7.9 Paikallisesti päätettävät asiat

7.9 Paikallisesti päätettävät asiat

7.9.2 Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt 

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt resursoidaan, suunnitellaan, toteutetaan ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan osana koulun toimintaa. Seuraavat vastuut kuvataan tarkemmin koulukohtaisesti koulujen vuosisuunnitelmissa.

opetuksen järjestäjä:
resursointi, koulukohtaisen suunnittelun, toteutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin varmistaminen

rehtori:
koulun sisäiset rakenteet (mm. lukujärjestykset) ja resurssin suuntaaminen
lukuvuosisuunnitelman laatimisprosessin johtaminen ja suunnitelman toteutumisen arviointitoiminta

koulusihteeri, asianosaiset opettajat ja rehtori:
toimet siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt ja vastuut

nivelvaiheen opettajat: perusopetuksen ja esiopetuksen tuen yhteensovittamisen käytännöt ja tiedonsiirto nivelvaiheessa sekä tuen jatkumon varmistaminen asianosaisten opettajien kesken

kasvatuksen ja opetuksen koordinaattori, rehtorit ja erityisluokanopettajat:
erityisluokkien koko ja muodostaminen

7.9.3 Ryhmäkohtaiset tukimuodot ja niiden tavoitteet 

  1. Opettajan antama yleinen tukiopetus oppituntien yhteydessä, erillisinä lisätunteina, pienemmässä ryhmässä tai henkilökohtaisena ohjauksena. Yleinen tukiopetus annetaan oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy. Opetusta voidaan antaa myös oppituntien ulkopuolella huomioiden koulupäivien pituuden enimmäismäärä. 
  2. Opettajan antama opetuskielen tukiopetus
  3. Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena tai pienemmässä ryhmässä lyhytaikaisesti tai alle puolet oppitunneista

Ryhmäkohtaiset tukimuodot dokumentoidaan Wilma-järjestelmään. Tukitoimien toteuttaminen kuvataan tarkemmin koulukohtaisissa vuosisuunnitelmissa. 


7.9.4 Oppilaskohtaiset tukitoimet

Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia viipymättä, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan hänen oppimistaan tai koulunkäyntiään ja hän tarvitsee säännöllisiä tukitoimia.

Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilasta opettavat opettajat toteavat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilas ja hänen huoltajansa voivat myös tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyydestä.

Tuen tarpeen arvioinnin tekevät oppilaan opettajat yhteistyössä erityisopettajan / erityisluokanopettajan kanssa. Jos oppilaan tuen tarpeen arviointi vaatii monialaista osaamista, osallistuvat tukitoimien tarpeen arviointiin tarvittaessa opettajien lisäksi opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset tai muut asiantuntijat. Oppilaan omat näkökulmat ja ajatukset tulee selvittää ja ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Oppilaan huoltajalle edustajalle on annettava mahdollisuus osallistua tuen tarpeen arviointiin.

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnissa tulee selvittää ja kuvata oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarve, opintojen etenemisen tilanne, käytössä olleet ryhmäkohtaiset tukimuodot sekä ne tukitoimet, jotka parhaiten tukevat oppilaan edun mukaisesti hänen oppimistaan.

Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään tuen tarpeen arviointiin perustuva suunnitelma ja hallintopäätös. Hallintopäätöksen tekee opetuksen ja kasvatuksen palvelukoordinaattori. 

Päätöksestä tulee käydä ilmi oppilaskohtaiset tukitoimet oppilaan tarpeen mukaisesti:

  • erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä,
    •  alle puolet tunneista, mutta säännöllistä kohdistuen esim. yhteen oppiaineeseen
  • erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä
    • enemmän kuin puolet oppitunneista
  • erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa
  • tulkitsemispalvelut
  • avustajapalvelut
  • apuvälineet

Lisäksi tukea koskeva päätös on tehtävä perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Opetussuunnitelman oppimäärän sisällöistä tai tavoitteista poikkeaminen on oppilaan perusoikeuksiin puuttuva toimenpide, jolloin on suositeltavaa hyödyntää laajemmin monialaista yhteistyötä tai mahdollisia lausuntoja oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta.

7.9.5 Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen

Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa kolmella tavalla. Nämä ovat opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain, oppiaineen oppimäärän rajaaminen sekä tilapäinen vapauttaminen oppimäärän opiskelusta terveydellisistä syistä.
Tavoitekokonaisuuksittain etenemistä kuvataan luvussa 5.6.4. 

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen tehdään vasta silloin, jos oppilas ei ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta kykene suoriutumaan hyväksytysti (arvosana välttävä (5)) perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Perusopetuksen oppimäärää ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita voidaan rajata vasta silloin, kun oppilas on saanut oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa kyseisessä oppiaineessa.  Perusopetuksen oppimäärän rajaaminen on viimesijainen keino. Opetuskielen oppimisen varhainen vaihe, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisellä reagointi eivät voi lähtökohtaisesti olla peruste oppimäärän rajaamiselle.

Oppiaineen oppimäärän tai opetussuunnitelman tavoitteiden rajaaminen edellyttävät ajantasaista ja tuen tarpeen osalta päivitettyä perusopetuslain 20 d §:n mukaista arviointia, 20 e §:n mukaista suunnitelmaa ja 20 f §:n mukaista opetuksen ja kasvatuksen palvelukoordinaattorin tekemää päätöstä. Koska opetussuunnitelman oppimäärän sisällöistä tai tavoitteista poikkeaminen on oppilaan perusoikeuksiin puuttuva toimenpide, hyödynnetään monialaista yhteistyötä tai mahdollisia lausuntoja oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta.

Oppiaine, jossa oppimäärä on rajattu, arvioidaan sanallisesti päättöarviointia lukuunottamatta. Päättötodistukseen merkitään arvosana 5*. 
Huoltajalle tulee antaa tietoa oppimäärän rajaamisen vaikutuksista oppilaan jatko-opintokelpoisuuteen.

Oppilas voidaan vapauttaa oppimäärän opiskelusta terveydellisistä syistä hyödyntäen terveydenhuollon ammattilaisen lausuntoa ja ajantaista arviointia. Vapauttaminen voi koskea yksittäisen oppiaineen oppituntia viikoittain enintään neljän kuukauden ajan. Vapauttamiseen tarvitaan arviointi, suunnitelma ja opetuksen ja kasvatuksen palvelukoordinaattorin tekemä hallintopäätös. Ennen päätöstä on kuultava oppilasta ja huoltajaa. 


7.9.6. Poikkeava voimaantulo ja siirtymäaika

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei oppilaan vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetty oppioikeus (tällä nimikkeellä voimassa 31.7.2026 saakka, sen jälkeen varhennettu oppivelvollisuus) edellyttää opetuksen ja kasvatuksen palvelukoordinaattorin tekemän hallinnollisen päätöksen. Päätöksen edellytyksenä on yhteistyö huoltajan ja varhaiskasvatuksen sekä esi-ja perusopetuksen asiantuntijoiden kanssa. Esi­- ja perusopetuksen henkilöstö tekee moniammatillista ja monialaista yhteistyötä oppilaan edun ja tuen tarpeen mukaisesti, kun arvioidaan perusopetukseen siirtyvän varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen lapsen opetuksen järjestämistä ja tukitoimia perusopetuksessa.Oppioikeus kestää 11 vuotta, jollei perusopetuksen oppimäärää ole sitä ennen suoritettu. Lapsella on oikeus aloittaa maksuttomassa esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai on tätä ennen hyväksytysti suorittanut toisen asteen tutkinnon. 

Äänekoskella pidennetyn oppioikeuden esiopetus järjestetään pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen ryhmässä aloittaen sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi vuotta. Lapsi jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

Pidennetyn oppioikeuden oppilaille on laadittava oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. Tukitoimet voivat sisältää oppilaskohtaisia tukitoimia tai poikkeamista perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista. Jos nämä eivät riitä, arvioidaan mahdollinen tarve opiskella toiminta-alueittain. 

7.9.7 Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus ja konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu

Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetuksesta ja konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun järjestämistä määrätään tarkemmin luvussa 5.6.4. 

7.9.8. Tuen jatkumo siirtymävaiheissa, yhteistyö ja sujuva tiedonsiirto

Mikäli oppilas on saanut lapsikohtaisia tukitoimia esiopetuksessa, opetuksen järjestämistä koskeva tarpeellinen tieto huomioidaan lapsen siirtyessä perusopetukseen. Perusopetuksessa oppilaskohtaisia tukitoimia saaneen oppilaan opetuksen järjestämistä koskevat tiedot siirretään toiselle asteelle. 

Tiedonsiirtoa nivelvaiheissa kehitetään Äänekoskella jatkuvasti.