• Lukijan on aina saatava selville, onko kyse pohjatekstistä vai kirjoittajan omista ajatuksista.
• Mitkä ajatukset ovat pohjatekstistä? Mitkä ovat omia ajatuksiasi, omia mielipiteitäsi ja esimerkkejäsi?
• Jos käytät pohjatekstiä, se on merkittävä asianmukaisesti, muutoin on kyse plagioinnista.
• Pohjatekstiin viitataan aina preesensissä. (Esim. Huttunen kertoo/ kiistää /kuvailee - -.)
• Jos pohjatekstistä viittauksessa esiin nostetussa kohdassa puhuu joku muu kuin kirjoittaja (esim. haastateltu), se on tehtävä viittauksessa selväksi. (Esim. Artikkelissa esitellyn tutkimuksen mukaan – – , Koposen haastattelemat aktivistit toivovat – – .)

 

Kirjoitustaidon esseessä

• annettuun pohjatekstiin täytyy viitata tarkasti eli kertoa kaikki lähdetiedot. (Katso alla olevat kohdat 1. – 5.)
• oletuksena on, että esseesi lukija ei ole lukenut pohjatekstiä, joten pohjatekstiä täytyy selostaa jonkin verran.

Lukutaidon vastauksessa

•  ensimmäisessä viittauksessa riittää ylimalkainen lähdetietojen esittely: Riitta Vainion kolumnissa on tehokaita retorisia keinoja.
• oletuksena on, että vastaustekstisi lukija on lukenut pohjatekstin, joten aineiston sisältöä ei tarvitse referoida siten kuin kirjoitustaidon esseessä.

 

ENSIMMÄINEN VIITTAUS POHJATEKSTIIN KIRJOITUSTAIDON ESSEESSÄ

=> kerrotaan kaikki lähdetiedot

1. kirjoittajan koko nimi ja arvo tai ammatti(esim. fysioterapeutti Juha Jakkara) => Arvo tai ammatti antaa tietoa siitä, voiko pohjatekstin kirjoittajaan luottaa.
2. tekstilaji(esim. uutinen, kolumni, runo, mainos, uutiskuva) => Tekstilaji kuvaa sitä, miten tekstiin tulisi suhtautua. Esim. satuun suhtaudutaan eri tavalla kuin uutiseen.
3. pohjatekstin otsikko tai lähdeteoksen nimi => Otsikko kertoo usein tekstin keskeisen sisällön.
4. julkaisupaikka(esim. Juoksija, Helsingin Sanomat, Nelliinan vaatehuone -blogi) => Julkaisupaikka voi antaa lisätietoa esimerkiksi siitä, mitä arvoja tekstin taustalla on. Esim. Suomen Luonto -lehdessä on tekstejä, joiden taustalla on luonnon arvostaminen.
5. julkaisuaika(esim. 7/2014 tai 12.4.2011) => Eri ikäisiin teksteihin suhtaudutaan eri tavoin. Esim. sota-ajan uutisvälitys ei ollut aivan puolueetonta.

Kaikkia ensimmäisen viittauksen tietoja ei tarvitse sulloa samaan virkkeeseen!

Esimerkkejä ensimmäisistä viittauksista pohjatekstiin:

 

Esim. 1

Fysioterapeutti Juha Jakkara kirjoittaa urheiluvammojen hyvästä hoidosta. Hänen artikkelinsa Kylmää vai kuumaa kipuun? on ilmestynyt Juoksija-lehdessä 2/2012.

• Koneella kirjoitettaessa otsikon tai teoksen nimen voi kursivoida.
• Käsin kirjoitettaessa otsikon tai teoksen nimen voi erottaa muusta tekstistä lainausmerkeillä, jos selvyys sitä vaatii. Näin toimitaan nykyisin harvoin.

 

Esim. 2

Fysioterapeutti Juha Jakkara kirjoittaa urheiluvammojen hyvästä hoidosta. Hänen artikkelinsa Kylmää vai kuumaa kipuun? (Juoksija 2/2012) esittelee kaksi tapaa suhtautua urheiluvammoihin.

 

Esim. 3 (viitataan kokonaisteokseen!)

Tutkija Jesse Majava on seurannut vuosien ajan apinoiden elämää. Hyvin paljon mölyä tarhassa -väitöskirja (2012) esittelee apinoiden sosiaalisia suhteita eläintarhoissa.

• Kokonaisteokseen viitattaessa ei yleensä esitellä julkaisupaikkaa. Julkaisuaika eli julkaisuvuosi merkitään sulkuihin teoksen nimen perään.

 

NETTILÄHTEET:

• Nettilähteistä on tapana mainita koko www-osoite ja päivämäärä, jolloin teksti on luettu.

Artikkelissa "Peetu ja Mineakin joukkoon - nämä lasten nimet suosikkeja 2012" (<http://terve.fi/vauvaika/peetu-ja-mineakin-joukkoon-nama-lasten-nimet-suosikkeja-2012&gt;, luettu 24.3.2013) listataan Väestörekisterikeskuksen tutkimuksen perusteella Suomen suosituimmat nimet vuodelta 2012.

 

Huom! Eri lähteissä kuitenkin nettiviittauksista on erilaisia ohjeita, eikä kaikissa suosita koko osoiterivin merkitsemistä viittaukseen.

 

MYÖHEMMÄT VIITTAUKSET POHJATEKSTIIN SEKÄ LUKUTAIDON VASTAUKSESSA ETTÄ KIRJOITUSTAIDON ESSEESSÄ

 

• Kun viitataan uudelleen samaan pohjatekstiin, kaikkia viittaustietoja ei enää toisteta.
• Myöhemmissä viittauksissa on kaksi toimintatapaa:

 

1. Pohjatekstiä selostetaan omin sanoin.

• Tällöin kirjoittajan on pidettävä huolta siitä, että lukija ymmärtää, kenen tiedosta on kyse.

Esim. Jakkara muistuttaa, että saunaa palautumiskeinona on käytetty Suomessa aina.

• Myöhemmissä viittauksissa kirjoittajaan viitataan sukunimellä, ei koskaan etunimellä.
• Huom! Epäsuorassa selostamisessakin on useita eri tapoja sanoa sama asia:
• Möttönen arvelee, että nuorten univajeeseen löytyy useita syitä.
• Möttösen mukaan nuorten univajeeseen löytyy useita syitä.
• Möttönen on sitä mieltä, että nuorten univajeeseen löytyy useita syitä.

Huom! Aineistoesseessä epäsuora selostaminen on tavallisempaa kuin suora lainaaminen.

 

1. Pohjatekstiä lainataan suoraan.

• Tällöin kyseessä on sitaattilaina.
• Sitaattilaina erotetaan aina muusta tekstistä lainausmerkeillä.
• Lainausmerkkien sisällä olevaa tekstiä ei saa muuttaa mitenkään, vaan sen on oltava samassa muodossa kuin pohjatekstissä.

1. a) Kokonaisen virkkeen lainaaminen

=> Myös virkkeen loppupiste lainataan (tulee lainausmerkkien sisään)

Esim. 1. Majava toteaa: ”Tarha-apinoiden käytöksessä on samoja piirteitä kuin luokassa oleilevien opiskelijoiden käytöksessä. ”

Esim. 2. ”Tarha-apinoiden käytöksessä on samoja piirteitä kuin luokkahuoneessa oleilevien opiskelijoiden käytöksessä” , toteaa Majava.

• Jos johtolause on lainauksen jälkeen, se erotetaan pilkulla, joten ei tarvitse miettiä, mihin piste tulee.

 

1. b) Vajaan virkkeen lainaaminen

=> Jos virkkeessä on kirjoittajan oma aloitus, loppuun tulee piste lainausmerkkien ulkopuolelle.

Esim. 1. Majavan mukaan opiskelijoita ei voisi erottaa apinoista, ”jos heidät [opiskelijat] teljettäisiin tarhaolosuhteisiin” .

• Huomaa pisteen sijainti lainausmerkkien ulkopuolella.
• Jos kirjoittajan on tarpeen laittaa jokin selittävä lisäys esim. lainauksen pronomini-ilmaukseen, se laitetaan hakasulkeiden sisään.

 

Huomaa! Ajatusviiva poiston merkkinä

Useiden sanojen pois jättäminen osoitetaan kahdella ajatusviivalla, joiden välissä on välilyönti. Loppupiste kirjoitetaan ajatusviivaan kiinni.

Esim. 1. “– – kehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä – –.”

 

• Ajatusviivan voi tuottaa Mac-ohjelmissa näppäilemällä Alt ja yhdysmerkki, Windows-ohjelmissa näppäilemällä Alt ja numeronäppäimistöstä 0150. Eri tekstinkäsittely- ja taitto-ohjelmissa on lisäksi omat keinonsa ajatusviivan tuottamiseen. Ellei ajatusviiva jostain syystä ole käytettävissä, sen voi esimerkiksi tekstiluonnoksissa korvata yhdysmerkillä, jonka molemmin puolin on välilyönti.
• Kahdella ajatusviivalla voi osoittaa, että on poistettu kokonainen virke tai useampia virkkeitä tai pitempikin jakso. Etenkin tällaisissa tapauksissa poistoa osoittavat ajatusviivat merkitään usein hakasulkeisiin.

Esim. 1. “Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kult- tuurin tuntemusta. – – Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.”

Esim. 2. “Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kult- tuurin tuntemusta. [– –] Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.”

 

MUUTA:

• kaunokirjallisuudessa voit tarvita vielä muitakin merkintätapoja. Esimerkiksi säeraja merkitään / ja säkeistöraja //.

Lisäoppia kaunokirjallisuuteen viittaamisessa löydät esim. Kielikirjasta s. 23 – 36. 

 

RAUTALANKAOHJEET SITAATTIEN VÄLIMERKITYKSESTÄ:

 

Ole tarkkana välimerkityksessä:

Maija sanoi: ”Nyt siellä alkaa sataa.”

”Pian tulee sade”, Maija arveli.

”Tuleekohan pian sade?” Maija pähkäili.

”Huomenna taatusti sataa! ” Maija tokaisi.

”Huomenna varmaan sataa”, Maija arveli, ”sillä olen menossa Linnanmäelle.” ”Huomenna varmaan sataa”, Maija arveli ja jatkoi: ”Olen menossa Linnanmäelle.”

Älä sekoita sitaattia ja epäsuoraa selostamista:

Hän huusi, että: ”Tulkaa pian tänne!”

Möttösen mukaan: ”Kännykänkäyttö oppitunneilla on lisääntynyt.” Älä jatka omaa lausetta sitaatin jälkeen, jos sitaattia edeltää kaksoispiste:  Maija sanoi: ”Nyt siellä alkaa sataa.” eikä hän lähtenytkään ulos vaan odotti poutaa.

Sivulause ei käy johtolauseeksi:

Kuten Möttönen arvelee: ”Kännykänkäyttö oppitunneilla on lisääntynyt.”