2.2 Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua
Esiopetuksen erityinen tavoite
Valtioneuvoston asetuksen[1] mukaan esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä. Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toiminnassa. Huoltajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kasvun ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä monialaisesti.
[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5§
[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5§
Johdonmukainen kokonaisuus
On tärkeää, että varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että opettajat sekä muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun eri vaiheet, niiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten kasvun tukemisen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessä luvussa 3.3 kuvatulla tavalla. Opetus- ja muu henkilöstö tekevät huoltajien kanssa yhteistyötä lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on, että kunkin lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen jatkuu joustavasti lapsen tarpeista lähtevänä. Tämän varmistamisessa henkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallisella johtamisella esiopetusyksiköissä ja opetuksen järjestäjän tasolla on tärkeä merkitys.
Esiopetus tavoitteellisena toimintana
Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Opetuksen tavoitteet määrittyvät opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaan. Lasten osaamistasolle ei opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita. Yksilöllisesti pohditut tavoitteet hyödyttävät lasten kasvua ja oppimista, joten opettaja keskustelee kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Esiopetuksen henkilöstö ottaa nämä tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa sekä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteellisuuden lisäämiseksi opettaja voi yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa laatia kullekin lapselle oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma on laadittava, mikäli lapsi saa tehostettua tukea. Erityisen tuen piirissä oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)[2].
[2] Perusopetuslaki 16 a§ 1 mom. (628/1998)
[2] Perusopetuslaki 16 a§ 1 mom. (628/1998)
Esiopetuksen toimintatavat
Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lasten mielenkiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin.
Esiopetukseen osallistuminen
Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, lähtökohtana on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan. Opettaja ja huoltaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun esiopetukseen osallistuvien lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.
Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua Jämsässä
- Lapsella on oikeus esiopetukseen (yhteensä 700 tuntia) ja osallistumisen tulee olla säännöllistä. Poissaoloista sovitaan suullisesti ryhmän henkilökunnan kanssa.
- Esiopetus on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jokainen lapsi saa oppia, kehittyä ja innostua leikin ja mielikuvituksen kautta.
- Esiopetuksen hyvään alkuun kuuluvat aloituskeskustelut, tutustumiskäynnit ja vanhemman mahdollisuus olla mukana lapsen esiopetuksen aloituksessa. Aloituskeskustelu voidaan käydä perheen toiveen mukaan lapsen kotona tai esiopetuspaikassa. Esiopetusyksiköt järjestävät mahdollisuuden tutustua esiopetuspaikkaan ennen esiopetuksen alkua. Esiopetuksen alkuvaiheessa järjestetään esiopetusyksiköiden vanhempainillat, joiden yhtenä tavoitteena on lisätä vanhempien osallisuutta lapsensa esiopetuspolulla.
- Esiopetuksen vuosikello ohjaa esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyötä lapsen oppimisen polulla. Vuosikelloon on kirjattu yhteiset käytänteet ja aikataulut esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheeseen. Esiopetuksen vuosikello
- Jämsässä erityistä tukea saavat lapset integroidaan tavallisiin esiopetusryhmiin.
Opetushenkilöstö tekee yhteistyötä huoltajien kanssa lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa, tarvittaessa myös monialaisesti (oppimissuunnitelma ja HOJKS) - Tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun: Erityisopettaja ja lastentarhanopettajat siirtävät tarpeelliset tiedot sekä suullisesti että kirjallisesti. Tuleva erityisopettaja osallistuu mahdollisuuksien mukaan esiopetuksen oppimissuunnitelmien ja HOJKS:ien arviointipalavereihin.
