5.6.1.Yhteinen vastuu koulupäivästä

Lähtökohtana on yhteinen vastuu jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.
Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. 
Kaupunkistrategiamme arvostukset ja periaatteet: hyvä elämä

Turvallisuus on tärkeä osana hyvinvointia. Jokaisella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja sen luomiseen osallistuvat kaikki kouluyhteisön jäsenet. Turvallisuuden tunteen luominen edellyttävät kaikille yhteisiä arvoja ja toimintatapoja, jotka syntyvät vain yhdessä keskustellen ja sopien. Vahva yhteisöllisyys luo turvallisuutta ja siksi sitä pitää tukea ja kehittää jatkuvasti. Oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet, oppilaiden väliset kaverisuhteet ja yhteishenki luokassa ja koko koulussa ovat tärkeässä asemassa, kun halutaan luoda fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen oppimisympäristö.
Koulun turvallisuudesta vastaava huolehtii turvallisuussuunnitelman tekemisestä ja sen päivittämisestä. Suunnitelman toteutumiseen, arviointiin ja kehittämiseen osallistuvat koko työyhteisö. Oppilaita, huoltajia ja koulun muuta henkilökuntaa osallistetaan turvallisuusasioissa tarpeen mukaan. Turvallisuusharjoituksia tehdään säännöllisesti. Uudet henkilökunnan jäsenet ja oppilaat perehdytetään toimintaan. Turvallisuussuunnitelma sisältää muun muassa toimintaohjeet erilaisiin pelastautumis- ja suojautumiskäytänteisiin.

Koulun järjestyssäännöt päivitetään vuosittain. Oppilaiden osallisuus varmistetaan suunnitteluvaiheessa koululla yhteisesti sovitun tavan mukaisesti, esimerkiksi oppilaskunnan kanssa yhteistyötä tehden. Järjestyssäännöt tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.

Kouluun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen 

Äänekosken perusopetuksen poissaolojen seurantaan liittyvä toimintaan liittyvä ohjeistus on otettu käyttöön kaikissa Äänekosken perusopetuksen kouluissa. Yhtenäinen ohjeistus kohtelee oppilaita tasavertaisesti ja on myös huoltajien näkökulmasta systemaattinen riippumatta siitä, missä Äänekosken kaupungin peruskoulussa oppilas opiskelee. Ohjeistuksen tavoitteena on tukea kouluun kiinnittymistä, ennaltaehkäistä poissaoloja ja tehostaa varhaista puuttumista poissaoloihin siten, että koulupudokkuuden riski vähenee. Pääpaino on ennaltaehkäisevässä, kouluun kiinnittymistä tukevassa toiminnassa. 

Ennaltaehkäisevä toiminta tukee oppilaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Kouluun kiinnittymistä tuetaan läpi lukuvuoden jatkuvalla hyvinvointiopetussuunnitelman mukaisella toiminnalla, oppilaan yksilöllisellä kohtaamisella sekä positiivisen palautteen antamisella. Vuorovaikutteinen yhteistyö kodin ja koulun välillä on ensiarvoisen tärkeää. 

Luokanopettajan ja luokanohjaajan ja huoltajien vastuulla on seurata oppilaan poissaoloja säännöllisesti. 
Kaikenlaiset poissaolot voivat olla riski koulunkäyntiin sitoutumiselle ja kouluyhteisöön kiinnittymiselle. Oppilaan kouluarkeen paluun sujumisen huomioiminen on tärkeää. Säännöllinen läsnäolon seuranta mahdollistaa varhaisen tuen tarjoamisen.

Luokanohjaaja tai luokanopettaja ottaa asian puheeksi oppilaan ja huoltajan kanssa heti, kun huoli herää tai silloin, kun oppilaalle kertyy poissaolotunteja huolirajan mukaisesti. Välitöntä toimimista vaativat selvittämättömät tai toistuvat samantyyppiset poissaolot samoin yllättävä muutos poissoloissa. Haluttomuus koulunkäyntiin edellyttää myös toimenpiteitä heti.

Yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta sekä tarvittaessa konsultoidaan opiskeluhuollon ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Nämä tukitoimet ja sovitut käytännöt kirjataan Wilmaan. Mikäli poissaoloja kertyy edelleen ja seuraavat mallin mukaiset huolirajat ylittyvät, pohditaan tapauskohtaisesti, mitä tukitoimia, seurantaa ja monialaista yhteistyötä oppilaan tueksi tarvitaan. Tarvittaessa opiskeluhuoltopalaveria varten konsultoidaan ja kutsutaan koulun ulkopuolisia toimijoita. 

Jos luokkatasolla on tavanomaista enemmän poissaoloja tai luokan poissaolot lisääntyneet selkeästi, on syytä käynnistää yhteisöllisen opiskeluhuollon toimenpiteitä.


Poissaoloihin liittyvän toiminnan seuranta ja koordinointi

Äänekoskella on laadittu opiskeluhuollon järjestämisen tueksi ohjeistus, jossa on kuvattu mm. seuraavat asiat:
- poissaolojen ehkäisemisen ja seurannan sekä poissaoloihin puuttumisen toimintatavat sekä niiden
suunnittelu, koordinointi ja tilastointi koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä, jossa huoltajat ja oppilaat ovat
osallisena
- yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa
sekä poissaolojen syiden selvittämisessä
- toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen
- opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisen käytännöt, terveystarkastuksiin liittyvä yhteistyö sekä yhteistyön konkreettinen käynnistäminen opiskeluhuoltopalveluiden kanssa oppilaan runsaissa poissaoloissa
- opiskeluhuoltotyön ohjausryhmä kokoaa säännöllisesti tietoa poissaolojen kehityksestä, toimenpiteistä sekä toimintamallin toimivuudesta, saadun tiedon perusteella malliin tehdään tarvittavia muutoksia



Äänekosken perusopetuksen poissaolojen seurantaan liittyvä toiminta

Äänekosken perusopetuksen poissaolojen seurantaan liittyvä toiminta

Hyvinvointiopetussuunnitelma

Äänekosken perusopetuksen kaikissa kouluissa on otettu käyttöön HYVÄÄ KASVUA hyvinvointiopetussuunnitelma.  HYVÄÄ KASVUA OPS:in tavoitteena on tarjota toimiva rakenne, perusteet ja tavoitteet sille, miten kouluissa voidaan johdonmukaisesti edistää ja vahvistaa hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Koulujen vuosisuunnitelmissa kuvataan kunkin koulun koulukohtaisia toimia tarkemmin. 
HYVÄÄ KASVUA -OPS

5.6.2 Yhteistyö

Oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen ovat koulutyön järjestämisen perusta. Oppilaat osallistuvat koulutyön ja koulun toiminnan suunnitteluun aina kun se on mahdollista, mm. monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja välituntitoiminnan suunnittelussa, opetussuunnitelmatyössä, koulun ohjeiden ja sääntöjen laadinnassa sekä oppimisympäristöjen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Jokaisella koululla toimii oppilaskunta.

Kodin ja koulun yhteistyö on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Huoltajien osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelmien valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen kuvataan koulun vuosisuunnitelmassa.

Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan sitä, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajille yhteistyö antaa tärkeää tietoa lapsen oppimisesta ja kasvusta sekä tukemisen mahdollisuuksista.

Koti ja koulu ovat lapsen tärkeimmät kasvattajat. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta, jota koulu tukee parhaansa mukaan. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta:
- Lisää lasten koulumotivaatiota ja opettajan oppilaantuntemusta.
- Vahvistaa kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
- Tukee kouluun kiinnittymistä.
- Vaikuttaa myönteisesti luokan ja koulun ilmapiiriin.

Huoltajan on kasvatustehtävänsä onnistumiseksi saatava tietoa lapsensa oppimisen, kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä, työtavoista, oppimisen tuesta ja opiskeluhuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden tapahtumista. Viestinnässä painotetaan positiivisen ja säännöllisen palautteen merkitystä, jolloin huoltaja voi tukea ja edistää omalta osaltaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Kannustavat oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Erityisen tärkeää yhteistyö on koulunkäynnin nivelvaiheissa ja oppimisen tukea suunniteltaessa. Arviointikeskustelu on tärkeä kodin ja koulun yhteistyön muoto. Arviointikeskustelun toteuttaminen (vuosiluokilla 1-6) ja huoltajien kanssa käytävän muun yhteistyön muodot kuvataan koulujen työsuunnitelmissa.

Opetuksen järjestäjällä on vastuu kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä. Yhteistyön onnistuminen edellyttää koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä monipuolista viestintää ja tiedottamista.

Koulu on osa ympäröivää yhteiskuntaa ja koulun suhteen yhteiskuntaan tulee olla tiivis, sillä yksi koulun keskeinen tehtävä on valmistaa oppilaita tulevaisuuden työelämään. Myös opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee toimia tiiviissä yhteistyössä keskenään, jotta oppilaan siirtymät oppilaitoksen sisällä ja oppilaitoksesta toiseen sujuvat joustavasti ja turvallisesti. Perhe, ystävät ja harrastukset ovat koulun ohella keskeisiä lapsen ja nuoren elämään vaikuttavia toimijoita, joiden merkitys ja tuki tulee huomioida hyvässä ohjauksessa.
oppilaiden osallisuus.pdf​

Äänekosken perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Sitouttava kouluyhteisötyö Äänekoskella

5.6.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Äänekosken perusopetuksessa tämä suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa:

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Kasvatustyö ja kurinpidollisten keinojen käyttö kuuluvat kaikille koulun aikuisille. Hyvinvoinnin lisääminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on oleellinen osa koulujen yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Jokainen koulu määrittelee tätä tukevat toimintamallinsa vuosittaisessa työsuunnitelmassaan.

Toimintasuunnitelmassaan koulujen tulee huomioida hyvän työrauhan ja työilmapiirin rakentaminen ja ylläpito sekä keinot oppilaiden ryhmäyttämiseksi toimivaksi luokkayhteisöksi. Kouluilla tulee suunnitella käyttöönsä sellaisia toimintatapoja, työvälineitä ja malleja, joita kaikki työyhteisön jäsenet pystyvät käyttämään ja niihin sitoutumaan. Koulujen tulee määritellä työssään keinot, joilla oppilaita osallistetaan koulun toimintaan niin, että oppilaat pääsevät aidosti vaikuttamaan koulujen hyvinvoinnin lisäämiseen ja ylläpitämiseen. Kouluilla tulee olla vuosittainen suunnitelma henkilökunnan perehdyttämiseksi työrauhaa edistäviin työtapoihin.

Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä vastaa siitä, että edellä mainitut velvollisuudet täyttyvät ja arvioi toimintaa vuosittain. Opetuksen järjestäkohtainen opiskeluhuollon ohjausryhmä tukee ja valvoo tätä työtä sekä huolehtii siitä, että koulujen työsuunnitelmassa on kirjattuna em. asiat.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä omat vastuunsa:

• säännöllinen osallistuminen koulutyöhön
• reilu ja arvostava suhtautuminen koulutovereihin ja koulun aikuisiin
• yhteisten sääntöjen noudattaminen
• toisten ihmisten loukkaamattomuus
• työn ja työrauhan kunnioittaminen
• sovituista tehtävistä huolehtiminen

Opettajalla on velvollisuus seurata oppilaiden kotitehtävien tekemistä ja tarvittaessa keskustella huoltajien kanssa, jos kotitehtävien tekemisessä on ongelmia. Opettajalla on mahdollisuus velvoittaa oppilasta jäämään tekemään läksyjä koulupäivän jälkeen enintään tunniksi. Näin voi toimia tilanteissä, joissa läksyjen tekemättä jättäminen on toistuvaa ja jatkuu huomautuksesta huolimatta. Näissä tilanteissa asiasta täytyy ilmoittaa huoltajalle.

Kasvatuskeskustelut

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen seuraamus koulun järjestyssääntöjen rikkomisesta. Koulukohtaisesti tulee sopia, että kouluilla on joku/jotkut kasvatuskeskusteluista huolehtivat aikuiset. Kasvatuskeskustelussa on suositeltavaa työskennellä työparina. Työparina voi olla se aikuinen, joka on ollut osallisena kasvatuskeskusteluun johtaneessa asiassa tai tilanteessa.

Kasvatuskeskustelun tärkein tavoite on yhteistyössä oppilaan kanssa löytää keinot ja tehdä suunnitelma ei-toivotun käyttäytymisen korjaamiseksi. Toivottavaa on, että kasvatuskeskustelu toteutetaan samana koulupäivänä, jolloin ei-toivottu käyttäytyminen tapahtui. Keskustelussa kuullaan kaikkia osapuolia. Keskustelu kirjataan Wilman lomakkeeseen. Kirjaamisesta vastaa kasvatuskeskustelun osallistunut koulun aikuinen. Lomake arkistoidaan koulun lähiarkistoon.

Kurinpidolliset keinot

Ennen jälki-istunnon antamista oppilasta on kuultava tilanteeseen johtaneesta rikkeestä.

Jälki-istunnon tavoite on oppilaan koulun sääntöjen vastaisen teon sovittaminen. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Jälki-istunnon tehtävän on liityttävä suoraan rangaistavaan tekoon. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus korjata ja sovittaa tekemänsä vahinko tai haitta. Jälki-istunto kirjataan Wilman lomakkeeseen. Kirjaamisesta vastaa jälki-istunnon antaja. Lomake lähetetään oppilaan huoltajan allekirjoitettavaksi ja tämän jälkeen arkistoidaan koulun lähiarkistoon.

Muissa kurinpidollisissa toimenpiteissä toimitaan perusopetuslain mukaan.

Koulujen lukuvuosittaisiin työsuunnitelmiin kuvataan koulukohtaiset järjestyssäännöt, kasvatuskeskustelumenettelyt ja kurinpidolliset toimenpiteet. Työsuunnitelmien hyväksymisen jälkeen ne ovat julkisia.

Mikäli kurinpidollisia toimenpiteitä joudutaan käyttämään toistuvasti, käynnistetään yksilökohtainen opiskelihuolto, joka kuvataan opetussuunnitelman luvussa 7. Näin voidaan toimia myös silloin, kun

• käytetyt tukitoimet eivät ole riittäviä
• asia on laadultaan sellainen, että se jo ensivaiheessa tarvitsee monitoimijuutta
• oppilas tai huoltaja toivoo opiskeluhuoltoa.

5.6.4. Opetuksen järjestämistavat

Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Oppilas voi edetä opinnoissa tavoitekokonaisuuksittain.

Tavoitekokonaisuudet laaditaan pääsääntöisesti vuosiluokkajaksojen 1–2, 3–6 ja 7–9 tavoitteiden mukaisesti. Oppilas etenee vuosiluokille 3 ja 7 pääsääntöisesti vasta silloin, kun hän on suorittanut hänelle laaditun oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman mukaiset tavoitekokonaisuudet hyväksytysti. Vuosiluokkien 3–6 ja 7–9 nivelvaiheissa oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin arviointikriteereihin. Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissaan etenevä oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen. Lukuvuositodistukseen kirjataan kaikki hänelle laadittuun tuen suunnitelmaan kuuluvat opinnot. Hyväksytysti suoritettujen tavoitekokonaisuuksien arvioinnit kirjataan oppiaineittain lukuvuositodistukseen. Kesken olevien tavoitekokonaisuuksien arviointia ei merkitä lukuvuositodistukseen. Todistuksen lisätietoja-kohtaan merkitään tarvittaessa, minkä vuosiluokan suorituksista on kyse niissä oppiaineissa, joissa oppilas etenee tavoitekokonaisuuksittain. Lukuvuoden koulutyön päätyttyä oppilas siirtyy opinnoissaan eteenpäin seuraavalle vuosiluokalle. Olennaista on, että eteneminen on tavoitteellista ja opetussuunnitelmaan pohjautuvaa. 

Tavoitekokonaisuuksittain etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää vuosiluokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä vuosiluokalta raukeaisivat. Tavoitekokonaisuuksittain etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta. 

Oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman käyttö ja hyödyntäminen mahdollistavat paitsi tukea tarvitsevien oppilaiden paremman huomioon ottamisen, myös erityislahjakkaiden oppilaiden erityistarpeiden huomioon ottamisen. Tuen suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kasvuun, kehitykseen ja oppimistavoitteisiin. Suunnitelma sisältää myös arvion oppilaan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Tavoitekokonaisuuksittain edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.

Tuen suunnitelma laaditaan aina oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistyönä. Suunnitelman avulla voidaan konkreettisesti sopia kodin ja koulun vastuista oppilaan kehityksen tukemisessa ja antaa vastuuta myös oppilaalle itselleen.

Esi- ja alkuopetukseen on laadittu oma opetussuunnitelma, jossa on kuvattu joustavissa ryhmittelyissä tapahtuva opintokokonaisuuksittain opiskelua esiopetuksessa ja vuosiluokilla 1-2. Muilta osin noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa vuosiluokilla 1-2 sekä varhaiskasvatussuunnitelmaa esiopetuksessa.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta voidaan käyttää esimerkiksi vieraan kielen oppimisessa. Äänekosken perusopetuksen kieliohjelman mukaan mahdollisuutta A2 ja B2 -kielten etäyhteyksien avulla voidaan tarkastella vuosittain. Tällöin tulee arvioida oppimiseen, työjärjestyksiin, koulukyyteihin, opetus- ja valvontajärjestelyihin ja tekniikan toimivuuteen liittyvät seikat. Etäyhteyksin tapahtuvan opetuksen avulla voidaan opetus toteuttaa myös sellaisilla kouluilla, joilla ei oppilasryhmän vähimmäiskoko täyty kyseisenä lukuvuonna. Etäyhteyksin tapahtuvan opetuksen järjestäminen edellyttää hyvin toiminia tietoliikenneyhteyksiä ja hyviä AV-laitteistoja.

Joustava perusopetus Äänekoskella

Äänekosken joustava perusopetus järjestetään peruskoulun yhteydessä, kahdessa noin 10 oppilaan
ryhmässä, johon ohjataan luokkien 7–9 oppilaita. Luokat sijaitsee Koulunmäen yhtenäiskoululla ja Suolahden yhtenäiskoululla. Pääpaino on päättöluokkien oppilaissa. Ryhmän ohjaajina ovat erityisluokanopettaja sekä kasvatusohjaaja. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa ryhmäkohtaista ja oppilaskohtaista tukea. 

Opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, mutta opetusjärjestelyt
poikkeavat perinteisestä. Ryhmän opetus järjestetään osaksi koulussa ja osaksi työpaikoilla tai muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Muita oppimisympäristöjä ovat erimuotoiset leirikoulut, opinto- ja työpaikkakäynnit, koulutuskokeilut tms. Opetussuunnitelman pohjalta muokataan koulussa ja työpaikoilla opiskeltavat oppimistehtävät ja sovitetaan ne kullekin oppilaalle sopiviksi. Ryhmän opetuksesta ja muusta toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluvat koulun rehtori, erityisluokanopettaja, kasvatusohjaaja sekä opiskeluhuollon kuraattori. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä peruskoulun muiden opettajien ja työpaikoilla opiskelua ohjaavien kanssa. Yksilöllisin järjestelyin huolehditaan riittävästä oppilaanohjauksesta, erityisesti ammatinvalinnanohjauksesta, jolla pyritään varmistamaan toisen asteen jatko-opiskelupaikan
saaminen. Jokaisella oppilaalla on koulun päättyessä jatkosuunnitelma. Nivelvaiheen tueksi kehitetään tukitoimia yhteistyössä paikkakunnan tai alueen toisen asteen oppilaitosten sekä etsivän nuorisotyön kanssa.

Jopon opettaja ja kasvatusohjaaja vierailevat keväisin Äänekosken vuosiluokilla 7-9 kertomassa joustavan perusopetuksen toiminnasta oppilaille ja opettajille. Kaikki infotilaisuudessa olleet oppilaat saavat koteihin vietäviksi tiedotteen, jossa kerrotaan joustavasta perusopetuksesta ja kuinka ryhmään voi hakea. Kiinnostuneille oppilaille ja heidän huoltajilleen järjestetään info-ilta, jossa kerrotaan tarkemmin jopon toiminnasta ja sen jälkeen voi jättää hakemuksen. Kaikki hakijat haastatellaan (mukana myös huoltaja/t). Opiskelijavalinnat tehdään haastattelujen perusteella. Oppilaaksi ottamispäätöksen tekee rehtori. Nuoren oma halu sitoutua toisenlaiseen opiskelumuotoon on välttämätöntä. Olennaista on löytää valinnassa ne nuoret, joille tästä opiskelumuodosta voi perustellusti katsoa olevan hyötyä heidän tulevaisuutensa kannalta. Välttämätöntä on myös vanhempien myönteinen asennoituminen ryhmän opiskeluun. Valinnat pyritään tekemään huhtikuussa ja uuden luokan ensimmäinen yhteinen koulupäivä on toukokuussa.

Opettajan päävastuualueet ovat opettaminen, arviointi, pedagoginen vastuu, leirikoulut/retket, oppimistehtävien laadinta työpaikkaopiskelujaksoille, oppimissuunnitelmien tekeminen ja yhteistyö koteihin. Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki-ja neuvontatyöhön perehtynyt opetuksen järjestäjän nimeämä kasvatusohjaaja. Sekä opettaja että ohjaaja työskentelevät tiiviissä yhteistyössä itsenäisesti omilla vastuualueillaan oppilaiden hyvinvoinnin eteen.

Kasvatusohjaajan päävastuualueet ovat oppilaiden koulunkäyntiä ja elämänhallintaa vahvistavan toiminnan suunnittelu yhdessä opettajan kanssa sekä toiminnan toteuttaminen, työpaikkajaksojen suunnittelu ja ohjaaminen, työpaikkaverkoston kehittäminen, leirikoulut/retket, vierailujen järjestäminen, ammatinvalinnan suunnittelu yhdessä opinto-ohjaajan ja opettajan kanssa, yhteistyö koteihin, jatkoseuranta ja mukana oleminen oppimissuunnitelman teossa.

Työpaikoilla ohjauksesta vastaa työpaikan työntekijä, työpaikkaohjaaja, joka toimii oppilaan
opastajana ja tukena. Työpaikkojen kanssa tehdään sopimukset. Koulu perehdyttää työpaikkaohjaajat ohjaustehtävään. Työpaikalla suoritettavista oppimistehtävistä sovitaan työpaikan kanssa. Luokanopettaja ja kasvatusohjaaja vierailevat työpaikoilla ja seuraavat opiskelun toimivuutta. Työpaikkajakso arvioidaan erillisellä arviointilomakkeella.

Oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa koskevat määräykset sisältyvät lukuun 6.

Opetus erityisissä tilanteissa

Oppilaan siirtyessä omasta koulustaan toisen opetuksen järjestäjän kouluun, valtion oppilaitokseen tai muuhun opetusta järjestävälle taholle kirjoitetaan erotodistus. Lisäksi siirretään uuteen koulupaikkaan opetuksen järjestämisen kannalta oleellinen tieto. Tarvittaessa pidetään siirtopalaveri. Mikäli oppilas palaa takaisin omaan kouluunsa, pyydetään vastaavat asiakirjat ja tiedot lähettävältä taholta sekä pidetään tarvittaessa siirtopalaveri.​

Kukkulan koulussa järjestetään opetusta sairaalassa potilaana oleville oppilaille sekä muille erikoissairaanhoidossa oleville oppivelvollisille oppilaille, jotka eivät oman koulun järjestämistä tukitoimista huolimatta pysty käymään omaa kouluaan (sairaalaopetuksen tukijakso avohoidossa oleville lapsille ja nuorille). Lisäksi Kukkulan koulu tarjoaa ohjausta ja konsultaatiota koko Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella.

Sairaalaopetusta annetaan erikoissairaanhoidon tutkimuksissa tai hoidossa (osasto- tai avohoidossa) oleville perusopetusikäisille lapsille ja nuorille. Poikkeustapauksissa myös perheneuvolan asiakkaina olevat alkuopetusikäiset oppilaat voivat saada tukijaksopaikan Kukkulan koulusta. Oppilaat tulevat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta. Opetus järjestetään ryhmä- tai yksilöopetuksena. Yksilöopetusta järjestetään tarpeen vaatiessa myös osastoilla. Opetuksen toteuttamistapa määritellään yhdessä hoidon kanssa. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaan tila ja jaksaminen sekä hoidon edellyttämät toimenpiteet. Osastohoidossa olevat lapset ja nuoret käyvät vointinsa mukaan sairaalakoulua. Oppilas säilyttää oman koulunsa oppilaspaikan koko sairaalaopetuksen ajan. Kukkulan koulun kouluvierailut ja oppituntien seuraamiset on aina sovittava erikseen.

Opetuksen lähtökohtana ovat yleiset perusopetukselle asetetut tavoitteet, sisällöt ja menetelmät. Opetus ja koulun arki edustavat oppilaalle normaalia elämää ja arjen realiteetteja sekä siten säilyttää siteet sairaalan ja hoidon ulkopuoliseen elämään. Sairaalakoulu ja hoito toimivat tiiviissä yhteistyössä. Osastohoidossa olevien oppilaiden opettaja toimii hoitotiimin jäsenenä ja pedagogisena asiantuntijana sekä yhteistyölinkkinä oppilaan omaan kouluun.

Sairaalaopetuksen tukijaksojen tarkoituksena on selkiyttää tai arvioida oppilaan oppimis- ja koulunkäyntitilannetta sekä yhteistyössä oppilaan oman koulun kanssa suunnitella tarpeelliset tukijärjestelyt siirtymävaiheessa sairaalaopetukseen ja sieltä takaisin oppilaan omaan kouluun. Tukijaksolla oppilas käy sairaalakoulua kotoa käsin. Sairaalakoulun konsultoiva erityisopettaja sekä oppilaan oma koulu tekevät ennen tukijakson alkamista tiivistä yhteistyötä. Tukijakson loppuvaiheessa sairaalakoulun erityisluokanopettaja on yhteistyössä oman koulun kanssa tai sen koulun kanssa, mihin oppilas siirtyy tukijakson päättyessä. Siirtymävaiheet suunnitellaan moniammatillisesti yhdessä oppilaan huoltajien kanssa.

Tukijaksopaikan saaminen edellyttää erikoissairaanhoidon hoitosuhteen lisäksi, että oppilaalle annetaan omassa oppilaskohtaista tukea sekä opiskeluhuollon tukea. Tukijaksolle hakeudutaan olemalla yhteydessä Kukkulan koulun konsultoivaan erityisopettajaan tai rehtoriin sekä täyttämällä Kukkulan koulun kotisivuilla oleva hakemuslomake. Tukijaksopaikkaa voi hakea koko lukuvuoden ajan. Tukijaksopaikan hakuvaiheessa kuullaan oppilasta, huoltajaa sekä oman koulun edustajia. Valintavaiheessa hakemustietoja käsitellään yhdessä opiskeluhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden kanssa. Päätöksen tukijaksopaikan saamisesta tekee Kukkulan koulun rehtori. Tukijaksopaikan varmistuttua, oppilaan oman koulun rehtori tekee PoL 18§:n mukaisen hallinnollisen päätöksen opetuksen järjestämiseksi tukijakson ajaksi.

Koska opiskelujaksot Kukkulan koulussa vaihtelevat kestoltaan, sovitaan arviointiasioista kotikoulun ja Kukkulan koulun välillä koulusopimuspalaverissa jakson alkaessa. Oppilaan arviointi pyritään toteuttamaan hänen oman koulunsa/kuntansa opetussuunnitelman mukaisesti. Arviointi pohjautuu opetussuunnitelmassa tai oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Päättötodistus annetaan oppilaalle aina oppilaan oman koulun lomakkeella ja todistuksen allekirjoittaa oman koulun rehtori. Päättöarvioinnin suorittavat oman koulun ja sairaalakoulun oppilasta opettaneet opettajat yhdessä.


5.6.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavotteita tukeva muu toiminta

Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun.

Koulun kerhotoiminta

Äänekoskella kerhotoiminnan tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia järjestämällä maksutonta kerhotoimintaa. Äänekosken koulujen harrastustoiminta toteutetaan Opetushallituksen vuosittain myöntämän valtionavustuksen turvin, ja se on ilmaista toimintaa lapsille ja nuorille. Lapset ovat vakuutettu koulun puolesta harrastusryhmien aikana.Harrastustoiminnan tarkoituksena on tarjota maksuton harrastusmahdollisuus kaikille Äänekosken koulujen oppilaille. Tavoitteena on lasten hyvinvoinnin lisääminen mieluisan harrastuksen kautta.
Ryhmät toteutetaan mahdollisimman pian koulupäivän päätteeksi. 

Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä.

Harrastamisen Suomen malli

Koulun kirjastotoiminta

Kouluilla voidaan tarjota kirjastopalveluja lasten ja nuorten lukutaidon, lukuharrastuksen ja yleissivistyksen tukemiseksi. Oppilaita kannustetaan kestävään elämäntapaan kirjojen lainaamisen ja kierrätyksen periaatteita noudattaen.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma[1]. Äänekosken perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma sekä loma-ajan hoidon toimintasuunnitelman löydät täältä.



[1] Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Opetushallituksen määräys 1/011/2011

Kouluruokailu

Ruokailu on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailu on osa koulun kasvatustyötä. Koulussa halutaan luoda edellytykset terveellisiin ja kiireettömiin yhteisiin ruokahetkiin. Koulussa kannustetaan oppilaita päivittäiseen kouluruokailuun. Oppilaiden erityistarpeet sovitaan yhdessä huoltajien, ruokalahenkilökunnan ja tarvittaessa terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Kouluruokailussa lapsille ja nuorille opetetaan terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakulttuuria. Muihin ruokakulttuureihin tutustuminen esimerkiksi teemaviikoin on mahdollista lukuvuoden aikana. Kestävään elämäntapaan kuuluvat elintarvikkeiden järkevä käyttö ja biojätteen mahdollisimman pieni määrä ovat osa kouluruokailua.

Esi- ja peruskoulut järjestävät terveellisen, tarkoituksenmukaisen, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun. Lounasruokailu, välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa koulun opiskeluhuoltotyötä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulu määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan kouluruokailun keskeiset periaatteet sekä kuvaa järjestämisessä huomioon otettavat terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet. Nämä kasvatukselliset tavoitteet on hyvä laatia yhdessä kotien kanssa.

Kouluruoka on pääsääntöisesti suomalaista perusruokaa. Hyvään kouluateriaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma.

Kouluruoka tulee tarjota sellaisena ajankohtana, että se rytmittää koulupäivää ja tauko antaa oppilaille mahdollisuuden virkistäytyä.

Koulumatkat ja liikenneturvallisuus

Koulun kasvatustyössä huomioidaan myös vastuullinen liikennekäyttäytyminen niin koulumatkojen kuin koulupäivän aikaisten siirtymien yhteydessä. Koulumatkoihin liittyvät ohjeet ja säädökset tiedotetaan huoltajille ja oppilaille koulujen kotisivuilla.