4.5 Paikallisesti päätettävät asiat

Monipuoliset työtavat

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan,

millaisia työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavia periaatteita paikallisesti käytetään
miten henkilöstön itsearviointia sekä huoltajilta ja lapsilta saatua palautetta käytetään työtapojen kehittämisessä.

Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan perusteissa kuvattuja esiopetuksen arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan,

miten arviointia koskevan tiedon siirron käytännöt toteutetaan lapsen siirtyessä perusopetukseen tai lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa
miten henkilöstön itsearviontiin perustuvia tietoja sekä lapsilta ja huoltajilta saatua palautetta käytetään esiopetuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä
millaista osallistumistodistusta käytetään.

Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet

Paikalliseen opetussuunnitelmaan liitetään esiopetuksen yhteiset tavoitteet, jotta esiopetuksen yhtenäisyys voi toteutua. Lisäksi opetussuunnitelmassa kuvataan, miten lasten mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan tarkentaa yhteisten tavoitteiden kuvauksia.

Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia kysymyksiä

Paikallisessa opetussuunnitelmassa otetaan huomioon, että lasten kieli- ja kulttuuritaustat vaihtelevat. Opetussuunnitelmassa kuvataan eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta sekä kaksikielistä opetusta niiltä osin kuin paikallinen esiopetuksen järjestäminen edellyttää.

Opetuksen järjestäjä antaa ohjeet, miten mahdollisiin yksikkö- tai toimipaikkakohtaisiin esiopetuksen opetussuunnitelmiin kirjataan tarvittavat täsmennykset, jotta kansallisesti ja paikallisesti asetetut tavoitteet voivat toteutua.

Luhangan kunnan opetussuunnitelmaratkaisut

Ryhmäytymiselle annetaan syksyllä riittävästi aikaa ja valitaan työtapoja, jotka vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tunnetta kyvykkyydestä. Esiopetuksen alussa liikkeelle lähdetään lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen havainnoinnista. Tavoitteena on löytää kullekin lapselle ominainen tapa toimia ja oppia ja nähdä miten lapsi kiinnittyy erilaisiin toimintoihin. Lapsihavainnoinnin työvälineinä käytetään mm. Eskarin arki-materiaalia.

Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja työtapojen valintaan niin, että lasten elämänpiiri tulee näkyväksi. Toiminta muotoutuu kasvattajan ja lasten yhteisessä vuorovaikutuksessa. Kasvattaja ottaa huomioon lasten mielipiteet ja kiinnostuksen kohteet. Tutkittavat ilmiöt löytyvät lasten puheista, leikeistä ja toiminnasta.

Varataan jonkin asian harjoittelemiselle (esim. matemaattisiin valmiuksiin liittyvän) riittävän pitkä aika (viikkoja, kuukausi). Esiopetuksessa harjoitellaan mm. oman toiminnan ohjausta, toimeen tarttumista ja ajankäyttöä.

Esiopetuksessa tuetaan lasten sanallista ja kirjallista suomen kielen kehittymistä monipuolisesti. Myös englannin kielen esitaitoja tuetaan pelien avulla.

Luhangan esiopetuksessa hyödynnetään paikallisia liikuntamahdollisuuksia ja osallistutaan valtakunnallisiin liikuntahankkeisiin.

Kasvattaja ottaa huomioon lasten mielipiteet ja kiinnostuksen kohteet oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Tutkittavia ilmiöitä nostetaan lasten puheista, leikeistä ja toiminnasta. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, jossa kasvattajalla on aktiivinen rooli antaen aikaa, kysyen avoimia kysymyksiä, ihmetellen ja sanoittaen. Kasvattajan ei tarvitse itse tietää kaikkea, vaan hän oppii yhdessä lasten kanssa ilmiöstä. Kasvattajan heittäytyminen lasten toimintaan mukaan on erittäin tärkeää. Kasvattaja on kuitenkin tietoinen omasta roolistaan ja toiminnan tavoitteista. Kasvattaja auttaa lapsia tulemaan tietoisiksi omista oppimisstrategioistaan ja toimintatavoistaan. Tärkeää on myös auttaa lasta löytämään uusia oppimisen tapoja.

Esiopetuksessa painotetaan vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen opettamista ja oppimista. Esiopetuksessa harjoitellaan empatiataitoja, itsehillintää ja ongelmanratkaisutaitoja sekä tunteiden säätelyä. Sosiaalisia taitoja kehitetään myös vuorovaikutusleikkien avulla. Lasten päivittäistä fyysistä aktiivisuutta lisätään ja istumista vähennetään.

Hyvät tavat ja yhteiset pelisäännöt rakentavat turvallista arkea. Esiopetusryhmän pelisäännöistä keskustellaan ja niistä sovitaan yhdessä lasten kanssa. Sääntöjä on vähän, jotta lapset muistavat ne ja pystyvät noudattamaan niitä. Sääntöjä voidaan lisätä pikkuhiljaa.

Seurakunnan kanssa tehdään yhteistyötä esim. aamunavauksiin ja kirkkovuoden juhlapyhiin liittyen.

Osallistutaan kunnan järjestämiin musiikkitapahtumiin ja konsertteihin.
Osallistutaan vierailevien teatteriryhmien ja taiteilijoiden esityksiin.
Käydään kirjastossa lainaamassa lasten kirjallisuutta ja osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kirjaston satutunneille.