Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä. Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Hyvä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde edistää kouluun kiinnittymistä^[1]. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisen tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus^[2]. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja oppimisen tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen ennaltaehkäisy^[3] sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja opiskeluhuollolliseen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä.

Laki velvoittaa oppilaan^[50] osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä^[51]. Vapautus opetukseen osallistumisesta^[52] voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttua suunnitelmallisesti poissaoloihin^[53] ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

Kouluun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen

Läsnäoloa tukeva koulun toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Poissaolojen ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa poissaoloihin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Poissaolojen ehkäisemisessä kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaankin tasolla^[4].

Koulussa opitaan tunne-­ ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden opetusta ja laaja­alaisen osaamisen kokonaisuutta.

Yhteisön kannustava ilmapiiri tukee oppilaiden aitoa toimijuutta sekä vertaissuhteiden muodostumista. Erityistä huomiota läsnäolon tukemiseen tulee kiinnittää opintojen nivelvaiheissa^[5], jolloin kiinnittyminen uuteen yhteisöön on kesken.

Opiskeluhuolto on yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä, jonka avulla huolehditaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria ja arjen huolenpitoa, jonka avulla vahvistetaan oppilaan osallisuutta ja kokemusta kuulumisesta luokka-­ ja kouluyhteisöön. Opiskeluhuolto ulottuu kaikkeen koulutyöhön ja on kouluyhteisön aikuisten yhteinen tehtävä. Välittävä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä kiireettömyys ja kuulluksi tuleminen edistävät oppilaan kiinnittymistä yhteisöön. Poissaolojen ehkäisemistä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä osana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta. Yhteisöllisen työn suunnittelussa on tärkeää varmistaa oppilaiden ja huoltajien osallisuus^[6].

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä riittävä ja oikea-aikainen tuki ehkäisee poissaoloja. Oppimisen sujuminen, onnistumiset ja kannustava palaute tukevat kouluun kiinnittymistä^[57]. Myös kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen ja niihin järjestelmällinen puuttuminen^[7] tukevat yksittäisen oppilaan ja koko yhteisön hyvinvointia ja kiinnittymistä koulutyöhön.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, keskustelu läsnäolon merkityksestä ja tiedottaminen poissaolojen seurannasta ja puuttumisen käytännöistä tukee oppilaan läsnäoloa koulussa^[8].

Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja suunnitelmallisesti hyödyntäen koulutason tietoja. Opetuksen järjestäjä päättää poissaoloihin puuttumisen toimintamallissaan^[9] kenen tehtävänä ja miten on seurata koulun tasolla oppilaiden poissaoloja suunnitelmallisesti koulu-­, luokka-­ ja yksilötasolla.

On tärkeää, että poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta. Poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle tai muulle oppilaan lailliselle edustajalle^[10] mahdollisimman pian. Poissaolojen lisääntyessä tai pitkittyessä tulee olla viipymättä yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin^[11]. Poissaolojen kohdennetusta seurannasta sovitaan yksilöllisesti^[12].

Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen

Poissaolojen taustasyyt ovat moninaiset ja ne voivat liittyä niin yhteiskunnan, koulun, oppilaan kuin kodinkin tapahtumiin ja muutoksiin. Oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisten tukitoimien tarjoamiseksi on hyvä selvittää poissaolojen taustasyitä siinä määrin kuin se on mahdollista. Syiden selvittäminen ja vastuut sovitaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa^[13]. Opetuksen järjestäjän ja koulun tulee tunnistaa kouluun ja kouluyhteisöön liittyviä tekijöitä poissaolotilanteissa^[14] ja puuttua niihin.

Yksittäisen oppilaan poissaoloihin puututaan opetuksen järjestäjän tekemän poissaoloihin puuttumisen toimintamallin^[15] mukaisesti. Opettaja voi konsultoida yksittäisen oppilaan asiassa opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia opiskeluhuollon tuen tarpeen arvioimiseksi ja tilanteen selvittämiseksi. Monialainen työskentely on tärkeää käynnistää mahdollisimman varhain. Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä (yksilökohtainen). Ryhmässä selvitetään oppilaan tuen tarvetta, järjestetään tukea ja seurataan tilannetta^[16]. Opiskeluhuoltopalveluista oppilas ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin sosiaali-­ ja terveydenhuollon palveluihin^[17].

Oppilaan poissaolojen vähentämiseksi voidaan lisäksi tarvita oppilaan tarvitsemien oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien päivittämistä^[18]. Mikäli oppilas ei terveydentilan tai painavan muun syyn vuoksi pysty kokonaan tai osittain osallistumaan lähiopetukseen, tulee viimesijaisena keinona harkita päätöksen tekemistä erityisistä opetusjärjestelyistä ja oppimissuunnitelmasta ja siitä, miten oppilaan opetus, oppimisen tuki ja arviointi järjestetään poissaolojakson aikana^[19].

Tarvittaessa on otettava yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi tai tehtävä lastensuojeluilmoitus^[20].

 

[1] Perusopetuslaki 26 §

[2] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. ja perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)

[3] Perusopetuslaki 26 §

[4] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022) sekä Oppilas­ ja opiskelijahuoltolaki 2 ­ 6 § (1287/2013)

[5] Perusopetuslaki 26 §

[6] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022) sekä Oppilas­ ja opiskelijahuoltolaki 2 ­ 6 § (1287/2013)

[7] Perusopetuslaki 29 § (626/1998)

[8] Perusopetuslaki 26 §

[9] Perusopetuslaki 26 §

[10] Perusopetuslaki 26 §

[11] Oppilas­ ja opiskelijahuoltolaki 5 § (1287/2013)

[12] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Oppilas­ ja opiskelijahuoltolaki 14 ­ 19 § (1287/2013)

[13] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Oppilas­ ja opiskelijahuoltolaki 14 ­ 19 § (1287/2013),

Perusopetuslaki 3 § (626/1998)

[14] Perusopetuslaki 26 §

[15] Perusopetuslaki 26 §

[16] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Oppilas­ ja opiskelijahuoltolaki 14 ­ 19 § (1287/2013)

[17] Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014) sekä Oppilas­ ja opiskelijahuoltolaki 14 ­ 19 § (1287/2013)

[18] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Perusopetuslaki 16 §, 16 a §, 17 §, 17 a § (628/1998)

[19] Perusopetuslaki 18 § (628/1998)

[20] Sosiaalihuoltolaki 35 § (1301/2014)

[50] Perusopetuslaki 35 § 2 mom.

[51] Perusopetuslaki 35 § 2 mom. (163/2022)

[52] Perusopetuslaki 35 § 1 mom.

[53] Perusopetuslaki 26 §

[57] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022) sekä Oppilas­ ja opiskelijahuoltolaki 2 ­ 6 § (1287/2013)

Kivijärven kunnan ops-sisältö

Tainionmäen koululla kaikki koulun aikuiset kantavat yhdessä vastuun oppilaiden kasvun, oppimisen ja vahvuuksien huomioimisesta. Oppilaiden opimista, tuen tarvetta ja hyvinvointia seurataan seurataan tiiviisti yhteiostyössä huoltajien, opiskeluhuollon toimojoiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Sivistyslautakunta vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle.

Koulun johdolla on käytännön vastuu opetukseen, ohjaukseen sekä opiskeluhuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä tarkaisuista kouluyhteisössä. Tähän sisältyy myös ongelmien ennaltaehkäisy sekä kasvunb ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista.

Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, opppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaan oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja opiskeluhuollolliseen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuollon henkilösötn kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se näkyy säännöllisenäö osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sek työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnillisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä.

Koti ja koulu yhteistyössä ohjaavat oppilasta toimimaan lain edellyttämällä tavalla kouluyhteisössään sekä tukevat yhdessä oppilasta hänen kasvussaan ja oppimisessaan. Kodin ja koulun yhteistyössä lähtökohta on oppilaan hyvä, turvallinen arki sekä oppimistavoitteiden ja opiskelumotivaation tukeminen. Yhteistyö kodin ja koulun välillä perustuu toimivaan, kunnioittavaan ja molemminpuoliseen vuorovaikutukseen. Kodin ja koulun välisistä viestintätavoista sovitaan tarvittaessa yhdessä huoltajien kanssa.

Kodin ja koulun yhteistyön keskeisenä tavoitteena on turvata oppilaan terve kasvu, oppiminen ja kehittyminen. Yhteistyön avulla tuemme kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että oppilas saa oman kehitystason ja tarpeiden mukaista opetusta, ohjausta ja tukea.

Koulumme järjestyssäännöt ohjaavat oppilaita ja koulussamme puututaan kiusaamiseen järjestelmällisesti. Tärkeänä osana hyvää työrauhaa on positiivinen palaute.

Tainionmäen koulussa teemme kodin ja koulun välistä yhteistyötä erityisesti Wilma-järjestelmän kautta, puhelimitse ja tekstiviestillä, sekä vanhempainvarteissa ja -illoissa. Kannonkosken koulussa tarjotaan myös Lapset puheeksi -keskustelumenetelmää luokille 1,4 ja 7. Myös koko koulun tapahtumat ovat tärkeitä yhteistyömuotoja. Teemme yhteistyötä myös yhdistysten sekä yrittäjien kanssa.

Tainionmäen koulussa koulussa luokanopettaja tai -valvoja myöntää maksimissaan kolmen koulun työpäivän pituiset vapautukset ja rehtori sitä pidemmät vapautukset.

Luokanopettajat ja -valvojat seuraavat ja puuttuvat poissaoloihin tarvittaessa yhdessä oppilashuollon henkilökunnan kanssa Poissaoloihin puuttumisen toimintamallin mukaisesti.

Poissaolojen jatkuvan seurannan lisäksi yhteenvedot luokkakohtaisista poissaoloista toimitetaan kuukausittain erityisopettajalle, jotta yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä voi seurata poissaoloihin puuttumisen mallin toteutumista käytännössä. Tarvittaessa mietimme yhdessä keinoja, miten malli saadaan koulun arjessa toimivaksi ja oppilaan tarvitsema tuki toteutuu.

Tuemme kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita ja ehkäisemme poissaoloja monin eri tavoin. Kaiken pohjana on koulun sujuvan arjen ja koulupäivän turvallisuuden toteutuminen. Yksilötasolla tukimuotoja ovat esim. oppimisen riittävän tuen järjestäminen, erityistarpeiden huomiointi, tarvittava yksilöllinen opiskeluhuollon tuki opiskelijalle sekä kasvatuskumppanuuden vahvistaminen huoltajien ja koulun välillä. Yhteisöllisiä tukimuotoja ovat esim. luokkailmapiirin ja työrauhan tukeminen, luokan ryhmädynamiikkaan vaikuttaminen sekä nivelvaiheiden turvallinen siirtymä. Pyrimme lisäämään koko koulun yhteisöllisyyttä yhteisillä tapahtumilla ja oppilaiden osallistamisella niihin.