarhanopettaja laatii pedagogisen arvion tuen tarpeen selvittämiseksi ja konsultoi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa
• pedagoginen arvio käydään läpi huoltajien kanssa
• päätöksen tehostettuun tukeen siirtymisestä tekevät lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen kelto ja varhaiskasvatusjohtaja.
• lapselle laaditaan esiopetuksen tehostetun tuen oppimissuunnitelma, jonka laatimiseen kutsutaan huoltajat mukaan ja tarvittaessa tehdään myös monialaista yhteistyötä tuen suunnittelussa
• tehostetun tuen oppimissuunnitelma tarkistetaan aina, jos lapsen tilanne muuttuu ja viimeistään kuitenkin esiopetusvuoden keväällä
• keväällä voidaan ottaa kantaa tehostetun tuen jatkumiseen koulun alkaessa
• tehostetun tuen tukitoimina käytetään erilaisia pedagogisia menetelmiä ja rakenteellisia tukitoimia

Järjestäminen ja toimintatavat

Esiopetuksen opettaja tunnistaa tuen tarpeen jatkuvan havainnoinnin ja tehtyjen arviointien perusteella.

Tukimuotoja esiopetuksen tehostetussa tuessa:

• Erityislastentarhanopettajan antama tuki korostuu
• Kodin kanssa tehtävä yhteistyö korostuu
• Oppilashuollollinen tuki
• Opetusmenetelmien muokkaaminen ja monipuolistaminen
• Opetuksen eriyttäminen ja samanaikaisopetus
• Oppimisympäristön muokkaaminen toimivaksi
• Mahdollisten terapioiden ajoittaminen lapsen esiopetus-/päivähoitopäivän sisään tukemaan lapsen oppimista
  

ERITYINEN TUKI

Ennen erityisen tuen päätöstä esiopetuksen järjestäjän on tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys. Multialla pedagogisen selvityksen kokoamisesta ja erityisen tuen tarpeen arvioinnista vastaa esiopetuksen opettaja yhdessä kelton kanssa. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjä kuulee lasta ja huoltajaa. Päätöksen erityisestä tuesta tekee varhaiskasvatusjohtaja.

Erityisen tuen päätöksen jälkeen lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:n laativat lastentarhanopettaja ja kelto yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Laatimiseen voivat osallistua tarvittaessa myös muut asiantuntijat.

Suunnitelmassa hyödynnetään tehostetun tuen aikana laadittua esiopetuksen oppimissuunnitelmaa ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. HOJKS on kirjallinen suunnitelma lapsen esiopetuksen ja oppimisen tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä pedagogisista menetelmistä ja lapsen tarvitsemasta tuesta. HOJKS tarkistetaan ainakin kerran esiopetusvuoden aikana.

Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot.

PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden

vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset.

Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös

vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa riittävän ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle

laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään huoltajan luvalla

lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Jos lapsi ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin lapsi siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

Multialla päätökset pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee varhaiskasvatusjohtaja.