3.3 Toimintakulttuuri

3.3 Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.

Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat.

Oppiva yhteisö

Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.

Toimintakulttuuri (Paikalliset kirjaukset)

Yrittäjämäinen toimintakulttuuri

Muuramen lukiossa on rakennettu vuosia yrittäjämäistä toimintakulttuuria, jonka tavoitteena on jatkuva kehittäminen ja tiimioppiminen. Opettajakunta on jaettu kahteen tiimiin, jotka ovat yrittäjyyden tiimi (Yrtiimi) ja kestävän kehityksen tiimi (Keketiimi). Tiimeillä tuetaan opettajajohtajuutta ja jaetun johtajuuden ideaa. Tiimeillä ovat selkeät vastuualueet, henkilöresurssit, aikaikkunat ja tehtävät. Opettajatiimit asettavat tiimien tavoitteet lukuvuodelle keväällä viimeisessä tiimipalaverissa toukokuussa. Rehtori antaa 1-2 päätavoitetta molemmille tiimeille ja loput päätavoitteet tiimit ideoivat ja asettavat itse. Yhdessä pohdittu tiimisopimus sekä ohjaa että sitouttaa henkilöstöä yhteiseen toimintaan.

Viestintä on tunnetusti johtamista ja päinvastoin. Vuosittain lukiolle tehdään viestintäsuunnitelma, jossa mietitään miten, kenelle, miksi ja koska asiakkaille ja sidosryhmille viestitään. Viestintäsuunnitelmassa on nimetty eri välineet ja kanavat joita käytetään. Pyrkimys on viestiä mahdollisimman usealla tavalla ja monikanavaisesti. Välineitä voivat olla ilmoitustaulut, Wilma, kotisivut, kuulutukset, sosiaalinen media tai tiedotteet. Viestinnässä pyritään ottamaan aina huomioon kohderyhmä ja sen käyttämä viestintäväline, jotta viesti menisi parhaiten perille.

Opettajainkokouksissa tiimeillä on aina puheenvuoro, jossa kerrotaan lyhyesti tulevasta kaikille. Opettajainkokousten esityslistassa on aina varattu paikka yrittäjyys- ja keketiimeille. Näin tiedon siirtäminen koko henkilöstölle onnistuu paremmin.

Toimintakulttuuri näkyy oppilaitoksen visiossa ja arvoissa. Lukion arvot on kirjattu strategiaan ja lukio toteuttaa myös Muuramen kunnan menestyksen ja hyvinvoinnin strategiaa. Arvot näkyvät kaikille seinätauluina, kotisivuilla, materiaaleissa, sosiaalisessa mediassa ja ne kerrotaan jokaiselle uudelle opiskelijalle ja henkilöstön jäsenelle.

Johtamisjärjestelmä ja henkilöstö

Johtamista Muuramen lukiossa ohjaavat lukiolaki ja -asetus, virkaehtosopimus (OVTES) ja Muuramen kunnan hallintosääntö.

Muuramen lukiolla on rehtori, koulusihteeri, opinto-ohjaaja ja kymmenkunta päätoimista lukion lehtoria. Yksi lehtoreista toimii vararehtorina. Lisäksi lukiossa käy opettamassa sivutoimisesti muutamia opettajia. Lukion ja muiden koulujen yhteisiä opettajia on 6. Henkilökuntaan kuuluvat myös siistijät ja kaksi vahtimestaria. Vahtimestarit ja siistijät vastaavat yhdessä koko koulukeskuksesta.

Lukion toimintaa johtaa rehtori. Rehtorin lisäksi päätösvaltaa käyttää opettajakunta kokouksissaan, joita on lukuvuodessa kahdeksan. Opettajainkokouksissa on aina läsnä opiskelijakunnan edustaja. Opettajakuntaan kuuluvat rehtori, opettajat ja tuntiopettajat. Käytännön asioita ja kehitystyötä varten lukioon on perustettu yrittäjyyden ja kestävän kehityksen tiimit, johon kuuluvat kaikki opettajat. Lisäksi lukiolla toimii ryhmänohjausta suunnitteleva ryhmä ja opiskelijahuoltotyöryhmä. Toiminta pyritään pitämään suoraviivaisena ja tehokkaana ilman turhaa byrokratiaa. Tavoitteena on lisätä joka tasolla (opettajat, opiskelijat, tukipalvelut) johtajuutta ja osaamista.

Työryhmissä voi olla opettajien lisäksi muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita. Rehtori, koulusihteeri ja opinto-ohjaaja valmistelevat yhdessä monia arvosteluun ja kurssien valintaan liittyviä asioita.

Lukion päätoiminto on koulutus (opetus, oppiminen, opinto-ohjaus). Koulutuksen tukena on joukko sisäisiä ja ulkoistettuja tukitoimintoja.

Jaettu johtaminen ja tiimimalli

Rehtori johtaa, ohjaa ja valvoo lukion toimintaa. Rehtori valitsee opettajat, sijaiset, opetusharjoittelijat ja opiskelijat sekä toimii esittelijänä Hyvinvoinnin- ja palveluiden (HyPa) lautakunnassa lukioon liittyvissä asioissa. Rehtori myöntää henkilöstölle työlomat ja virkavapaudet, opiskelijoille vapautukset kielten tai muiden aineiden opiskelusta sekä antaa ulkopuolisille luvat koulun tilojen käyttöön. Rehtori voi alistaa päätöksiä opettajakunnalle, tiimeille tai työryhmille.

Vararehtori avustaa rehtoria ylioppilaskirjoitusten organisoinnissa ja laatii koeviikkojen aikataulut. Vararehtori toimii tarvittaessa rehtorin sijaisena.

Lukiossa on siirrytty toteuttamaan tiimijohtamisen mallia. Opettajat jakautuvat kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti kahteen opettajatiimiin. Nämä tiimit ovat yrittäjyys- ja ympäristötiimit. Tiimit asettavat kehittämiskohteensa ja tavoitteensa sekä niiden mittarit lukuvuodeksi kerrallaan. Tiimit päättävät myös itse johtajakysymyksensä sekä omat tiimipalaverinsa ja tiimisopimuksensa.

Opettajakunta käyttää päätösvaltaansa opettajien kokouksissa. Opettajakunta päättää lukion käytännön toimintaan liittyvistä asioista, esimerkiksi lukioresurssin käytöstä, jonka laskentaperusteet määritellään OVTES:ssa. Opettajakunta voi alistaa sille osoitettuja päätöksiä suunnitteluryhmälle tai muulle opettajakunnan osalle. Opettajakunta päättää opiskelijoille jaettavista stipendeistä.

Lukion yhteisöllisen opiskelijahuoltoryhmän muodostavat rehtori, opinto-ohjaaja, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, opiskelijajäsen, vanhempainkerhon edustaja ja kuraattori sekä kulloinkin ne ryhmänohjaajat, joiden ryhmän opiskelijoita koskevia asioita käsitellään. Ryhmän tehtävänä on seurata ja tukea opiskelijoiden opiskelua ja heidän yksilöllistä kasvuaan yleisellä tasolla. Ryhmä tekee yhteistyötä Nisulanmäen koulun oppilashuoltoryhmän kanssa tarpeen mukaan. Yhteisöllisen opiskelijahuoltoryhmän puheenjohtajana toimii rehtori. Yksilöllinen opiskelijahuoltoryhmä kutsutaan koolle, kun jollakin on huoli yksittäisestä opiskelijasta. Yksilöllisen opiskelijahuoltoryhmän kokoontumiseen kysytään/tarvitaan aina huoltajan tai täysi-ikäisen opiskelijan lupa.

Opettaja päättää Muuramen lukion opetussuunnitelmassa mainittujen kurssisuoritusten arvosanoista. Opettaja määrää opiskelijan päättöarvosanat ja vaadittaessa arvioi uudelleen opiskelijan päättöarvosanat yhdessä rehtorin kanssa. Ryhmänohjaaja päättää opiskelijan korkeintaan kolmen vuorokauden pituisten poissaolojen hyväksymisestä. Ryhmänohjaaja myös seuraa opiskelijan poissaoloja ja raportoi niistä rehtorille ja opinto-ohjaajalle. Opettaja päättää muista opetussuunnitelmassa tai opinto-oppaassa mainituista opettajan päätettäväksi tarkoitetuista asioista.

Lukion opiskelijat valitsevat vuosittain keskuudestaan koko opiskelijakuntaa edustavan hallituksen. Opiskelijoilla on mahdollisuus tulla kuulluksi opiskelijakunnan hallituksen kautta ennen opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Opiskelijakunnan hallitus tekee rehtorille tai opettajakunnalle esityksiä koulun toiminnan kehittämiseksi. Oppilaskunnan edustaja kutsutaan opettajainkokouksiin.