Yleisiä ohjeita demoihin ja haastatteluihin:

• Ole ystävällinen. Tutkittavia usein jännittää, varsinkin lapsia!
• Tehtäviin ei ole “oikeaa” tai “väärää” vastausta, tutkit tiettyjä ilmiöitä.
• Kysy aina lupa lapsen lisäksi huoltajalta ja kerro mitä varten teet demoa.
• Puhu asioista lapsen kehitystasolle sopivalla tavalla. Pyydä vastauksiin perustelut.
• Demon voi tehdä joko yhdelle lapselle tai useammalle eri-ikäiselle lapselle, jolloin vastauksia pystyy vertailemaan keskenään.
• Muista kehua, kiittää ja kannustaa!
• Jos mahdollista, demot/haastattelut voi myös videoida (jos saat luvan) ja näyttää kurssilla (jos saat siihen luvan).
• Muista anonymiteetti.

1. Demo: Mielen teorian kehitys

a) Tässä demossa (teht. 8, s.89) tutkitaan mielen teorian kehittymistä. Esitä tehtävä yhdelle lapselle, tai useammalle leikki-ikäiselle lapselle yksitellen. Pyri saamaan mukaan joitakin alle 4-vuotiaita ja joitakin yli 4-vuotiaita lapsia. Valmistaudu hankkimalla rasia, jonka tavanomainen sisältö on lapsen tiedossa. Voit käyttää tutkimuksessa esimerkiksi värikynärasiaa, karkkiaskia tai vaikka säästöpossua. Poista rasian tavanomainen sisältö ja korvaa se jollakin yllättävällä, niin että säästöpossusta löytyykin marmorikuulia tai kynärasiasta pillejä. Pyydä lasta ensiksi kertomaan, mitä hän arvelee rasiassa olevan. Avaa sitten rasia ja näytä lapselle, mitä se sisältää. Seuraavaksi kysy: “Jos kaverisi tulisi tänne nyt, mitä hän ajattelisi rasiassa olevan?” Vertaa eri ikäisten lasten vastauksia. Mitä vastaukset kertovat lapsen kyvystä asettua toisen henkilön asemaan?

b) Asiaa voi tutkia myös kirjassa s. 70 olevan Salli ja Anne - testin tapaan.

Demo kannattaa tehdä 3–5-vuotiaalle lapselle. Voit tehdä demon useammallekin lapselle ja vertailla vastauksia. Tee demo oikeilla nukeilla kirjan piirroksen mukaisesti. Toki sen voi tehdä kirjan kuvaa näyttämälläkin. Tilanne etenee, kuten kirjassa on selitetty. Selitä asiat konkreettisesti ja lapsen kehitystason mukaisesti. Pyydä lasta perustelemaan vastaus.

Mitä lapset vastasivat? Mitä voit päätellä vastauksista?

2. Demo: Lasten kyky ymmärtää sukupuolta (teht. 9, s. 89).

Demossa tutkitaan lasten kykyä ymmärtää sukupuolta. Toteuta kysely eri ikäisille 2–6-vuotiaille lapsille (tai vain yhdelle). Vastaavatko eri-ikäiset kysymyksiin eri tavoin? Mitä voit vastausten perusteella päätellä lasten kyvystä ymmärtää sukupuolen pysyvyyttä?

Kysymykset perustuvat Arthurin ym. (2009) Yhdysvalloissa toteuttaman tutkimuksen kysymyksiin. Arvioi kysymyksiä. Sopivatko ne suomalaiseen kulttuuriin?

1. Oletko poika vai tyttö? Jos lapsi vastaa “tyttö”, kysy vielä: Oletko sinä poika? Jos lapsi vastaa “poika”, kysy vielä: Oletko sinä tyttö?
2. Kun olit vauva, olitko sinä silloin tyttö vai poika, vai välillä tyttö ja välillä poika?
3. Kun kasvat isoksi, oletko silloin nainen vai mies vai joskus nainen ja joskus mies?
4. Jos teet isona miesten/naisten (valitse eri sukupuoli kuin lapsella) töitä, oletko silloin mies vai nainen?
5. Jos pojalle laitetaan kynsilakkaa tulisiko hänestä tyttö? Jos tytöllä olisi tosi lyhyet hiukset, tulisiko hänestä poika? Jos poika leikkii nukeilla, tulisiko hänestä tyttö? Jos tyttö leikkii kuormureilla, tulisiko hänestä poika?
6. Jos oikein kovasti haluaisit olla tyttö/poika (valitse eri sukupuoli kuin lapsella), voisitko olla sitä?

3. Demo: Ajattelun kehittyminen (Piaget’n vesilasikoe)

Tutustu Piagetin vesilasikokeeseen kirjan sivuilta 96. Toteuta tilanne kuten kirjassa on toteutettu

1. Ensin nestettä on saman verran kahdessa samanlaisessa lasissa. Kysy lapselta, kummassa lasissa on enemmän nestettä.
2. Sitten kaadat nestettä toisesta lasista pitkään ja kapeaan lasiin. Kaada neste siten, että lapsi näkee sen.
3. Kysy nyt lapselta, kummassa lasissa on enemmän.
4. Pyydä lasta perustelemaan vastauksensa (esim. Miksi olet sitä mieltä?).
5. Kiitä ja kehu lasta.
6. Analysoi demosi tulos Piaget’n teorian avulla.

Demo kannattaa tehdä noin 4-8-vuotiaalle lapselle. Voit myös tehdä demon useammalle eri-ikäiselle lapselle. Huom! Jos nesteenä on vettä/mehua, käytä tutkimustilanteessa sanoja vesi/mehu. Neste-sana saattaa olla pienille lapsille vieraampi.

4. Haastattelu: oman kehitys vauvaiässä

Kirjan tehtävää (s. 65) voi varioida/syventää seuraavasti:

Etsi kotoa oma vauvakirja tai neuvolakortti. Vaihtoehtoisesti voit haastatella vanhempaasi/ vanhempiasi omasta vauvaikäisen kehityksestäsi. Etsi vastauksia mm. seuraaviin asioihin:

• Miten oma motorinen ja kielellinen kehitys on mennyt/edennyt 0–2 v. iässä
• Millaisia temperamenttipiirteitä vauvaiässä ilmeni
• Millaisia siirtymäobjekteja, lempileluja, lempileikkejä on ollut jne.

Raportoi ja pohdi kehitystäsi kehityspsykologisen tietämyksen valossa.

5. Haastattelu: Kielen kehittyminen (teht. 12, s.111)

Haastattele lasta. Voit myös haastatella eri-ikäisiä lapsia, jolloin pystyt vertaamaan heidän vastauksiaan. Tämän demon voi tehdä myös nuorelle. Pyydä heitä selittämään esimerkiksi seuraavien sanojen merkitys:

avaruus, ihmissuhde, mekko, naku, uni, peli, liikenne, jarruttaa, kääntyminen, tuhma, mustasukkainen, teräväkielinen, langeta, luokka, sinisilmäinen, tasa-arvo, ilmastonmuutos.

Kirjoita sanaselitykset muistiin tai äänitä ne. Vertaile sanaselityksiä eri ikävaiheita koskevien tietojesi pohjalta. Kuinka kielen ja ajattelun kehitysvaiheet ilmenevät lasten sanaselityksissä? Pohdi, mitkä muut tekijät kuin ikä vaikuttavat lapsen tapaan selittää sanoja.

Halutessasi voit pyytää lasta/lapsia myös piirtämään jotain. Kuinka kognitiiviset taidot näkyvät piirustuksissa?

6. Haastattelutehtävä: Kehitykseen vaikuttavat tekijät

Haastattele vanhempaasi, isovanhempaasi tai muuta heidän ikäluokkansa henkilöä (vaikka opettajaasi!)

1. Miten teknologia on kehittynyt hänen elämänsä aikana (tietokoneet, puhelimet, internet, sosiaalinen media jne. )
2. Miten yhteydenpito kavereihin lapsuudessa tai nuoruudessa hoidettiin ennen kännyköitä?
3. Oliko vanhemmillasi/isovanhemmillasi kirjeenvaihtokavereita?
4. Mistä tietoa asioista sai esimerkiksi koulu- tai opiskelutehtäviä varten?
5. Entä mistä sai tietoa maailman tapahtumista?
6. Mitä hyviä puolia haastateltava näkee teknologian kehittymisessä?
7. Entä mitä huonoja puolia?

7. Haastattelutehtävä: Murrosikä (teht. 8, s. 149)

Haastattele vanhempiasi ja kysy heiltä, millaisia he ovat olleet murrosikäisinä. Kysy myös, miltä murrosikäisen kasvattaminen tuntuu. Jos mahdollista, kysy myös isovanhemmiltasi, millaisia heidän lapsensa olivat murrosiässä. Raportoi vastaukset ja pohdi niitä kehityspsykologisen tiedon valossa.

8. Haastattelu: Aikuisuus (kirjan t. 8, s. 179)

Suunnittele haastattelukysymyksiä (vähintään viisi), joilla saat selville jotakin siitä, miten oma vanhempasi tai joku muu sinulle läheinen aikuinen on ratkaissut aikuisuuden kehitystehtäviä. Voit esimerkiksi haastatella vanhempaasi siitä, mitä vanhemmuus on hänelle merkinnyt. Miten vanhemmuus on muuttanut häntä, miten vanhempana oleminen on muuttunut lapsen/lasten kasvaessa, mitä vanhempi on pyrkinyt antamaan tai välittämään lapsilleen, missä kokee onnistuneensa, mikä on ollut vaikeaa jne. Raportoi ja pohdi vastauksia kehityspsykologisen tiedon ja omien kokemustesi valossa.

9. Haastattelu: Myöhäisaikuisuus ja vanhuus (teht. 9, s. 179)

Suunnittele ja raportoi haastattelu, jolla selvität vanhan ihmisen elämänkulkua ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Voit havainnollistaa asioita videoimalla haastattelun tai kokoamalla kuvakollaasin haastateltavan valokuvista. Raportoi ja pohdi asioita kehityspsykologisen tiedon pohjalta.

10. Asiantuntijan haastattelu

Haastattele jotakuta ihmistä, joka työskentelee ihmisen kehitykseen liittyvien kysymysten parissa. Voit haastatella esimerkiksi psykologia, opettajaa, terveydenhoitajaa tai kuraattoria. Millaisia lapsen ja nuoren kehitykseen liittyviä asioita he työssään kohtaavat? Raportoi ja pohdi vastauksia kehityspsykologisen tiedon valossa.