Hei,

Viitaten sivistyslautakunnan 25.11.2015 päätökseen, että suomenkielisten lasten ensimmäinen vieras kieli on ruotsi nykyisen englannin sijaan, kysymme Loviisan kaupungin viranhaltijoilta ja luottamushenkilöiltä seuraavaa:
-Miten 2. kotimainen kieli voi olla perusopetuksen 1. vieras kieli?
VASTAUS: Toinen kotimainen on toinen kotimainen ja vieras kieli on vieras kieli. Niitä opiskellaan samalla tvalla A-kielinä.

Säännöllisesti tehtävät lapsivaikutusten arvioinnit ovat osa normaalia eri hallinnonaloilla tehtävää arkityötä, joilla tunnistetaan systemaattisesti erilaisten päätösten vaikutuksia lapsiin.

• Päätöstä tukee lapsivaikutusten arviointi?
• Arviointi on luettavissa missä?
• Miksi arviointia OPS:n muutoksista ja kielivalinnoista ei olisi tehty?

Vanhemmat edustavat monia ammatteja ja sitä kautta heillä on näkemyksiä myös tulevaisuuden taidoista. Vanhempien kanssa voi pohtia, miten maailma muuttuu ja millaista osaamista, tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan.
VASTAUS: Vanhempia on kutsuttu arvokeskusteluihin kahteen otteeseen jossa näitä asioita on kysytty. Osallistuminen on ollut heikkoa. Parhaillaan huoltjille on lähetetty kysely arvoista opetussuunnitelmatyöta tulevaisuuden koulua varten. Myös sidosryhmille on lähetetty kysely.

• Kysyttiinkö kielivalinnoista vanhemmilta?
• Miten?
• Kuinka suuri otos oli?
• Jos ei, miksi ei?

VASTAUS: Erillistä kielikyselyä ei ole tehty.

Opetussuunnitelmatyötä organisoitaessa on hyvä miettiä ne opetussuunnitelman osiot, joissa vanhempien ja vanhempainyhdistysten on tärkeää olla mukana. Kaikissa kouluissa ei edelleenkään ole käsitelty vanhempainilloissa OPS2016-työtä.

• Tuleeko opetussuunnitelman muutoksia ja osioita käsitellä kodin ja koulun yhteistyönä kaikissa loviisalaisissa koulussa vanhempien kanssa?
• Jos ei, niin miksi ei?

VASTAUS: Katso vastaus edelliseen kysymykseen.

Oppimateriaali on keskeinen kielen oppimisen työväline.

• Millaisella oppimateriaalilla pitkää ruotsin kieltä aiotaan opettaa?
• Onko ruotsin kielen oppimateriaalia saatavilla paljon tai vähän?
• Millaista materiaali on?
• Kustantamot eivät pienen kysynnän ja siitä johtuvan liiketaloudellisesti kannattamattoman toiminnan vuoksi tuota pitkän ruotsin oppimateriaalia?
• Kehittääkö ja tuottaako Loviisa silloin itse opetusmateriaalin?
• Mitkä ovat kustannukset vuositasolla?

VASTAUS: Opetussuunnitelma on pohjana opetukselle, materiaali on tukena. Materiaalin puuttuminen voi kuitenkin hankaloittaa sekä opetusta että oppimista.

Ammattitaitoiset opettajat.

• Löytyykö Loviisasta riittävästi pitkän ruotsin kielen opettajia?
• Jos ei, mitä kustannuksia tästä seuraa?
• Tuleeko jokaiseen kouluun oma opettaja tai käytetäänkö opetukseen kiertäviä kielten opettajia?
• Kustannukset nykyiseen verrattuna?

VASTAUS: Opetussuunnitelma

Kieliryhmien määrä.

• Kuinka monen oppilaan arvioidaan valitsevan vapaaehtoiseksi A2-kieleksi englannin?
• Eli kuinka monen oppilaan arvioidaan siirtävän englannin opetuksen alkavaksi vasta 6. luokalta, jolloin se on pakollinen B1-kieli?
• Mihin selvityksiin arviot perustuvat?
• Ero koko Suomen vertailulukuihin?
• Mistä mahdolliset erot johtuvat?
• Kustannukset B1-ryhmistä?
• Tuleeko B1 englannin ryhmät jokaiseen kouluun tai tuleeko oppilaan siirtyä nykyisestä koulusta kuudennella kouluun, johon perustetaan B1 englannin ryhmä?

VASTAUS: Emme tiedä moniko valitsee vapaaehtoisen A2-englannin. Ainut vertailu on että kaikki ruotsinkileiset oppilaat ovat tähän mennessä valinneen A2-englannin. B1-englantia ei ole tarvittu.
Jos kaikki eivät valitse A2-englanti meidän on tarjottava B1.englantia viimeistään kuudennelta luokalta.
B1-ryhmistä voi syntyä kustannuksia riippumatta kielivalinnoista.

Loviisan kaupunkistrategian ja asuntopoliittisen ohjelman väestökasvutavoite on nouseva. Sen toteuttaminen ei ole onnistunut Loviisassa.

• Millaiset vaikutukset ennakoidaan kunnan väestömäärään englannin kielen vaihtuessa pakolliseen ruotsin kieleen?
• Mihin selvityksiin arvio perustuu?

VASTAUS: Ei ole selvitetty.

Kansainvälinen kauppa ja työvoiman alueellinen liikkuvuus on kansantaloutemme menestymisen elinehto.

• Edistääkö tai estääkö A1-ruotsin kielen päätös tätä? Peruste?
• Voivatko oppilaat muuttaa kunnasta ja kuntaan tai vaihtaa oppilaitoksesta toiseen sujuvasti ilman kohtuuttomia muutoksia ja erikoisjärjestelyjä, A1-ruotsin kielen hankaloimatta asiaa?

VASTAUS: Ei ole selvitetty. Kielitaito ei ole koskaan haitaksi.

Jatko-opinnot perusopetuksen jälkeen:

• Hakeutuvatko nuoret muista kunnista Myllyharjun lukioon, jos A1-kieli on ruotsi?
• Perustuu mihin?
• Linjataanko, että muilta paikkakunnilta tulevilla oppilailla on mahdollisuus lukea A1-kielenä myös englantia?
• Onko pakollisen pitkän ruotsin kielen opiskelleillä loviisalaisilla nuorilla yhtäläiset mahdollisuudet hakea kaikkiin suomenkielisiin ammattikouluihin ja ammattikorkeakouluihin?
• Ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa voi aina jatkaa pitkän ruotsin kielen opiskelua?
• Joutuuko ammattikoulun tai ammattikorkeakoulun oppilas osallistumaan englannin kielen tunneille vaikka kielitaito ei riitä?
• Jos ei, joutuuko oppilas korvaamaan englannin opintoviikot muilla ainevalinnoilla?
• Kuinka monista opintoviikoista / tunneista silloin on kysymys?
• Kuinka monessa ammattikoulussa tai ammattikorkeakoulussa on riittävästi tarjolla muita ainevalintoja englannin kielen korvattavuuteen?
• Riittääkö nuoren kielitaito pitkällä ruotsilla ja lyhyellä englannilla opiskeluun suomenkielisessä yliopistoissa, jossa opinnot suoritetaan enenevässä määrin englannin kielellä?
• Miksi kaupunkistrategian kaksikielisyyden tukemista ei harjoiteta aktiivisesti ja johdonmukaisesti alle kouluikäisten kerhotoiminnassa ja päiväkodeissa käyttämällä molempia kotimaisia kieliä molemmissa päiväkotiryhmissä (Jyväskylän yliopiston tutkimus)?
• Tuleeko molempien kieliryhmien koulujen tehdä yhteistyötä? Esimerkkeinä mainitsemme viikottaiset tai kuukausittaiset oppitunnit Suomen ja Ruotsin kielessä ja liikuntatunnit.

VASTAUS: Osiin kysymyksistä on jo vastattu. Emme pysty vastaamaan kaikkeen. Näitä asioita on kuitenkin hyvä huomioida päätöstä tehdessä.

Ensimmäinen vieras kieli, kotimainen ruotsin kieli vieraan kielen englannin sijaan, on Loviisan sivistyskeskuksen toimintasuunnitelman ja avaintavoitteiden vastainen.

• Miksi päätöksissä ei noudateta kaupunginvaltuuston hyväksymää toimintasuunnitelmaa?

Vahvistaako sivistyslautakunnan 25.11.2015 päätös avointa, vuorovaikutteista ja yhteisöllistä toimintakulttuuria kaupungissa?

Ystävällisin terveisin

Satu ja Jari Hämäläinen

Loviisa

***************************************************************************************************************************

Perusopetuslaissa todetaan 15§ seuraavaa:

Opetussuunnitelma: Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten.

Kuntalaissa puolestaan todetaan näin:

Kaksikielisessä kunnassa asetetaan opetustoimen hallintoon erillinen toimielin kumpaakin kieliryhmää varten taikka yhteinen toimielin, joka jakautuu kieliryhmiä varten jaostoihin. Toimielimen tai jaoston jäsenet on valittava asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä.

Loviisan kaupungin hallintosäännössä todetaan näin:

12 § Sivistyslautakunnan ratkaisuvalta
Sivistyslautakunta
- päättää perusopetuksen ja lukioiden tuntikehyksestä ja sen jaosta

Jaostot
- käyttävät sivistyslautakunnan päätösvaltaa, mikäli kyseessä on vain oman kieliryhmän oppilaitoksia tai koulutusta koskeva asia
- hyväksyvät esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat

Kysymykset

1. Kieliohjelma on osa opetussuunnitelmaa, A1-kielen vaihtamisessa englannista ruotsinkieleen on kyseessä vain suomenkielisten osalta koskeva muutos eli koskee vain suomenkielisen kieliryhmän asiaa. Edellä esitetyin perusteluin. Miksi asia esitettiin sivistyslautakunnalle? Eikö asian päätösvalta kuulu vain jaostolle eikä lainkaan lautakunnalle?
   VASTAUS: Asiaa on käsitelty molempien kieliryhmien kohdalla. Kannanottoa muutoksesta ruotsinkielisten koulujen A-kielistä ei tehty. Sivistyslautakunta päättää asiasta joka koskee molempia kieliryhmiä ja tarkoitus on että molemmilla kieliryhmillä on sama tuntijako.
2. Miten toinen kotimainenkieli voi olla ensimmäinen vieraskieli?
   VASTAUS: Toinen kotimainen on joko suomi tai ruotsi ja vieras kieli on englanti. Niitä opetetaan samala tavalla A-kielinä.
3. Miten on mahdollista, että tuntijakoasian yhteydessä yritetään tehdä erillinen kieliohjelman muutos? Eikö se olisi pitänyt tehdä hyvissä ajoin ennen opetussunnitelman tuntijakoesitystä?
   VASTAUS: Tämä olisi ollut paras etenemistapa.
4. Miksi Loviisassa päätetään vasta nyt tuntijaosta? Muissa lähialueen kaupungeissa se on päätetty joko syksyllä 2014 tai keväällä 2015.
   VASTAUS: Monessa kaksikielisessä kunnassa tuntijakoa on käsitelty pitkään. Opetussuunnitelmatyön kannalta tuntijakopäätös on avainasemassa.
5. Miksi huoltajia ei ole kuultu valmistelussa?
   VASTAUS: Huoltajakyselyä olismme voineet käyttää kannanottona kieliasiassa. Huoltajilta on sen sijaan kuultu arvokeskustelussa.
6. Miksi B1 englanninkieli puuttuu tuntijakoasityksestä, jossa A1 kieli on ruotsi?
   VASTAUS: B1-kielen tunnit lisätään korjatussa tuntijakoehdotuksessa.
7. Onko sivistysjohto ymmärtänyt, että mahdollinen kieliohjelman muutos astuu voimaan vuonna 2007 syntyneillä ja sitä nuoremmilla? Tällä esityksellä ei siis pelasteta vielä kolmeen vuoteen B1 ruotsin pakollista opetusta alakouluissa uuden opetussuunnitelman mukaisesti 1.8.2016 alkaen. Oppilaiden kielivalintaa ei voida muuttaa kesken kaiken.
   VASTAUS: Tätä asiaa tulee selvittää Opetushallituksen kanssa.
8. Miksi esitettiin sivistyslautakunnalle A1 ruotsinkielimalli? Oliko kyyseessä taloudellinen syy, jossa oletettiin, että B1 englantia ei valita, jolloin kunta säästää 6 tuntia?
   VASTAUS: A1-ruotsin malli on ollut koko käsittelyn ajan mukana.
9. Onko esittelijä ymmärtänyt, että hän on toiminnallaan vaikeuttanut opettajien opetussunnitelman laadintatyötä, joka on valmiiksi jo Loviissassa todella myöhässä?
   VASTAUS: Opetussuunnitelmatyössä tuntijako on tärkeä elementti. OPS-työ etenee tästä riippumatta.

Olisiko pitänyt toimia toisin?

Kirsi Nurkkala, huoltaja ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja