Oppilaitoksen arviointikulttuurin periaatteet ja yhteiset arviointiin liittyvät käytänteet 


Arvioinnin tulee olla monipuolista ja oppimista edistävää, sekä formatiivista että summatiivista. Arvioinnin tarkoitus on kannustaa ja ohjata oppimista ja opiskelua ja kehittää itsearviointitaitoja. Myös vertaisarviointia käytetään. Opintojakson arvioinnin kriteerit on oltava opiskelijan tiedossa mahdollisimman tarkasti opintojakson alkaessa.

Erityisesti opintojen aikainen formatiivinen arviointi korostuu, sillä eteenpäin ohjaava palaute auttaa opiskelijaa suuntaamaan oppimistaan oleellisiin asioihin. Palaute ohjaa opiskelijaa parantamaan suoritustaan ja saavuttamaan tavoitteet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija kehittää oppmisen taitoaan, havainnoi omaa työskentelyään ja ohjaa tavoitteiden saavuttamisessa. Itsereflektio lisää itsetuntemusta ja motivaatiota. 

Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää arvosanaa. Kesken oleva opintojakso merkitään K-merkinnällä ja sen täydentämiskäytännöistä sovitaan kunkin opettajan kanssa.

Jokaisen opintojakson aikana ja sen jälkeen opettaja kerää palautetta omasta opetuksestaan ja ohjaamisestaan, ja tarvittaessa muokkaa toimintaansa palautteen perusteella. Lisäksi opiskelijat vastaavat kerran lukuvuodessa opintojaksokyselyyn. Kyselyn tulokset käsitellään yleisellä tasolla opettajainkokouksessa. 

Opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten arvosana annetaan numeroin 4-10 lukuun ottamatta opinto-ohjauksen ja teemaopintojen opintojaksoja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Paikalliset valinnaiset opintojaksot arvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty).

Arvioinnin toteuttaminen ja siihen kuuluvat erilaiset arviointipalautteen antamisen käytänteet

Arvioinnin perusteista tiedotetaan opiskelijoita opintojakson alussa. Opintojakson aikana opiskelijan edistymistä ohjaa formatiivinen arviointi. Päättöarvioinnin tulee perustua muuhunkin kuin summatiiviseen kokeeseen. Kokeiden muotoa voi vaihdella (esimerkiksi parikoe, ryhmäkoe, koe kirjan kanssa). Periodi päättyy päättöviikkoon. Opettaja toteuttaa arviointipalautteen tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Arviointiin liittyvien yhteisten periaatteiden ja käytänteiden toteutumisen seuraaminen

Rehtorin ja opettajan välisessä kehityskeskustelussa keskustellaan arvioinnin toteuttamisesta ja kehittämisestä. Opettaja kerää opintojaksokohtaisesti palautetta arvioinnin toteutumisesta. 

Kesken olevan opintojakson merkintätapa ja suorituksen täydentämiskäytännöt

Opettaja merkitsee jaksoarviointiin kesken olevan opintojakson arvioinnin kohdalle K-merkinnän ja lisäksi hän kirjaa jaksoarviointiin, mitä suorituksesta puuttuu. Opiskelijalla on aikaa täydentää puuttuvat osasuoritukset seuraavan periodin koeviikon alkuun mennessä. Ellei opiskelija tee puuttuvia suorituksia määräaikaan mennessä, koko opintojakso mitätöityy.

Hyväksyttyjen ja hylättyjen arvosanojen uusimisen periaatteet ja uusimiskertojen määrä

Opiskelijalla on oikeus yrittää uusintakokeessa korottaa hylättyä tai hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran, syyslukukauden opintojaksoja tammikussa tai seuraavan lukuvuoden ensimmäisessä uusintakokeessa elokuussa. Lisäksi abiturienteilla on mahdollisuus korottaa vielä toukokuun uusintakokeessa kuluvan lukuvuoden arvosanoja. Opiskelija voi myös osallistua opintojakson opetukseen uudelleen, jolloin vanha suoritus mitätöityy, kun uusi arvosana on valmis. Parempi arvosana jää voimaan kaikissa korotustapauksissa.

Opinnot, jotka on mahdollista edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti

Lukiossa opinnot voidaan suorittaa osittain myös itsenäisenä opiskeluna tai etäopiskeluna. Itsenäisellä opiskelulla tarkoitetaan opettajan määrittelemän opintokokonaisuuden omaksumista ja siihen liittyvien tehtävien tekemistä tunneille osallistumatta ja ilman opettajan jatkuvaa ohjausta.

Etäopiskelulla tarkoitetaan opintokokonaisuuksien suorittamista opettajajohtoisesti, mutta ilman kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, lähinnä verkon kautta. Etäopiskelun yhtenä perusteena on antaa opiskelijoille mahdollisuus harjoitella tieto- ja viestintäteknologian monipuolista käyttöä.

Jokainen opettaja vastaa omien opintojaksojensa itsenäiseen suoritukseen tai etäopiskeluun liittyvien töiden suunnittelusta, ohjauksesta ja arvioinnista. Ainekohtaisiin opetussuunnitelmiin on erikseen kirjattu, sopiiko joku opintojakso erityisesti itsenäisesti opiskeltavaksi, vai onko kenties perusteita sille, että kyseistä opintojaksoa ei saa lainkaan suorittaa itsenäisesti.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus neuvotella opinto-ohjaajan, opettajan ja rehtorin kanssa, voiko opintojakson suorittaa itsenäisesti. Itsenäinen suoritus on kuitenkin yleensä toissijainen tapa opintojakson suorittamiseksi. Perusteltua se on lähinnä silloin, kun opintojakso ei opiskelijan opintosuunnitelmaan muuten mahdu, opiskelija on jo jossain muualla hankkinut opintojakson vaatimuksia vastaavat taidot (näyttökoe) tai opiskelija kokee henkilökohtaisiin syihin vedoten, että siinä opintojen vaiheessa itsenäinen suoritus on parempi vaihtoehto. Osa opintojaksoista tarjotaan ainoastaan itsenäisenä opiskeluna.

Itsenäinen opiskelu

• itsenäinen suoritus voi olla joko ohjattu itsenäinen suoritus tai näyttökoe
• opettaja päättää, osallistuuko itsenäisen suorituksen tehnyt opiskelija kokeeseen koeviikolla vai jolloinkin muulloin
• opiskelijan on palautettava itsenäisiin suorituksiin liittyvät työt opettajalle yhteisesti sovittuun päivään mennessä
• opiskelijan itsenäisesti suorittamasta opintojaksosta täytyy tulla hyväksytty arvosana, jotta opintojakso voidaan katsoa suoritetuksi.

Etäopiskelu

• etäopiskelu toteutetaan osana normaaleja opintojaksoja
• etäopiskelun aikaisten tavoitteiden täyttymisen saavuttamisen kukin opettaja arvioi erikseen tapauskohtaisesti. Opintojakson suorittaminen voi keskeytyä, jos vaadittuja tehtäviä ei ole tehty
• hybridimallissa osa opiskelusta tapahtuu itsenäisesti verkko-oppimisena ja osa opettajajohtoisesti

Opintojen mahdollisten etenemistapojen määrittely

Opiskelijan opinnot etenevät, kun hän suorittaa opintojaksot ohjeiden mukaisesti. Yleisin tapa on osallistua tarjottimen mukaisesti opintojaksojen opetukseen. Opintoja voi tarvittaessa tehdä itsenäisesti tai opiskellen muissa oppilaitoksissa. Lisäksi voidaan tehtä hyväksilukemista opiskelijan tietojen ja taitojen mukaan, mikäli hyväksilukemisen suorittava opettaja/rehtori katsoo näytön riittäväksi.

Opintojen etenemisen seuraaminen

Opiskelijoiden opintojen etenemistä seuraa ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaajilla on tiedossa opintopistemäärät, jotka milloinkin tulisi olla suoritettu. Jokaisen jakson jälkeen opiskelija-asioiden palaverissa tarkistetaan opiskelijoiden opintojen eteneminen, poissaolot ja mahdolliset huolenaiheet. Jos on tarvetta puuttua opiskelijan tilanteeseen, sovitaan yhteisesti, kuinka se tehdään, kuka vastaa ja ketkä ovat mukana asian käsittelyssä.

Opintojen etenemistä opiskelija voi seurata Wilmasta. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajilla on Wilma-tunnukset, joten myös he voivat seurata opintojen etenemistä. Lukiossa on käytössä valtakunnallinen etenemisesteeseen liittyvä sääntö.

Todistusten ulkoasu

Todistusten osalta noudatetaan valtakunnallista ohjeistusta.