Muistiinpanot kpl 10
Muistiinpanot
- Jää on yksi eroosiovoimista:
- Laaksojäätiköt
- kuluttavat U-laaksoja
- koska eroosio voimakasta sekä pohjalla että reunoissa -> kasaavat kuljettamaansa irtainta ainesta reuna- ja sivumoreeneiksi. - Mannerjäätiköt
- aiheuttavat voimakasta kulutusta
- viimeisen jäätiköitymisvaiheen aikana Suomen kallioperä kului keskimäärin 7 m.
- kuljettavat maa-ainesta laajalle alueelle
- synnyttävät useita muodostelmia itse mannerjään, siitä lohjenneiden osien tai sen sulamisvesien vaikutuksesta. - Rantajäät
kasaavat pallekivikoita.
- Laaksojäätiköt
- Maapallon keskilämpötilat pitkän aikaa niin matalia, että kaikki talven aikana satanut lumi ei ehdi kesällä sulaa. Se pakkautuu satojen vuosien aikana jäätiköksi vuorilla ja alkaa HITAASTI virrata alaspäin.
- Mannerjäätikkö paksuimmillaan noin 4 km.
- Syitä keskilämpötilan laskuun:
- Maapallon kiertorata Auringon suhteen vaihtelee
- Maapallon akselikulma kiertoradan suhteen vaihtelee
- Vuorten poimutusten yhteydessä syntyy korkeita vuoristoja, joiden huipulla oleva lumi heijastaa takaisin auringon säteilyä -> kylmempää.
- Merivirratkin vaikuttavat
- jne.
- Viimeisin jääkausiaika alkoi 2,5 mrd. v.s. = Jääkausien sarja, pleistoseenin alku.
- Jääkausi = mannerjää peittää merkittävän osan maan pinnasta, viimeisin eli Veiksel-jääkausi oli n. 115 000 - 10 000 v.s.
- Elämme nyt jääkausiajan interglasiaalivaihetta eli kahden jääkauden välistä lämmintä ajanjaksoa.
- Maapallon kiertorata Auringon ympäri ja Maan akseli muuttuvat tietyssä rytmissä -> vaikuttaa lämpötiloihin -> vuorenhuipuilla talven aikana satanut lumi ei ehdi sulaa -> syntyy jäätikkö -> laajenee laaksojäätikkönä
- Etenevän jään merkit:
- uurteet
- moreeni
- silokalliot
- U-laakso -> vuono
- drumliinit
- siirtolohkareet
- pitkänomaiset järvialtaat
- onsilo
- maaperä Suomessa ohut, sedimenttikivilajeja vähän
- Jään sulaessa syntyneet merkit:
- hiidenkirnut
- harjut
- deltat
- sandurit
- kerrokselliset lustosavikot
- supat
- reunamuodostumat
- De Geer -moreenit
- Maankohoaminen:
- isostasia palaa pikku hiljaa -> maa kohoaa
- muinaisrannat eli pirunpellot
- Eräitä käsitteitä:
- moreeni: Maalaji, joka on syntynyt jäätikön murskatessa kallioperän pintaa. Sekaisin kaikenlaisia raekokoja.
- drumliini: Kohouma maastossa, joka on syntynyt jäätikön etenemisvaiheessa, usein kalliosydän. Pitkänomainen ja toisesta päästään kapeneva. Drumliini koostuu pääasiassa moreenista.
- harju: Jäätikön sulamisvesivirtojen lajittelemaa ja kasaamaa hiekkaa ja soraa. Pitkänomainen harjanne, jäätikköjoen suuntainen.
- sanduri: Kuivanmaan delta. Suisto, joka on muodostunut virtaavan veden kuljettamista ja kasaamista maa-aineksista kuivalle maalle.
- suppa: Jäätikön mukana on tullut jäälohkare, joka on uponnut sedimentteihin. Kun jää on sulannut, jäljelle on jäänyt iso kuoppa.
- De Geer –moreenit: Reunamoreenivalli, joka kasaantui sulavan mannerjäätikön eteen. Kohoaa nyt merestä kapeina yhdensuuntaisina saarina. Pyykkilautamoreeni.
- Renamuodostuma: Salpausselät. Syntyneet jään sulamisen pysähtyessä pitemmäksi aikaa. Talvella jää hieman kasvoi ja työnsi muodostunutta moreenia kumpareeksi. Kesällä sulamisjokien tuoma aines kasautui sen päälle.