Terveystieto terveysosaamisen edistäjänä

Terveystiedon opetuksen tehtävänä on kehittää monipuolisesti oppilaiden terveysosaamista. Syitä sille, miksi terveysosaaminen on valittu oppiaineen perimmäiseksi tavoitteeksi, on monia. Alhaisen terveysosaamisen tason on osoitettu olevan selkeä, maasta ja kulttuurista riippumaton itsenäinen riskitekijä heikolle terveydentilalle (Volandes & Paashe-Orlow 2007). Terveysosaamisella on yhteyttä ihmisten terveystottumuksiin, terveyteen, elämänlaatuun sekä terveyserojen muodostumiseen (Berkman ym. 2011, Brown ym. 2007; Levin-Zamir ym. 2011; Sharif & Blank 2010; Sun ym. 2013). Väestöjen terveysosaamisen kehittäminen on tällä hetkellä yksi keskeisimmistä terveyden edistämisen päämääristä maailmanlaajuisesti, koska yksilötason terveysosaamisella on yhteyttä koko yhteiskunnan toimintaan. Heikko terveysosaaminen näkyy väestötasolla esimerkiksi terveyspalvelujen käyttömäärissä ja terveydenhuoltomenojen kasvussa.

Terveysosaamisella (health literacy) tarkoitetaan kykyä sellaisen tiedon hankintaan, rakentamiseen, arviointiin ja käyttämiseen, jonka pohjalta ihminen pystyy ymmärtämään syvemmin itseään, muita ihmisiä ja ympäröivää maailmaa terveyden näkökulmasta. Tämä osaaminen mahdollistaa tietoisten ja tarkoituksenmukaisten terveyteen liittyvien valintojen ja päätösten tekemisen. Lisäksi se auttaa tunnistamaan ja muokkaamaan tekijöitä, jotka mahdollistavat oman ja muiden terveyden edistämisen ja ylläpitämisen. Koulukontekstissa terveysosaaminen rakentuu viidestä laajasta osa-alueesta. Nämä ovat terveyteen liittyvät tiedot, käytännön taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus (Paakkari & Paakkari 2012a; 2012b).

Tiedot koostuvat terveysaiheisiin liittyvistä yksittäisistä faktatiedoista sekä käsitteellisistä malleista ja teorioista. Tiedot luovat pohjaa terveyteen liittyvälle yleissivistykselle sekä muiden terveysosaamisen osa-alueiden hallinnalle. Terveyteen liittyvät taidot ovat kykyä käyttää teoreettista tietoa erilaisissa käytännön tilanteissa asianmukaisella tavalla. Perustaitoja, joita oppilaat tarvitsevat pystyäkseen toimimaan terveyttä edistävästi, ovat esimerkiksi hygieniataidot, liikenteessä toimiminen sääntöjen mukaisesti, kyky toimia rakentavasti vuorovaikutustilanteissa, tiedonhakuvalmiudet sekä terveyspalvelujen tilanteenmukaisen käytön hahmottaminen.

Itsetuntemuksella tarkoitetaan kykyä omien ajatusten, tarpeiden, motiivien, tunteiden, käyttäytymisen, kokemusten, asenteiden ja arvojen tiedostamiseen ja arviointiin. Olennaista on myös kyky ymmärtää itseään oppijana (miten minä opin) ja asettaa tavoitteita sekä kyky tunnistaa kehon fyysisiä ja psyykkisiä viestejä. Nämä terveysosaamiselle ominaiset osaamisen alueet tuovat myös yhden tärkeän lähestymistavan monilukutaidon kehittämiseen ja oman identiteetin rakentamiseen. Itsetuntemusta kehitettäessä on tärkeää etsiä asioita tai tekijöitä, joiden avulla terveysasiat on mahdollista liittää omaan elämään, pyrkien löytämään niille henkilökohtaisia merkityksiä.

Kriittinen ajattelu on kykyä selkeään järkiperäiseen ajatteluun. Olennaista on uteliaisuuden ja epäilyn herättäminen sekä monipuolisen tiedonkäsittelyn harjoittelu. Oppilaita ohjataan tällöin muun muassa tiedon vertailuun, soveltamiseen, analysointiin, arviointiin, päättelyyn ja uuden tiedon luomiseen. Kriittinen ajattelu edistää otteen saamista tiedosta ja asioiden syvää ymmärtämistä.

Eettisen vastuullisuuden ytimessä on yksilön vastuiden ja oikeuksien hahmottaminen. Tarkoitus on syventää ymmärrystä vastuun kantamisen, yksilön sitoutumisen sekä osallistumisen merkityksestä oman ja muiden terveyden edistämiselle sekä yhteiskunnan toiminnan turvaamiselle. Vastuullinen toimijuus on kykyä punnita asioiden tarpeellisuutta, seurauksia ja hyödyllisyyttä: miten ajatukseni ja tekoni vaikuttavat itseeni, muihin ihmisiin ja ympäristöön? Se on myös kykyä viedä asioita eteenpäin ja toimia muiden ihmisten ja terveellisen ympäristön puolesta. Jotta herkkyys edellä kuvattujen asioiden havaitsemiselle ja ymmärtämiselle kasvaisi, tulee opetuksessa järjestää tilaisuuksia etiikkaan, moraaliin ja arvoihin liittyvien kysymysten pohdinnalle.

(Kirjoittaja: Olli Paakkari, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.)