Vesi -> eroosio -> muuttaa maapallon pinnanmuotoja
Makeaa vettä on vain 3 %
Suurimmat varastot ovat jäätiköt ja pohjavedet, joissa kierto hidasta
Pohjavesi = vesi, joka on vajonnut niin alas maaperässä, että kaikki huokoset ovat täyttyneet vedellä.
Maailmanlaajuinen vesikriisi = kulutamme enemmän vettä kuin sitä puhdistuu ja uusiutuu.
Sade:
Lämmin ilma kohoaa ylöspäin. Ylempänä troposfäärissä ilma viilenee.
Lämmin ilma voi pidättää paljon kosteutta, viileässä ilmassa vesihöyry tiivistyy nesteeksi.
Painovoiman vaikutuksesta vesipisarat tulevat alas.
Kolme sadetyyppiä:
konvektiosade: Aurinko lämmittää maanpintaa ja lämmin ilma kohoaa ylöspäin, tyypillisiä trooppisilla alueilla, usein lyhytaikainen rankka kuuro.
orografinen sade: vuori tai vuoristo pakottaa ilman nousemaan ylös, usein tuuli tuo ilmaa mereltä ja sataa vuoriston merenpuoleisella rinteellä. Esimerkiksi Norjan länsirannikolla.
rintamasateet: kun lämmin ja kylmä ilmamassa kohtaavat, lämmin ilma nousee ylös -> sade. Esimerkiksi polaaririntaman alueella, kuten Suomessa.
Maapallon sateisimmat alueet: zeniittisateet, monsuunialueet, lämpimien merivirtojen läheisyydessä olevat rannikot
Maapallon kuivimmat alueet: Hepoasteet, napa-alueiden korkeapaineet, mantereiden keskiosat, kylmien merivirtojen läheisyydessä olevat rannikot (ilmassa oleva kosteus sataa jo merellä)
Merivirrat (pintavesi liikkuu):
Tuulet saavat aikaan merivirrat
Coriolisilmiö vaikuttaa niihin, samoin merenpohjan ja rannikon muodot
Merivirrat vaikuttavat lämpötiloihin ja sateisiin, kylmiä ja lämpimiä merivirtoja
Pystyvirtaukset:
Merivesi liikkuu pystysuoraan, vajoaa tai kohoaa.
Kylmä ja suolainen vesi on tiheämpää -> vajoaa alas. Esimerkiksi tropiikissa vettä haihtuu -> suolaisuus kasvaa, Itämeren suolapulssit.
Kun tuuli puhaltaa vettä poispäin rannikosta, tilalle kumpuaa vettä syvemmältä -> ravinteita nousee pintaan, tärkeää eliöstölle.
