HI3 Itsenäisen Suomen historia (2 op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
Opintojakson tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Opintojaksossa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta.
Opintojakson keskeiset tavoitteet linkittyvät luontevasti myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Opintojakson keskeiset sisällöt, kuten esimerkiksi Suomen itsenäistyminen ja sisällissota sekä sisällissodan jälkeinen eheytyminen antavat työkaluja ja esimerkkejä pohtia ongelmia eettisyyden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja myötätunnon näkökulmasta. Nämä vahvistavat opiskelijan hyvinvointiosaamisen kehittymistä.
Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opintojakson keskeiset sisällöt auttavat opiskelijaa kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta sekä ymmärtämään historiallisia tulkintoja ja tulkintojen muuttumista. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa, mikä tukee monitieteellisen ja luovan osaamisen laaja-alaista oppimista.
Historia on lähtökohdiltaan selkeästi yhteiskunnallinen aine, joten opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet tukevat opiskelijan laaja-alaista yhteiskunnallista osaamista. Suomen historian ymmärtäminen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä ja sen ymmärtäminen, että tämä päivä on tulosta Suomen historian kehityksestä, auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi poliittisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä ja tarjoaa mahdollisuuden sen kriittiseen arvioimiseen.
Opintojakso, joka käsittelee Suomen historiaa autonomian ajan lopulta nykyaikaan, antaa opiskelijalle mahdollisuuden luoda kuva suomalaisen yhteiskunnan arvopohjan synnystä ja kehityksestä. Suomen kulttuurin, talouden ja yhteiskunnan muutokset ja muutoksiin liittyvät kriisit antavat opiskelijalle valmiuksia monenlaisten ilmiöiden pohtimiseen, ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen empaattisesta näkökulmasta, mikä tukee eettistä ja ympäristöosaamista.
Suomen historian tuntemus vahvistaa opiskelijan tietämystä suomalaisesta kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä sekä syventää opiskelijan yksilöllistä ja kansallista identiteettiä osana eurooppalaista ja globaalia kulttuuria. Tämä tukee opiskelijan laaja-alaistaglobaalia- ja kulttuuriosaamista, jossa keskeistä on ymmärtää kansainvälisyyden ja vastuullisen yhteiskunnan jäsenen merkitys unohtamatta kansalaisen oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa.
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
- tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia
- ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
- pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
- osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.
- Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
- demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
- suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen
- itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
- eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
- Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana
- Suomi toisessa maailmansodassa
- kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan
- yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
- kulttuuri, tiede ja osaaminen
- kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä
Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota eri lähteistä, analysoida ja ymmärtää eri tietolähteiden luotettavuutta sekä erotella olennaista ja epäolennaista tietoa, mutta myös kyky arvioida historiallisia ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa esimerkiksi perustellun tiedon välineenä tai taito muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia.
Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana pidetään erilaisilla verkkoalustoilla kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisessa. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta sekä kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija arvioi myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi esseekirjoitelmat ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat digitaaliset kokeet ja niistä saadut arvosanat.
Opintojakso arvioidaan numeroin (4-10).