Esiopetuksen hyvä toimintakulttuuri sisältää keskustelua, vuorovaikutusta sekä toiminnallista oppimista, joka tukee kuulluksi tulemista. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri edistää lapsen kasvua ja oppimista. Jokainen lapsi huomioidaan ainutlaatuisena yksilönä. Tavoitteena on jatkuvasti seurata erilaisin dokumentoinnin keinoin, toteutuuko lapsen osallisuus esiopetuksen arjessa.

Jokaisessa yksikössä tehdään esiopetuksen lukuvuosisuunnitelma. Lukuvuosisuunnitelmiin voidaan tehdä yksikkökohtaisia painotuksia. Suunnitelmassa tulee olla tilaa lapsen ja huoltajien osallisuudelle. Äänekosken esiopetusta ohjaavat myös paikalliset liikunta- ja kulttuurisuunnitelmat.

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen ovat osa laadukasta esiopetusta. Äänekoskella tällä hetkellä järjestettävät koulutukset esiopetuksen henkilöstölle ovat Kasvatuskumppanuuskoulutus sekä Kasvun ja kasvatuksen tukeminen -koulutus. Lisäksi käytössä on Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista -lomake tiimien työn suunnittelun pohjaksi. Sen avulla ryhmän toimintaa ja tavoitteita arvioidaan pitkin toimintakautta. Työvälineinä ovat myös yksilö- ja tiimikohtaiset kehityskeskustelut sekä erilaisiin, ajankohtaisiin teemoihin liittyvät pedagogiset kahvilat.

Esiopetuksessa hyödynnetään monipuolisia oppimisympäristöjä (mm. metsä, luonto, kirjastot, puistot, urheilukentät ja liikuntatilat), ja lapselle annetaan mahdollisuus osallistua oman oppimisympäristönsä suunnitteluun ja rakentamiseen. Lapsen ideoiden ja tuotoksien tulee näkyä esiopetusympäristöissä.
Hyvä oppimisympäristö mahdollistaa kiireettömän leikin, tutkimisen, kokeilun ja itsenäisen oppimisen. Oppimateriaalien ja lelujen tulee olla vapaasti lapsen käytettävissä. Materiaalien ja lelujen vaihtaminen rikastuttaa lapsen leikkiä ja oppimista. Leluja voidaan vaihtaa eri ryhmien kesken sekä tuoda lapsen kotoa.

Huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö ja luottamuksellinen kasvatuskumppanuus luovat turvallisen pohjan lapsen esiopetukselle. Huoltajalla on lapsestaan arvokasta kokemusta ja tietoa, jota otetaan huomioon esiopetusta järjestettäessä. Yhteistyötä tehdään myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Tavoitteena on lapsen eheä opinpolku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Esiopetuksen ja koulun aloitusvaiheissa pyritään huomioimaan, että siirtymät olisivat lapselle ja perheelle mahdollisimman joustavia.

Esi- ja perusopetuksen välillä tehdään yhteistyötä koko lukuvuoden ajan. Yhteistyön muodot ja ajankohdat suunnitellaan toimijoiden kesken. Muotoja ovat esim. kummiluokkatoiminta, joustavat järjestelyt ja ryhmittelyt esi- ja alkuopetusluokkien kesken sekä muu arjen yhteistyö.

Lokakuu
* esi- ja alkuopettajien tapaamiset aluekohtaisesti. Vapaamuotoinen palautekeskustelu edellisen vuoden esiopettajien ja syksyn uusien ensimmäisten luokkien opettajien kesken (tilaisuuden järjestämisestä vastaavat pääsääntöisesti erityislastentarhanopettajat).

Marraskuu
* pohdintaa monialaisen työryhmän arvioinnin tarpeessa olevista koulutulokkaista (erityislastentarhanopettajat, erityisopetuksen koordinaattori).

* kartoitus erityistä tukea tarvitsevista lapsista yhteistyössä koulun erityisopetuksen kanssa (koskee esioppilaita ja tarvittaessa varhaiskasvatuksen lapsia). (erityislastentarhanopettajat, erityisopetuksen koordinaattori).

Tammikuu
* monialaiset palaverit esioppilaista (huoltajat ym. lapsen kanssa työskentelevät mukana).

Helmikuu
* tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun; koulun erityisopettajat vierailevat esiopetuspaikoissa.

Toukokuu
* oppimissuunnitelmat koululle (rehtorille), josta ne palautuvat huoltajille ensimmäisen lukuvuoden aikana.
* tarvittaessa tiedonsiirtopalaverit yksittäisten esioppilaiden kohdalla.

Varhaiskasvatuspalvelut