Pidennetty oppivelvollisuus
Oppivelvollisuuden pidentäminen
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin[1]. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. [2] Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.
[1] Perusopetuslaki 25 § 2 mom. (628/1998)
[2] Perusopetuslaki 9 § 2 mom. (628/1998)
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirin kuuluvat lapset
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.[1] Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. [2] Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.
[1] Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)
[2] Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)
Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta perustuu aina erikoissairaanhoidon suositukseen. Päätöksen ja sen yhteydessä tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee sivistysjohtaja.
Varhainen tiedottaminen
Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.
Opetuksen järjestämisen 3 tapaa
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:
- Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin[1] eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
[1] Perusopetuslaki (628/1998) 27 §
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva lapsi voi Kinnulassa aloittaa ensimmäisen esiopetusvuoden päiväkoti Silkkilinnan viisvuotiaiden ryhmässä, mikäli yhteistyössä asiantuntijoiden ja vanhempien kanssa todetaan sen olevan lapsen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista. Lapsi voi aloittaa esiopetuksen varhaiskasvatuksen ryhmässä joko sinä vuonna, kun hän täyttää viisi tai sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta. Lapsi voi aloittaa esiopetuksen myös koulun esiopetusryhmässä. Tilanne arvioidaan aina monialaisesti ja yhteistyössä vanhempien kanssa etsitään lapselle paras mahdollinen ratkaisu.
Mikäli lapsi on esiopetuksessa varhaiskasvatuksen ryhmässä, hänen opetuksestaan vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Osa-aikaista erityisopetusta antaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Hänen vastuullaan on myös, että kaikki tarpeellinen tieto lapsen tavoitteista ja opetuksesta on varhaiskasvatuksen henkilöstöllä.