Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun.

Koulun kerhotoiminta

Äänekoskella kerhotoiminnan tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia järjestämällä maksutonta kerhotoimintaa kaikilla perusopetuksen kouluilla määrärahojen puitteissa. Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Koulut suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät kerhotoimintaa yhdessä oppilaiden, eri toimijoiden ja huoltajien kanssa. Kerhotoimintaa järjestävät koulujen opettajien lisäksi kolmannen sektorin toimijat mm. urheiluseurat ja eri järjestöt. Kerhotoiminta lisää harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhot edistävät oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta.

Koulun kirjastotoiminta

Kouluilla voidaan tarjota kirjastopalveluja lasten ja nuorten lukutaidon, lukuharrastuksen ja yleissivistyksen tukemiseksi. Oppilaita kannustetaan kestävään elämäntapaan kirjojen lainaamisen ja kierrätyksen periaatteita noudattaen.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma[1]. Äänekosken perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma sekä loma-ajan hoidon toimintasuunnitelman löydät täältä.



[1] Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Opetushallituksen määräys 1/011/2011

Kouluruokailu

Ruokailu on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailu on osa koulun kasvatustyötä. Koulussa halutaan luoda edellytykset terveellisiin ja kiireettömiin yhteisiin ruokahetkiin. Koulussa kannustetaan oppilaita päivittäiseen kouluruokailuun. Oppilaiden erityistarpeet sovitaan yhdessä huoltajien, ruokalahenkilökunnan ja tarvittaessa terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Kouluruokailussa lapsille ja nuorille opetetaan terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakulttuuria. Muihin ruokakulttuureihin tutustuminen esimerkiksi teemaviikoin on mahdollista lukuvuoden aikana. Kestävään elämäntapaan kuuluvat elintarvikkeiden järkevä käyttö ja biojätteen mahdollisimman pieni määrä ovat osa kouluruokailua.

Esi- ja peruskoulut järjestävät terveellisen, tarkoituksenmukaisen, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun. Lounasruokailu, välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa koulun opiskeluhuoltotyötä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulu määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan kouluruokailun keskeiset periaatteet sekä kuvaa järjestämisessä huomioon otettavat terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet. Nämä kasvatukselliset tavoitteet on hyvä laatia yhdessä kotien kanssa.

Kouluruoka on pääsääntöisesti suomalaista perusruokaa. Hyvään kouluateriaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma.

Kouluruoka tulee tarjota sellaisena ajankohtana, että se rytmittää koulupäivää ja tauko antaa oppilaille mahdollisuuden virkistäytyä.

Koulumatkat ja liikenneturvallisuus

Koulun kasvatustyössä huomioidaan myös vastuullinen liikennekäyttäytyminen niin koulumatkojen kuin koulupäivän aikaisten siirtymien yhteydessä. Koulumatkoihin liittyvät ohjeet ja säädökset tiedotetaan huoltajille ja oppilaille koulujen kotisivuilla.