JOUSTAVA ESI- JA ALKUOPETUS SEKÄ VUOSILUOKKIIN SITOMATON OPETUS

Synnyit olemaan aito,

et olemaan täydellinen

Arvot

turvallisuus lapsilähtöisyys oppimisen ilo yhteisöllisyys

Visio

Toisiamme arvostavassa 

yhteisössä mahdollistamme

yksilöllisen opinpolun

yhteisille lapsillemme.

Toisiamme arvostava yhteisö:

• yhteisöön kuuluvat lapset, huoltajat ja henkilökunta
• kaikki lapset ja aikuiset ovat tärkeitä ja yhdenvertaisia
• kannustaminen, hyväksyntä ja reiluus niin aikuisten kuin lasten kesken
• arvostamme toistemme työtä

Yksilöllinen opinpolku:

• lapsentahtisuus
• positiivinen pedagogiikka
• vahvuuksien huomioiminen
• erilaisuuden hyväksyminen
• erilaiset työtavat, joustavat rakenteet
• oppimisen ilon säilyminen kaikilla

Yhteiset lapset:

• soluissa yhdessä oppien esiopetuksesta toiseen vuosiluokkaan samojen turvallisten aikuisten kanssa
• yhteisöllisyys: yhdessä huolehditaan kaikista lapsista
• tilojen ja resurssien joustava käyttö
• yhteiset sopimukset ja toimintatavat
• positiivisen yhteishengen luominen

Joustava esi- ja alkuopetus

”Joustavuus tarkoittaa sitä, että lapset voivat edetä esi- ja alkuopetuksessa omaa kehitysvaihettaan vastaavaa tahtia. Lapsi saa oppimisvalmiuksien rakentamiseen tarvitsemansa ajan ja tuen. Ryhmiä muodostetaan joustavasti, jolloin oppilaat tutustuvat toisiinsa ja ryhmäytyvät yli ikäluokkien. Esi- ja alkuopetus toteutetaan yhteistyössä niin, että esiopetuksen ja alkuopetuksen opettajat työskentelevät rinnakkain. Opetusta eriyttämällä ja erityisopettajan avulla tuetaan hitaammin oppivia sekä vahvistetaan syvällisempää oppimista.” (Opinpolku uusiksi! OAJ:n oppivelvollisuusmalli.2018. s. 6)

Esiopetus ja alkuopetusluokat toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja lapset saavat toimia eri-ikäisistä koostuvissa ryhmissä. Esiopetuksen ja koulun resurssien käyttöä suunnitellaan niin, että yhteisen toiminnan suunnitteluun varataan riittävästi aikaa. Samanaikaisopettajuudella ja useamman aikuisen yhteistyöllä voidaan luoda oppimisympäristöjä, joissa lapsen aktiivinen toiminta oman lähikehityksensä vyöhykkeellä ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa on mahdollista.

Vuosiluokkiin sidottu ja sitomaton esi- ja alkuopetus

Joustavaa esi- ja alkuopetusta voidaan toteuttaa joko vuosiluokkiin sidotusti tai vuosiluokkiin sitomattomasti. Vaikka opetusta toteutetaan joustavan periaatteen mukaisesti ja vuosiluokkiin sitomattomasti, oppilaat kuuluvat hallinnollisesti aina jonkin vuosiluokan oppilaisiin. Koulunmäen esiopetuksen ja Koulunmäen yhtenäiskoulun alkuopetuksen vuosiluokat opiskelevat vuosiluokkiin sitomattomasti. 

Esi- ja alkuopetuksen vuosiluokkiin sitomatonta opetusta varten muodostetaan opintokokonaisuudet esiopetuksen opintokokonaisuuksien perusteella. Opintokokonaisuuksien toteutuksessa huomioidaan, että myös oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet lisätään osaksi opetusta. Opetuksessa noudatetaan kuntakohtaista alkuopetuksen tuntijakoa. 

Lapselle luodaan yksilöllinen opinpolku äidinkielen ja matematiikan taidoissa, jolloin hän etenee niissä vuosiluokkiin sitomattomasti. Oppimiskokonaisuuksien suorittamista ja oppimista seurataan Wilmassa olevien arviointipuiden avulla. 

Vuosiluokkiin sitomaton opetus voi kestää 2-4 vuotta. Käytännössä neljännen vuoden käyminen tarkoittaa todistuksessa merkintää “jää 2. luokalle” viimeisenä esi- ja alkuopetuksen vuotena. Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen suorittaminen kahdessa vuodessa edellyttää monitoimijaisen arvioinnin oppilaan kyvyistä selvitä opinnoissa omaa ikäluokkaa nopeammin. Tässä vaiheessa arvioidaan myös sosiaalisten, tunnetaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen kehitystä. 

Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen toiminnan periaatteet opetussuunnitelman perusteissa

”Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu tekee mahdolliseksi joustavan opinnoissa etenemisen. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, joidenkin opetusryhmien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun käytöstä määrätään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Mahdollisuudesta tulee mainita myös silloin kun vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytetään yksittäisen oppilaan kohdalla.

Koko koulun tai yksittäisten oppilasryhmien osalta vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää, että oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin oppiaineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemän tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opintokokonaisuudet voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä.” 

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.)

 

Oppimiskokonaisuudet vuosiluokkiin sitomattomassa esi- ja alkuopetuksessa sekä tuntijako

Päivittäinen ja viikoittainen työskentely suunnitellaan oppimiskokonaisuuksien perusteella ja siinä noudatetaan perusopetuksen kuntakohtaista esi- ja alkuopetuksen tuntijakoa sekä perusopetuksen opetussuunnitelman oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä.

Esiopetusta annetaan 20 tuntia viikossa, mutta sen osalta ei ole vastaavaa oppiainejakoa kuin perusopetuksessa, vaan opetusta säätelevät opintokokonaisuudet:

Oppimiskokonaisuus	Tavoitteet ja sisällöt	Esimerkki vvh
ILMAISUN MONET MUODOT	musiikki, käsityö, kuvataide, suullinen ja kehollinen ilmaisu	4 vvh
KIELEN RIKAS MAAILMA	äidinkieli ja kirjallisuus (vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen, kieli, kirjallisuus ja kulttuuri)	7 vvh
MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME	etiikka, uskonto, yhteiskunnalliset asiat	1 vvh
TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI	matematiikka, ympäristöoppi, teknologia (matematiikka: ajattelun taidot, luvut ja laskutoimitukset, geometria ja mittaaminen, tilastojenkäsittely ja tilastot)	5 vvh
KASVAN JA KEHITYN	liikunta, turvallisuus ja hyvinvointi	3 vvh

vvh = vuosiviikkotunti

Äänekosken kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman minimituntijako alkuopetuksessa:

Aine/ luokka	1	2
Äidinkieli ja kirjallisuus	7	7
Matematiikka	4	4
Ympäristöoppi	2	2
Uskonto/ elämänkatsomus	1	1
Musiikki	1	1
Kuvataide	1	1
Käsityö	2	2
Liikunta	2	2
Englanti	1	1
Oppilaan tuntimäärä	21	21

Oppimisympäristöt

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2016) oppimisympäristöt määritellään tiloiksi ja paikoiksi sekä yhteisöiksi ja toimintakäytännöiksi, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta (Valtioneuvoston asetus (422/2012) 4 §). Hyvin toimiessaan oppimisympäristöt edistävät lasten aktiivisuutta ja osallisuutta, tukevat vertaissuhteita ja vuorovaikutusta sekä yhteisöllistä tiedon rakentamista. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäristöihin. Oppimisympäristöt mahdollistavat myös yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa.

Jokaisella esi- ja peruskoulun oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Turvallisuus onkin keskeisessä asemassa oppimisympäristöissä ja kaikessa toiminnassa. Esi- ja alkuopetusikäisen lapsen turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa sosiaalinen ympäristö, jossa lapsi toimii vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Toisista lapsista ja aikuisista muodostuva sosiaalinen tila on lapsen turvallisuuden tunteelle hyvin tärkeä.

Oppimisympäristöjen kehittämistä ja määrittelyä ohjaavat esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat. Myös tieto- ja viestintäteknologia on tärkeä osa oppimisympäristöjä, ja sitä käytetään monipuolisesti mm. opetuksen elävöittämisessä, toiminnallisessa oppimisessa ja eriyttämisessä. Yhteistyötä tehdään ympäristön eri toimijoiden, kuten kirjaston, liikunta- ja kulttuuritoimen, paikallisten seurojen ja järjestöjen kanssa. 

Työtavat

Joustavassa esi- ja alkuopetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja. Toimintaa suunniteltaessa ja eri työtapoja valittaessa otetaan huomioon lasten yksilölliset vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, tuen tarpeet, lapsentahtisuus sekä positiivinen ja toiminnallinen oppiminen. Toiminta on sekä joustavaa että vuosiluokkiin sitomatonta. 

Joustavassa esi- ja alkuopetuksessa lapsia voidaan ryhmitellä eri tavoin. Tavoitteesta tai tehtävästä riippuen ryhmät voivat olla esimerkiksi taitojen tai oppimistyylin mukaisia. Joillekin lapsille sopeutuminen suurempaan tai uuteen ryhmään, useampaan aikuiseen, muuttuviin tiloihin ja ympäristöihin voi olla haastavaa. Lapsituntemus, hyvä suunnittelu ja aikuisten välinen yhteistyö korostuvat erilaisia ryhmiä muodostettaessa. Perusajatuksena on, että kaikki aikuiset ovat kaikkia lapsia varten.

Toimiva vuorovaikutus lasten ja kasvuympäristön välillä vaikuttaa suotuisasti lapsen käsitykseen itsestään oppijana, toimijana ja osallisena. Sillä on suuri merkitys myös lasten hyvinvointiin ja koulumyönteisyyteen.

Esi- ja alkuopetuksen sisällöt ja työtavat teemoittain joustavassa esi- ja alkuopetuksessa

Joustava esi- ja alkuopetuksen opiskelu on ryhmitelty neljän teeman alle. Alla oleviin taulukoihin on koottu teemojen alle sisällöt Äänekosken esiopetuksen ja perusopetuksen 1.-2. luokkien opetussuunnitelmista, alkuopetuksen osalta ympäristöopin oppiainesisällöistä. 

Taito- ja taideaineiden ja uskonnon sisällöt toteutetaan teemojen sisällä sopivina ajankohtina kaupungin opetussuunnitelman mukaisesti. Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan teemojen sisällä sopivien aiheiden yhteydessä ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Joka toinen vuosi toteutetaan Äänekosken kaupungin kulttuurisuunnitelman mukaista toimintaa. Lisäksi ajankohtaisia juhla- ja teemapäiviä voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä. 

Teema 1 (alkusyksy): MINÄ YHTEISÖN JÄSENENÄ

	esiopetus	luokka	luokka
1.1 Minä yhteisön jäsenenä 1.2 Liikkuminen lähiympäristössä  1.3 Lähiympäristön tutkiminen	-ryhmäytyminen -ryhmän yhteiset säännöt -lapsi ryhmän jäsenenä -turvallinen liikkuminen lähiympäristössä (sisällä ja ulkona) ja liikenteessä -lähiympäristön tutkiminen	-hyvät tavat ja yhteiset säännöt -kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinen koskemattomuus -tunnetaidot; tunteiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja ymmärtäminen -itsensä ja muiden arvostaminen -ruokailutavat -sääntöleikit -jalankulkijana liikenteessä -liikennemerkit -hätänumeroon soittaminen -puutarhan satoa -metsämarjat ja sienet -sään havainnointi ja kuvaaminen	-hyvät tavat ja yhteiset säännöt -yhteistyö ja ryhmätyötaidot -omien vahvuuksien tunnistaminen ja vahvuuksien harjoittelu -sääntöleikit -pyöräilijänä liikenteessä -turvallinen liikennekäyttäytyminen -liikennemerkit -pellolta pöytään; kasvikset, viljat -ravinnon tuottaminen -elämän perusedellytykset -sään mukainen pukeutuminen

Työtavat:

• leikki, toiminnallisuus ja draama
• tutustutaan, opetellaan ja luodaan yhteisiä sääntöjä
• sosiaalisten- ja tunnetaitojen harjoittelu 
• positiivinen pedagogiikka
• tutkiva työtapa ja oppilaiden osallisuus oppimisessa
• yhteistoiminnalliset menetelmät
• tarjotintehtävät
• projektit ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
• tutustuminen lähiympäristöön
• kokemusperäinen oppiminen esim. tutustumalla syksyn satoon eri aistien avulla
• opitaan liikkumaan turvallisesti jalankulkijana ja pyöräilijänä
• tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Teema 2 (syyslomasta kohti joulua): LAAJENEVA ELINPIIRINI

	esiopetus	luokka	luokka
2.1 Laajeneva elinpiirini	LÄHIYMPÄRISTÖ -eskarilainen toimijana kouluympäristössä -tutustutaan johonkin lähiympäristön merkkihenkilöön tai kohteeseen (museo, kirjasto, Hiskin mökki)	ÄÄNEKOSKI -kartan idea ja pihakartta tutustutaan -tutustutaan omaan kotiseutuun ja sen merkitykseen -elinkeinot - ammatit -yrittäjyys	SUOMI -kartta -vuodenajat, kuukaudet -luonnon ominaispiirteiden ja ilmiöiden havainnointia

Työtavat:

• leikki, toiminnallisuus ja draama
• tutkiva työtapa ja oppilaiden osallisuus oppimisessa
• positiivinen pedagogiikka
• aihekokonaisuuden liittäminen lapsen omaan kokemusmaailmaan
• yhteistoiminnalliset menetelmät
• tarjotintehtävät
• projektit ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
• vierailut lähiympäristön kohteisiin esim. museoon
• mahdollinen yhteistyö ympäristön eri toimijoiden kanssa
• tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Teema 3 (alkuvuosi ennen talvilomaa): KASVAN JA KEHITYN

	esiopetus	luokka	luokka
3.1 Minä ihmisenä	-itsestä huolehtiminen (liikunta, ruoka, vaatetus) -arjen tilanteissa toimiminen	-säänmukainen pukeutuminen, erilaiset säät -vuodenajat, viikonpäivät, vuorokaudenajat -terveelliset elämäntavat -kehonosat, oman ikäkauden kasvu -arjen pieniä itsehoitotaitoja -elämän perusedellytykset	-ihmisen elintoiminnot -tunnetaidot, itsensä ja muiden arvostaminen -mielen hyvinvointi -turvataidot -arjen pieniä itsehoitotaitoja -terveelliset elämäntavat ja hyvinvointi

Työtavat:

• leikki, toiminnallisuus ja draama
• sosiaalisten- ja tunnetaitojen harjoittelu 
• positiivinen pedagogiikka
• tutkiva työtapa ja oppilaiden osallisuus oppimisessa

• projektit ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

• yhteistoiminnalliset menetelmät
• tarjotintehtävät
• liikunta, ravinto ja terveelliset elämäntavat osana lapsen arkea
• tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Teema 4 (talvilomasta kesää kohti): KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

	esiopetus	luokka	luokka
4.1 Ympäristökasvatus	-luodaan pohjaa kestävälle elämäntavalle: lajittelu, ympäristöstä huolehtiminen, kohtuullinen kuluttaminen	-elollinen ja eloton luonto -kasvin kasvattaminen siemenestä ja hoito -omista ja yhteisistä tavaroista huolehtiminen -kierrätys, lajittelu, luonnonsuojelu -lähiympäristön siisteydestä huolehtiminen -retket lähiympäristöön	-tutuimmat eliöt ja niiden elinympäristö (piha, niitty, pelto, metsä) -ravintoketju -veden kiertokulku -kierrätys, lajittelu, luonnonsuojelu -lähiympäristön siisteydestä huolehtiminen -vastuu ympäristöstä ja luonnosta -retket lähiympäristöön

Työtavat:

• leikki, toiminnallisuus ja draama

• positiivinen pedagogiikka
• tutustutaan toiminnallisesti kierrätykseen ja kestävään elämäntapaan
• aihekokonaisuuden liittäminen lapsen omaan kokemusmaailmaan
• tutkiva työtapa ja oppilaiden osallisuus oppimisessa

• projektit ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

• yhteistoiminnalliset menetelmät
• tarjotintehtävät
• retket lähiympäristöön
• kasvatetaan siemenestä kasvi ja tutustutaan sen hoitamiseen

Arviointi

Esiopetuksen opetussuunnitelman (2014) mukaan arvioidaan kunkin lapsen kasvua, kehittymistä ja oppimista. Seurannan kohteena ovat lapsen työskentely, käyttäytyminen ja oppimisen edistyminen eri tiedon ja taidon aloilla. Arvioinnin avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Jokaiselle lapselle laaditaan oma esiopetuksen oppimissuunnitelma. 

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) sanotaan, että oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin.

Vuosiluokkiin sitomattomassa esi- ja alkuopetuksessa varsinainen vuosiluokan mukainen lukuvuosiarviointi tehdään toisen vuosiluokan keväällä. Vuosiluokkiin sitomattoman opetussuunnitelman mukaisesti lapsen yksilöllistä edistymistä ja oppimista seurataan jatkuvasti havainnoiden ja lapsen omaa itsearviointitaitoa kehittäen. Arvioinnin keskeinen apuväline äidinkielen ja matematiikan osalta ovat arviointipuut. Niissä lapsi etenee tavoitteiden mukaisesti kohti toisen ja kolmannen luokan välistä nivelvaihetta, johon mennessä toisen vuosiluokan mukaiset tavoitteet tulisi saavuttaa. Muissa oppiaineissa (ympäristö -ja luonnontieto, uskonto/elämänkatsomustieto, kuvataide, liikunta, musiikki) edetään yleisen opetussuunnitelman sisältöjen mukaisesti.

Ensimmäisen vuosiluokan keväällä varsinaisen lukuvuositodistuksen sijaan tehdään äidinkielen, matematiikan ja käyttäytymisen osalta arviointi siitä, missä kohdassa lapsi on vuosiluokkiin sitomattomalla opinpolullaan menossa.

Arviointipuut

Vuosiluokkiin sitomattoman esi- ja alkuopetuksen äidinkielen ja matematiikan arvioinnissa käytetään Wilmassa täytettäviä arviointipohjia eli arviointipuita. Niiden tavoitteet alkavat esiopetuksen opetussuunnitelman tavoitteista edeten kakkosluokan nivelvaiheen tavoitteisiin. Lapsen itsearviointia varten arviointipuut tulostetaan, jolloin hän pääsee itse konkreettisesti värittämään saavuttamansa tavoitteet. Oppimisprosessin aikana lapsi arvioi tavoitteiden saavuttamista yhdessä opettajan kanssa. Jokainen lapsi etenee tavoitteissaan yksilöllisesti ja värittää osatavoitteita edistyessään, arviointipuut täydentyvät näin vähitellen. Huoltajat pääsevät seuraamaan lapsensa tavoitteiden saavuttamista Wilmassa. Arviointipuut ovat myös arviointikeskustelujen pohjana.

LUKEMISEN ARVIOINTIPUU

1. Osaat tehdä johtopäätöksiä lukemastasi
2. Löydät lukemastasi tarvittavia tietoja (tieto+ satu+ runo)
3. Luet ja ymmärrät erilaisia tekstityyppejä
4. Luet kokonaisia kirjoja
5. Luet juonellisia tarinoita
6. Luet lyhyitä virkkeitä
7. Luet sanoja
8. Luet tavuja
9. Osaat nimetä pienaakkoset ____/ 29
10. Osaat nimetä sana loppuäänteen ____/ 20
11. Osaat nimetä sanan alkuäänteen _____/ 20
12. Osaat nimetä pienaakkoset ___/ 20
13. Osaat kirjain-äännevastaavuuden
14. Osaat nimetä suuraakkoset ____/ 29
15. Ymmärrät, että puheen voi jakaa sanoihin, tavuihin ja äänteisiin
16. Osaat riimitellä 
17. Osaat yhdistää tavuja sanoiksi kuullun perusteella
18. Osaat kertoa juonellisen tarinan kuvista
19. Tunnistat tuttuja nimiä ja sanoja
20. Tunnistat oman nimesi

KIRJOITTAMISEN ARVIOINTIPUU

1. Osaat laatia kirjoitelman valitsemastasi aiheesta.
2. Käytät selkeitä virkkeitä ja kerrontasi on sujuvaa.
3. Käytät virkkeissä isoa alkukirjainta ja sopivaa lopetusmerkkiä.
4. Osaat kirjoittaa lyhyen juonellisen tarinan kuvan avulla.
5. Osaat kirjoittaa oikein äng-äänteen
6. Käytät isoa alkukirjainta tutuissa erisnimissä
7. Osaat käyttää sanavälejä
8. Kirjoitat lyhyitä virkkeitä
9. Kirjoitat tavuittain sanoja pienaakkosilla
10. Osaat kirjoittaa pienaakkoset ___/ 29
11. Kirjoitat sanoja
12. Kirjoitat tavuja
13. Osaat kirjain-kirjainmerkkivastaavuuden
14. Osaat kirjoittaa suuraakkosia ___/ 29
15. Osaat tavuttaa sanoja
16. Osaat kirjoittaa mallista sanoja
17. Osaat kirjoittaa oman nimesi
18. Harjoittelet kirjainmuotoja
19. Olet kokeillut leikillistä kirjoittamista käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen

MATEMATIIKAN ARVIOINTIPUU

1. Osaat kellonajat 15 minuutin tarkkuudella
2. Osaat yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0-100
3. Osaat laskujärjestyksen
4. Osaat kertotaulut 0-5 ja 10
5. Ymmärrät kertolaskun vaihdannaisuuden
6. Osaat laskea yhteen- ja vähennyslaskuja euroilla ja senteillä
7. Ymmärrät kertolaskun käsitteen
8. Osaat vertailla lukuja ja niiden ominaisuuksia
9. Hallitset paikkajärjestelmän (ykköset, kymmenet, sadat)
10. Hallitset lukujonotaidot alueella 0-100
11. Osaat kellonajoista tasatunnit ja puolet tunnit
12. Osaat päässälaskuja lukualueella 0-20
13. Osaat kymmenylityksen yhteen- ja vähennyslaskuissa
14. Hallitset laskutoimitukset lukualueella 0-20 ilman kymmenylitystä
15. Osaat muuttaa laskutarinat matematiikan kielelle
16. Osaat piirtää kuvan sanallisesta tehtävästä ja keksiä omia laskutarinoita
17. Ymmärrät yhteen- ja vähennyslaskun yhteyden
18. Osaat kymmenhajotelmat ja kymmeneen täydentämisen
19. Osaat kaikki hajotelmat alueella 2-9
20. Osaat järjestysluvut 1-10
21. Hallitset lukujonon 0-10
22. Ymmärrät käsitteet enemmän, vähemmän ja yhtä monta
23. Hallitset lukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän välisen yhteyden
24. Osaat lukukäsitteen 0-10
25. Hallitset lukumääriä erikseen laskematta lukualueella 0-5
26. Ymmärrät lukumäärän säilyvyyden
27. Ymmärrät yksi-yhteen-vastaavuuden
28. Osaat luokitella, vertailla ja sarjoittaa konkreettisin välinein