Aineistoessee

- Ainekirjoituksen pohjaksi annetaan aineistoa, jota on käytettävä tehtävänannon mukaan:

* virikkeenä

* tietolähteenä

* kannanoton pohjana

* analyysin kohteena

> Erityyppiset aineistot ja tehtävät vaativat erilaista lukemista: aineistokoe on siis myös lukemistehtävä.

Kirjoittaja yhdistää aineistosta nousseisiin asioihin omaa tietoa, ajatuksia, mielipiteitä, kokemuksia ym.
Kirjoittaja siis ikään kuin keskustelee aineiston kanssa.
Pohjatekstin ajatuksia on referoitava riittävästi aineistoaineessa. Aineen tulee olla siten ehyt, että pohjatekstiä tuntematonkin lukija pystyy ymmärtämään sen.
Aineistoon on viitattava.

Erityyppisiä tehtävänantoja:

Aineisto virikkeenä:

- Aineiston tarkoitus on herättää ajatuksia, ruokkia kirjoittajan mielikuvitusta.

- Aineistoaineessa pohjateksti voi näkyä melko vähänkin.

Esimerkkitehtävänanto: Suomalainen asiantuntijaryhmä on laatinut viisi vaihtoehtoa käsittävän ennusteen Suomen ja Euroopan tilanteesta 10 vuoden kuluttua. Valitse ennusteista jokin vaihtoehto. Pohdi, millaiseksi elämä Suomessa muuttuisi, jos tämä vaihtoehto toteutuisi.

Aineisto tietolähteenä:

- Aineistoon on perehdyttävä hyvin ja siitä on löydettävä olennaiset asiat.

- Lue huolellisesti: alleviivaa, tee muistiinpanoja, käsitekarttoja, luetteloita tms.

- Jos vertailtavana on useitta tekstejä, listaa yhteiset ja eroavat tiedot.

- Kirjoittaja valikoi ja jäsentää tiedot oman esityksensä vaatimusten mukaan; aineiston ajatuksia on referoitava riittävästi.

Esimerkkitehtävänanto: Lue katkelma Mikael Niemen romaanista Populaarimusiikkia Vittulajänkältä. Pohdi, millainen on miesten maailma romaanikatkelman kuvaamassa yhteisössä.

Aineisto mielipiteen pohjana:

- Aineistona voi olla pääkirjoitus, kolumni, pakina, yleisönosastokirjoitus tms.

- Listaa väitteet ja niiden perustelut.

- Listaa omat mielipiteesi ja perustelut.

- Vertaa, mistä samaa, mistä eri mieltä.

Esimerkkitehtävänanto: Ota kantaa Claes Andersonin käsityksiin onnesta.
Lue Aarno Laitisen kolumni "Vaaran merkkejä". Kirjoita siihen vastine.

Aineisto analyysin ja tulkinnan kohteena:

- Aineistona voi olla kuva, tilasto, runo, novelli, romaanikatkelma, mielipidekirjoitus tms.

- Analysoi sitä, mitä tehtävänannossa määrätään.

- Analyysin tavoitteena on avata kohde mahdollisimman tarkasti, siis tehdä havaintoja.

- Tulkinnan on pohjauduttava tekstiin/kuvaan. Päätelmät pitää perustella eikä saa liukua liian kauas tekstin ulkopuolelle. Epävarmat tulkinnat on esitettävä mahdollisuuksina, ei totuuksina.

- Älä arvostele tekstejä tai kuvia, ellei sitä nimenomaan pyydetä.

Esimerkkitehtävänantoja:

Tarkastele autoalan tiedotetta ja arvioi sen sisältöä ja tavoitteita.
Erittele ja tulkitse Franz Kafkan novellia "Ensimmäinen tuska".
Lue Toivo Pekkasen novelli "Kotiinpaluu" Erittele novellia ja pohdi, millainen käsitys elämästä siitä välittyy.
Erittele ja tulkitse yhtä tai useampaa René Magritten maalauksista.

Aineistoon viittaaminen

PERUSASIAT, jotka tulee selvittää lähteenä olevasta tekstistä:

1) JULKAISUAIKA JA –PAIKKA, esim. Helsingin Sanomat 23.8.2000

2) TEKSTILAJI, esim. pääkirjoitus, reportaasi, kolumni, pakina, yleisönosastokirjoitus, runo, kertomus

3) KIRJOITTAJAN NIMI ja myös ammatti tai koulutus, jos sillä on tekstin kannalta merkitystä

Ennen lukemista on siis hyvä panna merkille, mistä pohjateksti on peräisin ja mitä tai ketä se edustaa. Tällöin pystyy paremmin arvioimaan tekstin olemusta ja ymmärtämään sen tarkoituksen.
Yllä mainitut asiat tuodaan lukijan tietoon ns. esittelyviittauksessa, jonka tulee olla aineistoaineen alkupuolella:

Mikael Kallavuo esittää kriittisiä kannanottoja eläinten vapautusliikkeen toimintatavoista kolumnissaan ”Pidentävätkö vapautusiskut eläinten kärsimyksiä?” (Voima 8/2000). Hänen mukaansa on tärkeää--

MITEN AINEISTOON VIITATAAN ESITTELYVIITTAUKSEN JÄLKEEN?

1. SUORA LAINAUS

”Päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on asiallisesti, vaikkei muodollisesti, jo tehty”, väittää Max Jacobson käsitellessään Suomen mahdollista jäsenyyttä Euroopan unionissa.

Käsitellessään Suomen mahdollista jäsenyyttä Euroopan unionissa Max Jacobson väittää: ”Päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on asiallisesti, vaikkei muodollisesti, jo tehty.”

Suora lainaus voi olla myös tekstin osana:

Max Jacobson toteaa, että ”päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on asiallisesti, vaikkei muodollisesti, jo tehty”.

Suorasta lainauksesta voi jättää osia pois:

Jacobsonin artikkelissa mainitun Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan ” - - 58 prosenttia suomalaisista pitää maamme liittymistä EU:n jäseneksi varmana tai hyvin todennäköisenä - -”.

Huom!

Sitaatin on oltava sanatarkka.

Ei liikaa sitaatteja.

2. EPÄSUORA LAINAUS (= referoidaan jonkun tekstiä)

Käsitellessään Suomen mahdollista jäsenyyttä Euroopan unionissa Max Jacobson väittää, että päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on asiallisesti ottaen jo tehty.

Jacobsonin mukaan päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on jo tehty.

Jacobson toteaa, että oikeastaan päätös jäsenhakemuksen lähettämisestä on jo tehty.

Huom! Ei tarvitse olla sanatarkka, vaan omin sanoin selostaminen jopa eduksi.

3. PÄÄTELMIÄ TEHDEN

Max Jacobsonin artikkeli huokuu EY-myönteisyyttä.

4. KIRJOITTAJA VÄITTELEE AINEISTON KANSSA

Mielestäni Max Jacobson on väärässä suhtautuessaan kovin myönteisesti Euroopan unioniin.

Huom! Pohjatekstin lähdetiedot esitellään vain ensimmäisessä viittauksessa, sen jälkeen viitataan esim. pelkällä kirjoittajan nimellä. Ns. esittelyviittaus eli ensimmäinen viittaus on tehtävä aineen alkupuolella.

VIITTAAMISESSA MUISTETTAVAA:

1) Viittaukset preesensiin:

Aikuisuus on henkistä kypsyyttä, maailmantuskan tiedostamista, jota ei voi määritellä ikärajoilla, kuten 18-vuotias Riina totesi (po. toteaa) joulukuussa 2000 ilmestyneen Pirkka-lehden Nuorten raadissa.

2) Älä viittaa etunimellä:

Psykologi Jaana Haapasalo väittää, että poliisi ei ole rikollisuuden asiantuntija. Jaanan mielestä - - (po. Hänen mielestään - - )

Markku (po. Markku Turunen) kertoo novellissaan ”Kärsitään kun tavataan” tavallisesta suomalaisesta pariskunnasta, joka kutsuu vaimon ulkomaalaisen työtoverin kylään.

3) Älä tunge liikaa asiaa viittaukseen:

Lastensuojelun keskusliiton Taloustutkimus OY:llä teettämän Aamulehdessä 2.10.1991 julkaistun tutkimuksen tuloksen mukaan vanhemmat pitävätkin lapsia kypsinä päättämään näistä asioista 9 – 11 vuoden iässä.

4) Älä viittaa liian usein:

Unien tieteellisessä tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota unen eri vaiheisiin sekä niiden välisiin eroihin. Otavan suuren ensyklopedian mukaan unessa vaihtelevat eri vaiheet ovat osoittaneet tiettyä säännönmukaisuutta. Unitila vaihtelee aina samantapaisessa järjestyksessä. Unen REM- eli unennäköjaksot ovat Otavan suuren ensyklopedian mukaan tutkimuksen tärkeimpiä kohteita. Näissä jaksoissa ihminen näkee unet. Ensimmäinen REM-unenjakso saavutetaan hieman yli tunnin kuluttua nukahtamisesta, kertoo Otavan suuri ensyklopedia.

Mutta aineesi lukijalla on oltava koko ajan selvyys siitä, kenen ajatuksia selostat.

5) Vaihtele viittausverbiä:

sanoo, toteaa, mainitsee, kirjoittaa, pohtii, kysyy, vahvistaa, väittää, huomauttaa, olettaa, epäilee, kiistää, mielestä, mukaan jne.

Eri viittausverbeillä voit myös ilmaista omaa suhtautumistasi aineiston ajatuksiin: väittää, kiistää, eoäilee, uskottelee, luulee