Esiopetuksen hyvä toimintakulttuuri sisältää keskustelua, vuorovaikutusta sekä toiminnallista oppimista, joka tukee kuulluksi tulemista. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri edistää lapsen kasvua ja oppimista. Jokainen lapsi huomioidaan ainutlaatuisena yksilönä. Tavoitteena on jatkuvasti seurata erilaisin dokumentoinnin keinoin, toteutuuko lapsen osallisuus esiopetuksen arjessa.

Jokaisessa yksikössä tehdään esiopetuksen lukuvuosisuunnitelma. Lukuvuosisuunnitelmiin voidaan tehdä yksikkökohtaisia painotuksia. Suunnitelmassa tulee olla tilaa lapsen ja huoltajien osallisuudelle. Äänekosken esiopetusta ohjaavat myös paikalliset liikunta- ja kulttuurisuunnitelmat.

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen ovat osa laadukasta esiopetusta. Äänekoskella koulutetaan myös esiopetuksen henkilöstöä Lapset puheeksi -menetelmäosaajiksi . Lisäksi käytössä on ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma -lomake tiimien työn suunnitteluun ja yhteisten sopimusten pohjaksi. Sen avulla ryhmän toimintaa ja tavoitteita arvioidaan pitkin toimintakautta. Työvälineinä ovat myös työpaikkakokoukset yksilö- ja tiimikohtaiset kehityskeskustelut, erilaisiin ajankohtaisiin teemoihin liittyvät pedagogiset kahvilat, osallistavat vanhempainillat sekä palaute lapsilta ja huoltajilta.

Esiopetuksessa hyödynnetään monipuolisia oppimisympäristöjä (mm. metsä, luonto, kirjastot, puistot, urheilukentät ja liikuntatilat), ja lapselle annetaan mahdollisuus osallistua oman oppimisympäristönsä suunnitteluun ja rakentamiseen. Lapsen ideoiden ja tuotoksien tulee näkyä esiopetusympäristöissä.
Hyvä oppimisympäristö mahdollistaa kiireettömän leikin, tutkimisen, kokeilun ja itsenäisen oppimisen. Oppimateriaalien ja lelujen tulee olla vapaasti lapsen käytettävissä. Materiaalien ja lelujen vaihtaminen rikastuttaa lapsen leikkiä ja oppimista. Leluja voidaan vaihtaa eri ryhmien kesken.

Huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö ja luottamuksellinen kasvatusyhteistyö luovat turvallisen pohjan lapsen esiopetukselle. Huoltajalla on lapsestaan arvokasta kokemusta ja tietoa, jota otetaan huomioon esiopetusta järjestettäessä. Yhteistyötä tehdään myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Tavoitteena on lapsen eheä opinpolku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Esiopetuksen ja koulun aloitusvaiheissa pyritään huomioimaan, että siirtymät olisivat lapselle ja perheelle mahdollisimman joustavia.

Esi- ja perusopetuksen välillä tehdään yhteistyötä koko lukuvuoden ajan. Yhteistyön muodot ja ajankohdat suunnitellaan toimijoiden kesken. Muotoja ovat esim. kummiluokkatoiminta, joustavat järjestelyt ja ryhmittelyt esi- ja alkuopetusluokkien kesken sekä muu arjen yhteistyö.

Linkki:

Varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen nivelvaihe Äänekoskella

Merkittävä siirtymävaihe on lapsen siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Varhaiskasvatusyksikössä jo hoidossa olevien lasten hyvinvointia edistävä ja opetuksen järjestämistä koskeva tieto siirretään kevään aikana tulevaan esiopetusryhmään. Kaikille tuleville esiopetusikäisille lapsille ja heidän huoltajilleen tarjotaan mahdollisuus tutustua tuleviin esiopetustiloihin ja henkilöstöön ennen esiopetuksen alkua. Kaikissa lapsen opinpolun siirtymävaiheissa varmistetaan lapsen kasvun ja oppimisen kannalta välttämättömien ja tarpeellisten tietojen siirtäminen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välillä.

Lupa tiedonsiirtoon pyydetään huoltajilta kirjallisena. Tiedonsiirtoon yksikön sisällä riittää suullinen lupa huoltajilta. Lähettävän varhaiskasvatuspaikan vastuulla on luvan saatuaan vastata tiedonsiirrosta joko kirjallisesti, puhelimitse tai keskustellen tiedonsiirtopalaverissa. Tietojen siirtämisessä hyödynnetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja 4-5 -vuotisneuvolakaavaketta.