Perusteleminen
Perusteleminen
Perusteleminen on tarpeen monissa viestintätilanteissa. Varsin keskeinen taito se on neuvotteluissa, väittelyissä, kokouksissa, erilaisissa arkikeskusteluissa ja vaikuttamaan pyrkivissä puheenvuoroissa.
Eri perusteletapojen lisäksi kuulijan vedotaan myös retoriikan keinoin.
Eri perusteletapojen lisäksi kuulijan vedotaan myös retoriikan keinoin.
Kuinka perustella väitteensä?
Perustelutavan valintaan vaikuttavat muun muassa käsiteltävä aihe, viestinnän tavoitteet ja se, keneen perusteluilla pyritään vaikuttamaan. Perusteltaessa voidaan vedota järkeen, tunteisiin tai molempiin.
Teoreettiset tai järkeen vetoavat perustelutavat perustuvat asioiden totuudellisuuden arviointiin
- faktatieto, kuten tilastotieto, tutkimustulokset ja laskelmat
- auktoriteettiin vetoaminen, kuten asiantuntijalausunnot ja ”ylhäältä määrätyt” toimintaohjeet
- syy-seuraussuhde
- esimerkin antaminen
- havainnot ja havainnollistaminen
- omat tai toisten kokemukset
- rinnastaminen
Ateoreettisissa tai tunteisiin vetoavissa perustelutavoissa vedotaan
- kuulijan tunteisiin
- kuulijan tarpeisiin ja toiveisiin
- kuulijan arvoihin
- yleiseen mielipiteeseen
- uskomuksiin
- auktoriteettiin ja
- moraaliin ja oikeudenmukaisuuteen.