7. luokalla historian opiskelun arvioinnissa arviointikriteerit hyvää osaamista varten ovat opiskeltujen sisältöjen osalta samat kuin 8. luokan päättyessä valtakunnallisissa kriteereissä, mutta tavoitteiden osalta otetaan huomioon oppilaiden vähäisempi kokemus historian opiskelusta. Seitsemännellä luokalla hyvään osaamiseen riittää, että oppilas hallitsee pääpiirteittäin ja osittain ohjatusti 8. luokan tavoitteet.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-8

• historian sisällöt liitetään yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin
• tutkimukselliset työtavat, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkiminen sekä avointen oppimisympäristöjen käyttö historiallisissa tutkimustehtävissä
• oppilaiden kannustaminen omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen
• koulun ulkopuolinen historiakulttuuri mukaan: pelit, elokuvat ja kirjallisuus ja historiallisen ajattelun taitojen ja kriittisen arviointikyvyn kehittäminen niiden avulla

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-8

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki on kuvattu valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Eriyttämisen tarpeet arvioidaan oppilaskohtaisesti. Opetusta voidaan eriyttää historiassa esimerkiksi:

• monipuolisella havainnoinnilla, kommunikoinnilla, tekstin ja puheen tuottamisella ja tulkinnalla
• draaman ja kuvallisen ilmaisun käytöllä
• käyttämällä havainnollistavia kuvia, piirroksia, kaavioita ja audiovisuaalista materiaalia tekstien tilalla /ohessa
• paloittelemalla pidemmät tekstit yhdessä oppilaan kanssa ja käyttämällä apuna mm. tukisanalistoja, alleviivauksia ja tiivistelmiä
• ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyä käsitteitä
• käyttämällä äänikirjoja oppimisen tukena mahdollisuuksien mukaan
• valitsemalla tehtävät oppilaan osaamisen, edistymisen, vahvuuksien ja edellytysten mukaan

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) 8. luokan päättyessä on kuvattu valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisenoppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.