3. Esiopetuksen toimintakulttuuri

Opetussuunnitelman perusteet 1.8.2025 alkaen

Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia, joka kehittyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa. Opetuksen järjestäjän ja esiopetusta johtavien henkilöiden tehtävänä on luoda edellytykset toimintakulttuurin kehittämiselle ja arvioinnille esiopetuksen eri toimipaikoissa. Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen esiopetus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Hyvä toimintakulttuuri edistää oppimista ja hyvinvointia esiopetusyhteisössä.

Esiopetuksen toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu muun muassa

arvoista, periaatteista ja oppimiskäsityksestä
työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta
oppimisympäristöistä, työtavoista ja pedagogisista käytännöistä, mukaan lukien oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt
yhteistyöstä ja sen eri muodoista
vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä
henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittämisotteesta
johtamisrakenteista ja -käytännöistä
toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.

Johtaminen vaikuttaa keskeisesti esiopetuksen toimintakulttuuriin, sen kehittämiseen ja laatuun. Esiopetuksen johtamisen lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista, joka on esiopetuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä. Se sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle.

Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri Kivijärvellä (muokattu, tarkista)

Esiopetuksen toimintakulttuuri ja yhteistyö

Lapsi on ainutlaatuinen yksilö ja yhteisönsä jäsen. Esiopetuksessa lapsen on mahdollisuus kehittää persoonallisuuttaan ja taitojaan monipuolisesti leikin ja toiminnan kautta. Lapsen ideoita ja toiveita otetaan huomioon arjen toiminnassa ja lapsille mahdollistetaan oppimisen ja oivalluksen ilo.

Toimintakulttuurin kehittämisessä otetaan huomioon lasten ja vanhempien kokemuksia ja mielipiteitä. Lasten ja huoltajien arviointia toiminnasta kerätään säännöllisesti. Ennen esikoulun alkamista vanhemmille annetaan tietoa tulevasta esiopetusryhmästä, opettajasta, tukitoimista, esiopetuksen käytänteistä, kuljetuksista sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Toukokuussa järjestetään tutustumispäivä tulevaan esiopetusryhmään, tiloihin sekä opettajaan.

Keväällä lapset ja vanhemmat arvioivat esikoulun toimintaa arviointilomakkeella. Omien kokemuksien sekä huoltajilta ja lapsilta saadun palautteen perusteella työntekijät arvioivat ja kehittävät edelleen toimintaansa ja oppimisympäristöjä.

Toimintakauden alussa syksyllä järjestetään vanhempainilta, jossa keskustellaan esiopetuksen järjestämisen periaatteista ja toimintatavoista. Vanhempia tiedotetaan esiopetuksen opetussuunnitelmasta, tavoitteista, arvioinnista, tiedottamisesta (esimerkiksi työpuhelin, wilma), käytänteistä sekä koulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Huoltajien kanssa käydään syksyllä tavoitekeskustelu ja keväällä arviointikeskustelu. Tarvittaessa vuoden aikana pidetään myös muita tapaamisia.

Yhteistyö siirtymävaiheissa
Yhteistyö siirtymävaiheissa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen sekä esiopetuksesta perusopetukseen on korostetun tärkeää. Ennen esiopetuksen alkua koululla järjestetään tiedonsiirtopalaveri, jossa on mukana esiopetuksen opettaja ja varhaiskasvatusjohtaja tai viisivuotiaiden toiminnasta vastaava opettaja lisäksi paikalla voi olla erityisopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä neuvolan terveydenhoitaja. Siirtymävaiheessa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen hyödynnetään lapsen mahdollista varhaiskasvatussuunnitelmaa huoltajien luvalla.
Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään lapsen mukana esi- tai perusopetukseen tai lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa kesken lukuvuoden. Huoltajien luvalla myös muu lapsen oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tieto siirretään lapsen mukana.
Nivelvaiheessa esikoulusta ensimmäiselle luokalle siirtyvät välttämättömät tiedot opetuksen, oppimisen tuen ja opiskeluhuollon järjestämisen kannalta. Lisäksi tarvittaessa järjestetään erillinen tiedonsiirtopalaveri yhteistyössä esiopetuksen opettajan, ensimmäisen luokan opettajan ja huoltajien sekä mahdollisten eri asiantuntijoiden kanssa. Palaverissa esimerkiksi kartoitetaan mahdollisia tukitoimia sekä päätetään koulun aloittamisesta.

Kivijärven kunnassa noudatetaan Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Esiopetuksen opiskeluhuolto sisältyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

OPPIMISYMPÄRISTÖT

Lapsen ideat ja tuotokset näkyvät esiopetusympäristössä.

Oman esiopetusyksikön oppimisympäristön lisäksi oppiminen mahdollistuu Kivijärven puhtaassa ja vaihtelevassa luonnossa eri vuodenaikoina. Kivijärven kunnan tai sen yhteistyökumppaneiden tarjoamat palvelut (mm. kirjasto, museo, liikuntapaikat, seurakunta, paikallinen urheiluseura Kivijärven Kivekkäät) monipuolistavat oppimisympäristöjä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, esimerkiksi eri tapahtumien ja juhlien muodossa.

Esiopetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla (esimerkiksi tabletit, sähköinen oppimateriaali, oppimispelit, opetusohjelmat).

Noudatamme Tainionmäen koulun turvallisuussuunnitelmaa.

Toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä yhteistyöhön liittyviä käytäntöjä ja tavoitteita kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan.