YLEINEN TUKI

Yleisen tuen tavoitteet:

• laadukas, lapsen vahvuudet ja kehitystarpeet huomioiva esiopetus
• tiivis kodin ja esiopetuksen yhteistyö, kasvatusyhteistyö
• lapsen oppimisvalmiuksien kehittäminen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen
• kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen
• opetuksen eriyttäminen lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan
• lapsen ohjaaminen omien oppimistaitojensa kehittämiseen ja oman oppimistapansa löytämiseen
• lapsen osallisuuden vahvistuminen omassa oppimisprosessissaan

Jos esiopetuksessa herää huoli lapsen kasvusta, kehityksestä tai oppimisesta, asiasta keskustellaan lapsen huoltajan kanssa. Yhteistyössä suunnitellaan tarvittavat tukitoimet, jotka kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tiivis yhteistyö kodin kanssa sekä muun varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön kanssa, joustavat ryhmittelyt, eriyttäminen, pienryhmätoiminta, oppimisympäristön muokkaus ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki. Tuen riittävyyttä seurataan yhdessä huoltajien kanssa. Tarvittaessa voidaan käyttää oppilashuollon tukea. Yleisen tuen käytännön järjestämisestä vastaa varhaiskasvatuksen opettaja.

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea 

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa käytetään kasvun ja oppimisen tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Se laaditaan yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Sen tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset. Sen avulla voidaan suunnitelmallisesti ylläpitää ja kehittää kodin ja esiopetuksen yhteistyötä sekä tehostaa yleistä tukea. Oppimissuunnitelman laatimisesta, toteutuksesta ja seurannasta vastaa ensisijaisesti lapsen ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja. Yleisen tuen oppimissuunnitelma tarkistetaan keväällä ennen esiopetuksen päättymistä. 

PEDAGOGINEN ARVIO

Jos yleinen tuki ei riitä ja lapsi tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tehdään pedagoginen arvio monialaisesti yhdessä huoltajien kanssa. Ryhmän koostumus vaihtelee lapsikohtaisesti. Pedagogisessa arviossa kiteytyy kuva lapsen toiminnasta ja tarpeista sekä siitä, miksi yleiset tukitoimet eivät ole riittäneet. Siihen kirjataan lapsen kasvua ja oppimista koskevat havainnot sekä tarvittaessa muiden lapsen kanssa toimivien havainnot. Lapsen oma näkemys tavastaan oppia otetaan huomioon.

Tarvittaessa työryhmä ehdottaa tehostettua tukea, jonka jälkeen päiväkodinjohtaja vaihtaa lapsen tuen tasoksi tehostetun tuen. Tämän jälkeen lapselle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa tuki kuvataan tarkemmin.

TEHOSTETTU TUKI

Tehostetun tuen tavoitteet:

• varhainen ja riittävä yksilöllinen tuki
• tehostettu kodin ja esiopetuksen yhteistyö
• tuen tarpeiden kasvamisen, monimuotoistumisen ja kasautumisen ennaltaehkäiseminen
• ohjaus omien oppimistaitojen kehittämiseen

Kun lapsi siirtyy tehtostettuun tukeen, hänelle on laadittava ensin pedagoginen arvio ja sen jälkeen tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Varhaiskasvatuksen opettaja laatii suunnitelmat monialaisesti muiden toimijoiden, lapsen ja huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelmassa määritellään tuen toteuttaminen ja vastuualueet.

Tehostettu tuki tarkoittaa tukitoimien määrällistä ja laadullista tehostamista. Tuen järjestämisen muotoja ovat muun muassa eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt ja erilliset tukiohjelmat. Tehostetussa tuessa tukitoimina korostuvat yleisen tuen keinojen lisäksi monialainen yhteistyö, osa­-aikainen erityisopetus, oppilashuollon tuki ja mahdolliset avustajapalvelut.

Oppimissuunnitelmassa määritetyn tehostetun tuen vaikutusta arvioidaan säännöllisesti. Arviointiväli määritellään suunnitelmassa. Oppimissuunnitelma on laadittava kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 

Jos lapsi ei enää tarvitse tehostettua tukea, palataan yleiseen tukeen. Monialainen työryhmä tekee pedagogisen arvion, jossa todetaan, ettei lapsi enää tarvitse tehostettua tukea ja ehdottaa yleistä tukea. Päiväkodinjohtaja vaihtaa lapsen tuen tasoksi yleisen tuen.

Jos lapsen edelleen katsotaan tarvitsevan tehostettua tukea, jatketaan tarkistetun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee.


Tehostetun tuen oppimissuunnitelma

Tehostetun tuen oppimissuunnitelma perustuu pedagogiseen arvioon ja siinä esitetään tehostetun tuen kuvaus seuraavista asioista:

• tavoitteet
• sisällöt ja eriyttäminen
• pedagogiset menetelmät ja oppimisympäristö
• vastuulliset toimijat
• seuranta
• arviointi
• yhteistyö huoltajien kanssa

Keskeistä ovat toimintatavat, joilla lasta tuetaan. Tehostetun tuen oppimissuunnitelman avulla voidaan yhteistyössä huoltajan kanssa seurata lapsen kehitystä ja oppimista tavoitteellisesti ja säännöllisesti. Oppimissuunnitelman laatii lapsen oma varhaiskasvatuksen opettaja ja muut hänen kanssaan toimivat työntekijät. Oppimissuunnitelman laadinnan pohjana on aina opetussuunnitelmassa määrätyt tavoitteet ja sisällöt. Tavoitteet ja sisällöt määritellään lapsen yksilöllisistä tarpeista käsin.


PEDAGOGINEN SELVITYS

Jos tehostettu tuki ei riitä, opettaja ja useampi lasta tukeva toimija tekevät yhdessä monialaisen pedagogisen selvityksen. Ryhmän koostumus vaihtelee lapsikohtaisesti. Selvitystä täydennetään tarvittaessa muiden asiantuntijoiden lausunnoilla. Lasta ja huoltajaa kuullaan osana pedagogista selvitystä. Pedagogisessa selvityksessä monialainen työryhmä ehdottaa lapselle erityisen tuen päätöstä. Opetus- ja kasvatusjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen pedagogisen selvityksen ja sen liitteiden pohjalta. Tämän jälkeen lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa tuki kuvataan tarkemmin.

ERITYINEN TUKI

Erityisen tuen päätös

Erityisen tuen päätöksiä tehdään vain erityisistä syistä ja harvoin alle kouluikäisenä, koska lapselle on hyvä antaa aikaa kypsyä ja kehittyä.

Erityisen tuen päätöksessä määritellään lapsen esiopetuspaikka tai muu esiopetuksen järjestämistapa. Päätöksessä määritellään myös lapsen yksilölliset tuen tarpeet, tuen järjestäminen sekä muut tarvittavat tukipalvelut.

Erityisen tuen päätös tehdään pääsääntöisesti vasta tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin ne lapset, joilla lääketieteellisen tai psykologisen arvion mukaan on ilmeinen tarve erityiseen tukeen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä tällöin jo ennen esi­ tai perusopetuksen alkamista (esim. pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat tai vaikeasti vammaiset ja sairaat lapset). Erityistä tukea tarjotaan myös niille lapsille, joiden oppimisvaikeudet tai psykososiaaliset oireet ovat niin vakavia, että tehostettu tuki ei riitä. Tavoitteena on oikea-­aikainen ja oikein mitoitettu tuki.

Erityisen tuen tavoitteet

• yksilölliset kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteet lapsen tarpeiden mukaan
• lapsen itsetunnon ja oppimismotivaation tukeminen hänen henkilökohtaisten vahvuuksiensa kautta
• monialainen yhteistyö huoltajien kanssa

Erityisen tuen tarpeellisuuden tarkistaminen 

Jos erityisen tuen lapsen tuen tarve olennaisesti muuttuu, tai lapsi vaihtaa esiopetuspaikkaa, lapselle laaditaan monialaisena yhteistyönä pedagoginen selvitys, jossa kuvataan tuen tarpeet erityisen tuen jatkuessa. Näitä voivat olla esimerkiksi tukipalveluiden muutokset. Pedagogisen selvityksen pohjalta tehdään uusi hallinnollinen erityisen tuen päätöksen tarkistaminen.

Erityisen tuen päätöksen purkaminen 

Jos lapsi ei tarvitse enää erityistä tukea, ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja ja useampi lasta tukeva toimija tekevät yhdessä monialaisen pedagogisen selvityksen. Ryhmän koostumus vaihtelee lapsikohtaisesti. Selvitystä täydennetään tarvittaessa muiden asiantuntijoiden lausunnoilla. Lasta ja huoltajaa kuullaan osana pedagogista selvitystä. Pedagogisessa selvityksessä monialainen työryhmä ehdottaa lapsen erityisen tuen päätöksen purkamista. Opetus- ja kasvatusjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen pedagogisen selvityksen ja sen liitteiden pohjalta. Lapsi siirtyy takaisin tehostettuun tukeen, jolloin hänelle laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmassa määritellään lapsen tarvitsemat tukimuodot ja tuesta vastaavat toimijat. Suunnitelma tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa tai lapsen tarpeiden mukaisesti useamminkin.

HOJKS perustuu pedagogiseen selvitykseen ja siinä esitetään erityisen tuen kuvaus seuraavista asioista:

• yksilölliset tavoitteet
• sisällöt ja eriyttäminen
• pedagogiset menetelmät ja oppimisympäristö
• vastuulliset toimijat
• seuranta
• arviointi
• yhteistyö huoltajien kanssa

 

HOJKSin avulla seurataan tavoitteellisesti ja säännöllisesti lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajan kanssa. Sen laatii lapsen opettaja ja muut lapsen kanssa työskentelevät henkilöt yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.

Suunnitelman laadinnan pohjana on aina yksilöllisesti määritellyt tavoitteet ja sisällöt.

HOJKS:n toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. HOJKS:n tarkoitus on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä oppimis­ ja kasvuprosessia.


PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei oppilaan vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetty oppivelvollisuus edellyttää opetus­ ja kasvatusjohtajan tekemän hallinnollisen päätöksen. Päätöksen edellytyksenä on lääketieteellinen tai psykologinen lausunto, huoltajan hakemus sekä monialainen pedagoginen selvitys, jonka laadintaan osallistuu myös kasvun- ja oppimisen toimialan koordinaattori. Oppivelvollisuus kestää 11 vuotta, jollei perusopetuksen oppimäärää ole sitä ennen suoritettu. Lapsella on oikeus aloittaa maksuttomassa esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta.

Äänekoskella ensimmäinen esiopetusvuosi järjestetään varhaiskasvatuksen ryhmässä. Sen jälkeen oppilas yleensä siirtyy opiskelemaan kouluun ensimmäiselle luokalle. Poikkeuksena tästä ovat vaikeasti vammaiset tai vaikeasti sairaat lapset, jotka siirtyvät ensimmäisen esiopetusvuoden jälkeen koulun puolelle esiopetukseen.

Pidennetyn oppioikeuden oppilaille on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.


KESKEISIÄ LINJAUKSIA

Lapsen kasvun ja oppimisen tuen toiminta-­ajatuksena on suunnitella, toteuttaa ja arvioida lapsen tarpeiden, kykyjen ja edellytysten mukaista hoitoa ja kasvatusta. Pääpaino on lapsen vahvuuksien löytämisessä ja kehittämisessä sekä tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa. Tavoitteena on myönteisesti itseensä ja ympäristöönsä suhtautuva lapsi, jolle kehittyy vahvat ihmisenä olemisen taidot.

Kasvatustyötä ohjaa ihmiskäsitys, jonka mukaan jokaisessa lapsessa on kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Jokaisen lapsen yksilöllisyyttä arvostetaan ja erilaisuus hyväksytään niin ihmisissä, ratkaisuissa kuin toimintatavoissakin. Yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat tarpeellista ja tärkeää ihmisen kasvamisessa.

Kasvatustyötä ohjaa oppimiskäsitys, jonka mukaan lapsi aktiivisena osallistujana oppii ja kehittyy oppimisedellytystensä mukaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

Esiopetuksessa lapsen tuen tarpeisiin pyritään vastaamaan yleisen, tehostetun tai erityisen tuen menetelmillä. Ryhmiä järjestellään lasten tarpeiden mukaan joustavasti.

Äänekoskella on yhteisesti sovittu, mitä arviointeja esiopetuksessa tehdään ja kenen vastuulla niiden tekeminen on. Kiertävät varhaiskasvatuksen erityisopettajat seuraavat ryhmien tilannetta ja varmistavat tasapuolisen ja oikea­aikaisen tuen lapsille. Viheralueilla esiopetusryhmiä konsultoivat koulujen erityisopettajat.

 

MONIALAISET YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT

Lasten kuntoutustyöryhmä

Lasten kuntoutustyöryhmä on monialainen asiantuntijaryhmä, jossa ovat mukana lapsen huoltajat, ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, lääkäri, lastenneuvolan terveydenhoitaja ja tarpeen mukaan terapeutteja (fysio-, puhe-, ja/tai toimintaterapeutti) sekä muita lapsen arjessa toimivia henkilöitä.

Aloite lapsen asioiden käsittelyyn voi tulla keneltä tahansa toimijalta, mikäli huoli lapsen kehityksestä herää. Myös lapsen huoltajat voivat tehdä aloitteen lapsen asioiden käsittelystä kuntoutustyöryhmässä. Asioiden käsittelyyn tarvitaan aina lapsen huoltajien kirjallinen suostumus.

Työryhmä toimii konsultoivana tahona ensisijaisesti alle kouluikäisten lasten kehityksen ja oppimisen vaikeuksissa. Tarpeen mukaan lapselle suunnitellaan tarvittavat tukitoimet ja mahdolliset jatkotutkimukset. Tavallisimpia lasten kuntoutustyöryhmässä käsiteltäviä asioita ovat:
- erilaiset puheen ja karkeamotorisen kehityksen viiveet
- tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyvät haasteet
- muut oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet