Hei!
Haluamme tuoda esille oman mielipiteemme Loviisan koulujen A1-kielikysymykseen. Englanti on kieli, jolla pärjää maailmanlaajuisesti, sen takia pidämme tärkeämpänä englannin aloituksen ensin. Ruotsi vapaaehtoisena on ok, heille jotka ovat ala-asteella jo innostuneita myös toisen kielen opiskelusta. Koskaan ei myöskään tiedä miten elämä kuljettaa, paikkakunnan vaihdoksen yhteydessä lapset joutuisivat eriarvoiseen asemaan opiskelussa. Koskee sekä kunnasta muuttajia kuin uusia kuntalaisia. Kannatamme nykymuodon säilyttämistä.
Ystävällisin terveisin Milla ja Peter Boström Neljän alle 12v vanhemmat

***************************************************************************************************************************

Thomas Grönholm
Olemme muuttaneet Helsingistä reilut 4 vuotta sitten Loviisaan ihasttuttuamme kaupunkiin ja siksi, että halusimme tuoda lapsemme mukavantuntuiseen kaupunkiin ja pienempiin ympyröihin käymään peruskoulunsa ja itsekin enemmän maaseudun rauhaan. Oletimme, että täällä kaksikielisessä kaupungissa suomenkieliset lapsemme saisivat kasvuympäristönsä johdosta kielikylpyä ja oppisivat vähän ruotsia. Tänne muutettuamme tiedustelimme mahdollista ruotsinkielistä päiväkerho paikkaa Ville Kullan päiväkodista ja meille ilmoitettiin heti, että koska emme puhu ruotsia kotonamme, niin se ei ole mahdollista, eikä muuta vaihtoehtoa edes esitetty. Siinä siis ensimmäinen lähestyminen Loviisan ruotsinkielisiin meni heti kättelyssä mönkään. Tässä vuosien saatossa on tullut hyvin selväksi se, että täällä suomenkieliset ja ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut on pidetty hyvin erillään toisistaan. Kyliltä olen asiaan saanut epäviralliseksi selitykseksi puistonpenkki komitealta ruotsinkielisten pelon siitä, että suomen kieli syö ruotsin, jos vaikka välitunneilla koulussa puhutaankin ruotsin sijaan suomea. Toisaalta se on aika luonnollista, kun Suomessa ollaan. Nyt sitten kaupunginhallitus on tehnyt ilmeisesti johdollasi esityslistan ohi täysin valmistelemattoman ja perusteettoman päätöksen, jossa ruotsia ajetaan A1 kieleksi Loviisaan. Kiinnostusta suuresti herättää syy moiseen, sillä maailman kieli on kumminkin Englanti, ei ruotsi, joka kielenä on mitä mainioin.
Ketä päätöksen tekijät päätöksellään ajattelevat, itseään lovisalaisina eläkeläisinä, jotka saa kesätöikseen mansikoita myyvältä koululaiselta litran mansikoita keskinkertaisella ruotsin kielellä, vai lapsia, jotka saavat koulussaan englanninkielen perusteet ja saman opetuksen, mitä muutkin saman ikäiset suomenkieliset koululaiset ja pääsevät opiskelemaan oppimallaan englannin kielellä jatko-opintojaan, kun se aika koittaa?

VASTAUS: Tätä asiaa teidän tulee kysyä suoraan päättäjiltä itseltään. Myös onko päätöksen tarkoitus ajaa tulevaisuudessa alas loviisan suomenkielinen lukio, koska tuskin tänne tulee kovin moni englantia A1 kielenä opiskellut Pyhtääläinen tai Lapinjärveläinen lukiotaan käymään?

VASTAUS: Ei tarkoitus ei ole ajaa mitään nykyisistä toimintamuodoista alas.

Itse olisin unohtanut Loviisaan muuttamisen asiaa tutkiessani automaattisesti, mikäli kouluissa olisi A1 kielenä ollut silloin ruotsi englannin sijaan ja uskon, että moinen päätös tulisi vaikuttamaan negatiivisesti monen loviisaa asuin paikaksi harkitsevan suomenkielisen perheen muuttopäätökseen. Ymmärtääkseni täältä on tänäkin vuonna lähtenyt useampi, mitä tänne on muuttanut ja se tuskin on kaupungin pyrkimys, vai onko?

VASTAUS:

Alla tilasto Loviisan muuttaneista ja poismuuttaneista vuosina 2010–2014:
	Muuttajia	Poismuuttajia	Nettomuutto
	Loviisaan
2010	728	649	79
2011	664	689	– 25
2012	611	652	– 41
2013	608	615	– 7
2014	673	635	38

Vaikka pussin nyörit on nykyään erityisen tiukalla, on väärin yrittää saada säästöjä kaupungin kassaan lapsia koskevissa päätöksissä. Kaupungin on annettava jokaiselle suomenkielisellekin lapselle mahdollisuus saada sama opetus myös Loviisassa, mitä muissakin suomenkielisissä kaupungeissa ja täten kaikki on ainakin siltä osin samalla viivalla jatkoa ajatellen. Myös loviisassa kasvaneet suomenkieliset lapset on tulevaisuuden rakentajia, ei ne jotka yrittävät harkitsemattomilla päätöksillään hidastaa ja hankaloittaa lasten tulevaisuutta. Sinäkö olet se pienen polittisen sisäpiirin taluttaja, tai talutettava, joka voit vastuuttomasti päätöksilläsi vaikuttaa ja vaikeuttaa monen pienen lapsen koulutietä ja alkutaivalta kohti aikuisuutta ja suurempaa maailmaa, mikä on loviisan rajojen tuollapuolen tulevaisuudessa?

VASTAUS: Toimin Loviisan sivistysjohtajana virkavastuulla, enkä pienen poliittisen sisäpiirin taluttajana tai talutettavana. Virkani puolesta ja omalla toiminnallani en suinkaan halua vaikeuttaa pienen lapsen koulutietä ja alkutaivalta kohti aikuisuutta, päinvastoin.

Samuli Halonen

***************************************************************************************************************************

Hei.
Ilmaisen mielipiteeni kun siihen on tarjottu mahdollisuus. On käsittämätöntä, että Loviisassa on ryhdytty ajattelemaan näin takapajuisesti kielten opiskelun suhteen. Ruotsin kieli ensimmäisenä vieraana kielenä hyödyttäisi ja pönkittäisi vain ja ainoastaan ruotsinkielisten asemaa. Englannin omaksuminen varhaisessa vaiheessa tuo kansainvälistyneessä maailmassa sen etulyöntiaseman joka meillä sivistyneenä maana kuuluukin olla. Mielestäni tilanne kaksikielisessä kaupungissa on jo nyt lapsia eriarvoistava ja vanhat asenteet jylläävät myös kaupungilla asioidessa. Ei ihme, että mielet pahoittuvat. Taaksepäin ei kannata mennä. Suomenkielisten lasten itsetunto ei ruotsia opettelemalla parane.

Sonja Huttunen

Parhaiten ruotsin kielen oppimista palvelisi ruotsin- ja suomenkielisten koulujen yhdistäminen ja lasten saattaminen sitä kautta samalle viivalle niin kaverisuhteiden, tulevien opiskelupaikkojen kuin kesätyöpaikkojenkin suhteen. Englanti tärkeimpänä kansainvälisenä kielenä tulisi säilyttää ensimmäisenä vieraskielenä ilman muuta.

Sonja Huttunen

***************************************************************************************************************************

Harjurinteen koulun oppilaskunnan mielestä englannin pitäisi olla A1-kieli. Ruotsin kielen sen sijaan pitäisi olla A2-kieli.

Perusteluja: Englanti on kansainvälinen kieli ja mielestämme sitä tarvitaan enemmän, kuin ruotsin kieltä, jota tarvitaan pääosin vain Etelä-Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kaupungista ja kaupunkiin muuttaminen vaikeutuu, jos kielivalinta on erilainen, kuin muissa kunnissa.

-Oppilaskunnan puolesta,

Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
Roope Järvinen

***************************************************************************************************************************

Kun luin ensimmäisen kerran sivistyslautakunnan suunnitelmista paikallislehdestä, ensi reaktioni oli epäusko ja tyrmistys, sitten tuli mieleen, että tänään on aprillipäivä, vaan eipä ollut.
Nyt olemme vaimoni kanssa sulatelleet uutisia ja muutamia kysymyksiä on herännyt.

Minkälaista ammattitaitoa ja asiantuntemusta sivistyslautakunnan jäsenillä on tehdä näin isoa ja vaikutuksiltaa laajaa ja kauaskantoista päätöstä?
VASTAUS: Loviisan hallintosäännön mukaan sivistyslautakunta päättää tuntijaosta. Heidän asiantuntemuksensa perustuu heidän omaan osaamiseen sekä asioiden valmisteluun ja siihen mitä kokouksissa kerrotaan.

Minkälainen tutkimus tai selvitys A1 kielen vaihtamisen vaikutuksista on tehty ja kuka sen on tehnyt, entä tutkimuksen tulokset? Eihän tälläistä päätöstä voida tehdä ilman kattavaa pohjatyötä, vain seitsemän maallikon mielenliikkeiden perusteella. EIHÄN?
VASTAUS: Vaikutuksia ei ole selvitetty, mutta valmisteluprosessin aikana myös vaihtoehto että ruotsi olisi A1- kieli on esitelty sekä päättäjille, että opettajille.

Entä niiden lasten asema, joilla on oppimisvaikeuksia eivätkä pysty aloittamaan kahta uutta kieltä peräkkäisinä vuosina? Heidän englannin opinnot jäisivät todella vähiin.
VASTAUS: Oppimisvaikeuksista kärsivät oppilaat huomioidaan erikseen ja heille tehdään yleensä henkilökohtaisia järjestelyjä sekä kielissä että muissa oppiaineissa.

Mikä nykyisessä A1 englanin mallissa on vialla, että sitä pitää muuttaa?
VASTAUS: Ei varsinaista vikaa, mutta monet tutkimukset osoittavat sen että mitä nuoremmassa iässä lapsi aloittaa kieltenopetuksen niin sitä paremmat kielelliset valmiudet hän silloin saa.

Miksi opettajien kielteinen kanta muutokseen on täysin sivuutettu?
VASTAUS: Valmisteluprosessin aikana myös vaihtoehto että ruotsi olisi A1- kieli on esitelty sekä päättäjille, että opettajille.

Miten otetaan huomioon Loviisasta pois muuttavat lapset, kun he ovat kieliopinnoissaan aivan eriarvoisessa asemassa muuhun Suomeen nähden, siis jäljessä englannin opinnoissa?

VASTAUS: Jokainen kunta päättää erikseen omasta tuntijaostaan. Silloin voi myös ilmetä vaihteluja kuntien välillä ja tällä on todennäköisesti vaikutusta jos oppilas muuttaa kunnasta toiseen.

Loviisaan muuttavien lasten osalta ongelmaa tuskin tulee olemaan, sillä en jaksa uskoa, että yksikään suomenkielinen lapsiperhe pitää Loviisaa enää konkreettisena vaihtoehtona asuinpaikan valinnassa, jos tämä päätös konkretisoituu.

Eikö Loviisan kannalta olisi järkevää vähentää kaikenlaista vastakkainasettelua kieliryhmien kesken, tälläiset toimet ovat omiaan lisäämään ennakko ja epäluuloja.
VASTAUS: Kyse ei ole vastakkainasettelusta, tässäkään tapauksessa. Yksi iso ongelma Loviisassa on juuri eri kieliryhmien vastakkainasettelu, tämän olen huomannut paikkakunnalla viisi vuotta asuneena.

Hyviä keinoja kaksikielisyyden edistämiseksi olisi esim päiväkotien kaksikieliset kielikylpy ryhmät ja muutenkin kaiken kaksikielisen harrastustoiminnan tukeminen, tästä esimerkkinä vaikka tyttäreni kaksikielinen musiikkileikkikouluryhmä. Ruotsi A2 kielenä on suosittua (yli puolet suomenkielisistä koululaisista) ja hieno asia ja varmasti oppimistuloksetkin ovat hyviä kun valinnaisuus lisää motivaatiota. Tämän kaltaiset keinot ovat oikeita.

Perusteluja ruotsin vaihtamiseksi A1 kieleksi olen kuullut perin vähän, ja ne ovat olleet lähinnä vähintäänkin omituisia. Joku totesi lehdessä, että englantia oppii kyllä kun sitä tulee joka tuutista. Eli pitäisikö lasten istua tv:n ja tietokoneen ääressä ja katsoa amerikkalaisia sarjoja oppiakseen englantia vuonna 2015 Loviisassa, sivistyslautakunnan mielestä pitäisi. Tämä on melko erikoinen perustelu, kun muualla ollaan huolissaan lasten ja nuorten liiallisesta ruutuajasta ja vähäisestä liikunnan harrastuksesta. Toinen perustelu mikä kuulostaa erittäin kummalliselta on mahdollinen sijoittuminen tulevaisuudessa pohjoismaisille työmarkkinoille. Pohjoismaisilla työmarkkinoilla on kielenä englanti ei ruotsi tästä käy yhtenä esimerkkinä ruotsalaisomisteinen metsäjätti StoraEnso jonka konsernin kieli on englanti.Lisäksi suurinosa ulkomaille töihin lähtevistä lähtee jonnekkin muualle kuin Ruotsiin,ja Tanskassa ja Norjassahan ei oikein ruotsilla tahdo pärjätä, englannilla pärjää kyllä, myös Ruotsissa. Joten mitään järkiperusteita en kielivaihdokselle ole kuullut, niitä olisi mukavaa kuulla, tai jos niitä ei ole niin ainakin todelliset syyt miksi tälläistä edes suunnitellaan? Toivon todella,että tämän kaiken takaa ei paljastu raha tai Loviisan väkisin ruotsalaistaminen.

Muutimme Loviisaan viisi vuotta sitten, lähinnä siksi että minun työmatka Porvooseen lyhenisi. Vaimoni on edelleen töissä Kotkassa, joten mikään ei meitä Loviisaan sido, joten jos sivistyslautakunna suunnitelmat konkretisoituvat on todennäköistä, että meidän perhe muuttaa takaisin esim Pyhtäälle ennen tyttärien kouluikää, Pyhtäällä toimii muuten osin englanninkielinen esikoulu, tämä vinkkinä Loviisalle. Jos ei englanninkielinen esikoulu niin vaikka osin ruotsinkielinen, vaikka valinnaisena. Vapaus valita pitää olla pakolla ei saada aikaiseksi mitään hyvää. Tiedän, että emme ole ainut perhe, joka on käynyt katselemaan esim Pyhtäälle päin.

Lasten edun kustannuksella ei saa pelata kielipoliittisia pelejä.

Terveisin, Sami ja Lena Laine +tytöt 3 ja 1v

***************************************************************************************************************************

En missään nimessä voi hyväksyä moista kartanoherrojen ajoilta perityvää bettrefolkin sanelua. Olin jo luullut että sitä ei enään ole mutta väärässä olin. Jos vaikka persut esittäisivät vastaavaa niin suomenkielen valitsemiseksi RKP pitäisi sitä varmasti rasismina. ps. Jos olette sitä mieltä että tämä ei riitä syyksi muuttaa paikkakunnalta voitte olla aika väärässä. Tämä voi olla se arkun viimeinen naula.

Pentti Lamminen

***************************************************************************************************************************

A1 kieli ruotsi?

Nyt valmistellaan esitystä jossa A1 kielenä on ruotsi.

1. Asia tuotiin kokoukseen muutettuna esityksenä. Miksi asiaa ei valmisteltu ajoissa niin että
a) lautakunnan jäsenet olisivat voineet valmistautua ja tutustua ennen päätöksen tekoa?

VASTAUS: Tuntijako ja sen eri vaihtoehtoja on esitelty lautakunnan jäsenille huhtikuusta 2015 lähtien. Myös se että A1 kieli olisi ruotsi on ollut keskusteluissa yhtenä vaihtoehtona. Myönnettäköön kuitenkin, että esittelijän ehdotus tuli yllätyksenä monelle, koska se poikkesi ehdotuksesta joka toimitettiin lautakunnan jäsenille esityslistan mukana.

1. b) kouluilta olisi kysytty asiasta mielipidettä?
VASTAUS: Tästäkin on keskusteltu m.m. opettajien koulutuspäivän yhteydessä, joskin ehdotus ei saanut laajempaa kannatustac) vanhemmilta oltaisi kysytty mielipidettä?

d) jos asia oli valmisteltu kunnolla miksi sitä ei tuotu ajoissa lautakunnan tietoon?
VASTAUS: Molemmat ehdotukset ovat olleet lautakunnan tiedossa ja mainitaan myös valmistelussa vaihtoehtona. Esittelijän ehdotus muuttui.

2. Onko ajateltu A1 kieli ruotsi vaikutusta suomenkieliseen lukioon
VASTAUS: Sitä ei ole selvitetty. Opiskelijat voivat valita pitkän tai lyhyen ruotsin lukiossa.

3. Miten järjestetään jos lapsi muuttaa Loviisaan koulusta jossa on A1 kielenä englanti ja tulee suomenkieliseen kouluun jossa A1 kielenä onkin ruotsi.
VASTAUS: Samalla tavalla kun jos Loviisaan muuttaa oppilas joka on lukenut muuta A1-kieltä, esimerkiksi saksaa. Tilanne riippuu myös millä luokalla siirtyvä oppilas on ja onko oppilas lukenut A2-ruotsia.

4. Mitä jos Loviisasta muuttaa lapsi A1 kieli ruotsi kaupunkiin jossa A1 kielenä onkin englanti.
VASTAUS: Loviisassa A2-kieli alkaa jo neljännellä vuosiluokalla joten hän on 3 vuosiviikkotuntia jäljessä opiskelussa.

5. Onko otettu selvää A1 kieli ruotsi oppikirjojen saatavuudesta ja hinnasta. Näitä pitää verrata englanin kielisiin A1 materiaaleihin.
VASTAUS: Ei. Opetus tulee järjestää opetussuunnitelman mukaan, ei kirjan. Mutta ilman hyvää oppikirjaa opetus on vaativampaa erityisesti opettajalle.

6. Onko nyt tehdyllä esityksellä A1kieli ruotsi ajateltu,
a). että kaikki lapset suomenkieliseltä puolelta valitsevat A2 kieleksi englannin koska se on kansainvälinen kieli joka on lähes välttämätön tulevaisuuden työmarkkinoilla ja tämän valinnan johdosta pystytään luopumaa B1 kielen (englanti) tarjoamiselta?
b). jos näin on ajateltu. Onko se laillista?
c). mitä jos kaikki eivät valitsekaan A2 kielenä englantia
VASTAUS: A1-kieli on vapaaehtoista. Emme tiedä moniko valitsee vapaaehtoisen A2-englannin. Ainut vertailu on että kaikki ruotsinkileiset oppilaat ovat tähän mennessä valinneen A2-englannin. B1-englantia ei ole tarvittu. Tämä on lain mukaista. Jos kaikki eivät valitse A2-englanti meidän on tarjottava B1.englantia viimeistään kuudennelta luokalta.

7. Onko otettu huomioon, että mikäli A1 kielenä on ruotsi asetamme Loviisan suomenkieliset lapset eriarvoiseen asemaan muihin suomen lapsiin verrattuna?
VASTAUS: Eriarvoisuutta voidaan tulkita eri tavoin. Emme ota kantaa.

8. Miten A1 kieli ruotsi vaikuttaa ammattikouluihin hakevin nuoriin?
VASTAUS: Meidän ainut vertailu on Raaseporin kokeilu A1-ruotsista ja A2-englannista jossa englannin osaamisen lopputulos on sama A2-lukijoilla kun A1-lukijoilla. Suurin haaste ammattikoulussa on todennäköisesti siinä jos oppilas ei valitsisi A2-englantia vaan lukee vain B1-englantia.

9. Mitkä ovat mahdollisuudet saada suomenkieliseen lukioon muualta tulevia opiskelijoita koska tämä A1 kieli vaikuttaa myös lukiomme tarjontaan?
VASTAUS: Tätä ei ole selvitetty.

10. Mitään kunnon perusteita A1 kielen vaihtamiselle englannista ruotsiin ei ole esitty missään ja ihmetyttää mistä tälläinen idea on saanut alkunsa. Perusteluja esitykselle voikin sitten listata tähän niin paljon kun niitä ikinä löytyykin.
VASTAUS: Haasteena on myös A2-ruotsin valinnan suhteen siinä että voimmeko tarjota sitä kaikissa kouluissa pienten oppilasryhmien vuoksi. A2-ruotsia lukee alakouluissa tällä hetkellä 56% oppilaista.

Ystävällisin Terveisin

Antti Väkevä

***************************************************************************************************************************

Hei

Tässä on muutamia kysymyksiä A1-kielen valinnasta.

Onko A1-kielen valinnassa mietitty ylioppilaskirjoituksia? Olen itse lukenut A1-ruotsia ja B1-englantia. B1-englantia ei voi kuitenkaan kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Tällöin oppilaat ajautuvat tilanteeseen, jossa he joutuvat valitsemaan A-kielen tai C-kielen kirjoittamisen välillä.

Osa Loviisan yläkouluikäisistä oppilaista tulee Lapinjärveltä. Lapinjärvellä opiskeltava A1-kieli on englanti. Onko tarkoitus, että Lapinjärven oppilaat ohjataan jatkossa muiden kuntien yläkouluihin, mikäli ruotsi valitaan A1-kieleksi?
VASTAUS: Otamme joka tapauksessa mielellämme vastaan oppilaita Lapinjärveltä vaikka heidän ensisijainen yläkoulu on Elimäellä.

Onko Loviisassa huomioitu, että digitalisaatio tulee kouluihin entistä vahvemmin uuden opetussuunnitelman myötä. Tietotekniikan sovellukset toimivat ensisijaisesti englanniksi -eivät suomeksi tai ruotsiksi. Englannista on tullut välinekieli muiden aineiden opiskeluun. Käytin viimeksi tänään 3. luokan oppilaiden kanssa ohjelmoinnin sovellusta, jonka kielenä on englanti. Vastaavia opetustilanteita tulee päivittäin. Miten Loviisa aikoo tarjota tasapuolista opetusta alakouluissa, jos osa oppilaista aloittaa englannin vasta neljännellä luokalla ja viimeiset oppilaat vasta kuudennella luokalla? Porvoossa englanti alkaa 1.8.2016 voimaan astuvan opetussuunnitelman myötä jo toisella luokalla.
VASTAUS: Kaikilla on mahdollisuus valita A2-kielen. Että oppilas ei sitä valitse ei tarkoita että se ei olisi tasapuolista.

Uudessa opetussuunnitelmassa monilukutaidon ja tiedonhankintataitojen merkitys kasvaa. Tieto on siirtynyt enenevässä määrin sähköiseen muotoon. Tietoa löytyy englanniksi enemmän kuin suomeksi tai ruotsiksi. Miten voidaan varmistaa, että englannin kielen eri aikaan aloittavilla alakoulun oppilailla on yhtä hyvät valmiudet etsiä tietoa esimerkiksi esitelmiä ja projekteja varten?
VASTAUS: Tästä vastaa ammattitaitoiset opettajat.

Onko A1-kielen valinnassa huomioitu erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevat oppilaat sekä ne oppilaat, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi? Mikäli ruotsista tulisi A1-kieli, englanti olisi S2-oppilaalle vasta neljäs kieli, jota lapsi opettelee.
VASTAUS: Tukea annettaessa huomioidaan oppilaan tuen tarpeet.

Mitä tapahtuu kielellisiä vaikeuksia omaavalle oppilaalle, jonka englannin kielen opiskelu alkaa pahimmassa tapauksessa vasta kuudennella luokalla? Saako hän riittävät valmiudet esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen tai ohjelmoinnin harjoittelemiseen, koska näiden taitojen käytössä tarvitaan englantia?
VASTAUS: Nämä asiat ovat oppilaskohtaisia jolle erillistä vastausta ei tässä voi antaa.

Miten Loviisa on valmistautunut nouseviin kustannuksiin, jos A1-kieleksi valitaan ruotsi? Edelleen oppilaille on tarjottava neljännellä luokalla alkavan A2-englannin lisäksi myös kuudennella luokalla B1-englanti.
VASTAUS: Kustannuksista ei olla keskusteltu tämän ehdotuksen yhteydessä.

Miten paljon Loviisa on varannut rahaa oppimateriaalien muuttamiseen? Kaikki kirjasarjat menevat uusiksi, jos A1- ja A2-kieliä vaihdetaan. A1-ruotsi on huomattavasti harvinaisempaa kuin A1-englanti. Onko oppilaille tarjolla laadukasta opetusmateriaalia A1-ruotsin tai A2-englannin opiskeluun?
VASTAUS: Kielten opiskelussa voidaan mahdollisuuksien myöta käyttämään jo olemassa olevia materiaalia.

Aikooko Loviisa hyödyntää verkko-oppimista kyläkoulujen kielten opetuksessa, mikäli opeteltavan kielen oppilasmäärä on pieni (esim. alle 8 oppilasta)? Aiotaanko kielten opetukseen asettaa ryhmäkokoa, jolla esimerkiksi vapaaehtoinen A2-kieli joko toteutuu tai jää toteutumatta? Järkeistetyllä verkko-oppimisella Loviisa voisi säästää ja kaikilla oppilailla olisi samat mahdollisuudet oppia kieliä koulun sijainnista riippumatta.
VASTAUS: A2-kielen ryhmäkoosta on keskusteltu ja siitä tulee tehdä päätös A-kieliasian yhteydessä.

Ystävällisin terveisin

Johanna Mäki

***************************************************************************************************************************

Hei, Wilmassa pyydettiin mielipiteitä ko. asiaan, joten tässä omani lyhyesti. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että englannin on oltava ensisijainen A1-kieli. Ruotsi voi toki olla yhtenä mahdollisuutena - omassa lapsuudessani näin oli - mutta sitä ei saa pakottaa A1-kieleksi. Hyviä perusteluja englannin tärkeydestä oli esitetty esim. Loviisan sanomien mielipidepalstalla 8.12. Omasta puolestani voin vain todeta että olen käyttänyt englantia töissäni päivittäin koko työurani ajan. Ruotsia en koskaan. Uskon tämän suuntauksen jatkuvan myös lapsieni aikana.
Terveisin, Tero Aho (Dipl.ins, tietotekniikka), Rukoushuoneentie 1, Koskenkylän saha

***************************************************************************************************************************

Hei, A1 kielenä pitää suomenkielisillä olla englanti. Ei meillä ole ruotsin kieltä vastaan mitään, päinvastoin hienoa että sen saa vapaaehtoisena jo nelosella. Poikamme meni yläasteelle vain 160 km päähän Loviisasta, eikä siellä ollut mahdollisuutta edes A2 pitkän ruotsin opiskeluun saati jos A1 kieli olisi ruotsi, ei opiskelumahdollisuutta.. Nykynuoret käyvät kouluja koko Euroopan alueella ja englannin kieli on ehdottomasti tärkein. Tämä ehdotus sotii myös sitä vastaan että päiväkoti-ikäiset lapset on Loviisassa tiukasti erotettu toisistaan kielen perusteella. Takaisin kaksikieliset päiväkotiryhmät!

Ystävällisin terveisin Heli Lampinen, kolmen koululaisen äiti

***************************************************************************************************************************

Miksi A1 kieliasia esiteltiin hallintolain vastaisesti lautakunnalle eikä jaostolle, jolle se kuuluu?

VASTAUS: Emme löydä sellaista kohtaa hallintolaissa 434/2003 jossa todettaisiin näin, joten menettely ei ole ollut lain vastainen. Loviisan kaupungin hallintosäännössä määritellään sen sijaan 12 §:n (s. 18) kohdalla sivistyslautakunnan ja jaostojen päätäntävallasta. Hallintosäännössä ei määritellä, että onko tuntijako sivistyslautakunnan vai jaostojen päätäntävallassa. Tässä tapauksessa asia vietiin lautakuntaan, kuten tehtiin myös 27.2.2013, § 15, jolloin lautakunta myös päätti muutoksista tuntijaossa.

Kirsi Nurkkala

***************************************************************************************************************************

Hei,
1) Mikä on perustelu sille, että ruotsi tulisi olla A1 kieli Loviisassa suomenkielisissä kouluissa?
2) Miksi asiaa ei käsitelty ensin suomenkielisessä jaostossa?
3) Miksi esittelijä muutti alkuperäistä esitystään?
VASTAUS: Samoihiin kysymyksiin on jo vastattu.

4) Mitä opiskellaan suomenkielisissä kouluissa A1 kielenä esim. Raaseporissa, Sipoossa?
VASTAUS: Raaseporissa on A1-kieli ruotsi. Sipoossa selvitetään A1-ruotsin mahdollisuutta.

5) Onko A1 kielivalinnoista nyt meneillään joku keskustelu muissakin kaksikielisissä kunnissa?
VASTAUS: Sipoossa.

6) Mikä on kustannusvaikutus jos A1 kieli olisi ruotsi?
VASTAUS: Sitä ei ole selvitetty.

7) Mikä on suomenkielisten koulujen ( Loviisa) opettajien mielipide tähän asiaan?
VASTAUS: Enemmistö on A1-englannin kannalla.

8) Miten tämä päätös vaikuttaisi suomenkielisten lasten jatko-opintoihin?
VASTAUS: Ei ole selvitetty. Voi myös riippua sittä että valitseeko oppilas A2-englannin.

9) Mitä tulisi nuorten huomioida kun valitsevat jatkokoulutusta ( siis kun pyrkivät jatko-opintoihin) mikäli ovat lukeneet ruotsin A1 kielenä?
VASTAUS: Ei ole selvitetty.

Terveisin, Nina Pere

***************************************************************************************************************************

Hei,

minullakin olisi kysymys kielivalinnoista:

Eduskunta hyväksyi tänä keväänä Pauli Kiurun (kok) ponnen, jolla "eduskunta kehottaa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua". Sipilän-Soinin-Stubbin hallituksen ohjelmassa todetaan: "Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti." Kokeiluissa ruotsin voisi - oppilaan ja kodin tahdon mukaisesti - vaihtaa johonkin toiseen vieraaseen kieleen, kuten saksaan, ranskaan, espanjaan tai vaikkapa venäjään. Työurien vaatimukset ja lisääntyvät kansainväliset yhteydet puhuvat kielitaidon monipuolistamisen puolesta. Oppilaiden kieliosaamisen yhdistelmiä tulisi monipuolistaa. Nyt peruskoulu antaa kahta vierasta kieltä opiskeleville eväät vain englanti-ruotsi -yhdistelmälle. Peruskoulun tulisi antaa mahdollisuus myös muiden kielten opiskeluun, kunnioittaen yksilöiden ja kotien ja perheiden tarpeita, edellytyksiä ja tahtoa.

Ymmärrettävästi useamman kielivaihtoehdon tarjoaminen peruskouluissa tulisi kalliimmaksi ja hankalammaksi järjestää kuin vain yhden vaihtoehdon malli. Loviisan perusopetuksen tuntikehyksestä päätettäessä lautakunnalla tulisi olla tiedossa kaikkien eri vaihtoehtojen tuomien vaikutusten lisäksi niiden kustannukset.

Mitkä olisivat arvioidut vaikutukset ja kustannukset sivistyslautakunnan suosittelemassa vaihtoehdossa (ruotsi ensimmäisenä A1 kielenä ja englanti toisena)? Entä hallitusohjelman mukaisessa kielikokeilussa (ruotsin vaihtaminen johonkin toiseen kieleen) - verrattuna nykytilanteeseen?
VASTAUS: Ei ole selvitetty.

Terveisin, Saara Lång

***************************************************************************************************************************

Hei!

Sellaiselle lapselle joka on ns. pysyvästi loviisalainen eikä muuta missään vaiheessa koulunkäyntiä muualle/muualta ongelmia ei välttämättä tule olivat kielet mitenpäin vaan. Mutta koko Suomea ajatellen kaksikielisiä paikkakuntia ei ole kovin montaa. Ja harva oppilas koko suomessa opiskelee A1 ruotsia ja A2 englantia tai B1 englantia. Jos joku muualta olisi muuttamassa tänne kouluikäisten lasten kanssa voi tämä kielirakenne pysäyttää muuton Loviisaan erittäin todennäköisesti. Samoin muutto muualle voi olla todella hankala, jos ei uudessa koulussa ole tarjolla A1 ruotsia ja A2 tai B1 englantia.

Minusta ei nyt ole kyse kielten tasa-arvoisuudesta eli siitä miten tilanne on ruotsinkielisillä. Loviisassahan homma viedään aina siihen että verrataan kieliryhmien tilannetta toisiinsa. Kyse on siitä, että tämä päätös erottaa Loviisan suomenkieliset muun maan suomenkielisistä.

Sellainen ei ole erityisen fiksu päätös. Tästä tulee nopeasti muuton este Loviisaan. En minäkään muuttaisi paikkakunnalle, joka ei tarjoaisi lapselleni mahdollisuutta jatkaa aikaisempia opintoja. Muutto olisi lapselle varmasti joka tapauksessa vaikea - miksi valita paikkakunta joka lisäisi lapsen vaikeuksia. Lisäksi englannintaito on erittäin tärkeä asia - monelle tärkeämpi kuin ruotsinkielentaito - koko elämää ja maailmaa ajatellen.

Minusta paras ratkaisu on A1 englanti sekä mahdollisuus aloittaa ruotsinkielenopiskelu neljännellä luokalla. Oma lapsenikin aloittaa kielen opiskelun mielellään vapaaehtoisesti. Lisäksi Loviisasta puuttuvat mahdollisuudet kielikylpyyn. Moni suomenkielinen tarjoaisi varmasti mielellään lapselleen monikielisen kasvatuksen/ympäristön jos siihen olisi mahdollisuus. Mutta pakottaminen koulujen kielivalinnoilla ei tuo parannusta asioihin. Lisäksi kaikilla lapsilla ei ole kapasiteettiä aloittaa kahta vierasta kieltä peräkkäisinä vuosina mikä siirtäisi A1 ruotsin tapauksessa englanninkielen opiskelun alun todella pitkälle. Se ei kansainvälisessä maailmassa ole mielestäni hyvä asia.

Terveisin, Katri Raevaara

***************************************************************************************************************************

Hei!
Ohessa hieman pohdintaa ja kysymyksiä tähän A1-kieliasiaan. Kuten jo Loviisan Sanomien mielipidekirjoituksessa 11.12 toin esille, päätös vaihtaa A1-kielenä englanti ruotsiin on täysin kälittämätön kaikilla mittapuilla mitaten. Englanti on kiistatta maailman ymmärretyin kieli, jolla tulee toimeen lähes missä maailman kolkassa tahansa.
Miksi Loviisassa esittelijä edes vei sivistyslautakuntaan ehdotuksen suomenkielisten lasten ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen vaihtamisesta ruotsiksi, joka on kaiken lisäksi toinen kotimainen kieli?
Millä perusteella ruotsia pidetään niin tärkeänä englantiin verrattuna, että sen opiskelu pitäisi aloittaa ennen englannin opiskelua?
Sivistyslautakunnalle esitellyssä perusopetuksen tuntijaon ehdotuksessa, jossa A1-kielenä olisi ruotsi, on B1-kielen eli tässä tapauksessa englannin tunneiksi saatu pyöreä 0.
Miksi oletetaan, että vaihtamalla A1-kieleksi ruotsi, kaikki valitsisivat A2-kieleksi "pakolla" englannin? Eikö B1-kieltä ole pakko opettaa, jos yksikin oppilas jättää vapaaehtoisen A2-kielen valitsematta? Eikö opetusministeriön ohjeitus B1-kielen minimimäärästä ole pakottava kielestä riippumatta eli minimimäärä on pakko tarjota?
Loviisassa on noin 15300 asukasta, joista noin 55 % on suomenkielisiä eli likimain 8400 asukasta on suomenkielisiä. Suomessa on puolestaan noin 5,5 milj asukasta, joista suomenkielisiä noin 89 % eli noin 4,9 milj ja ruotsinkilisiä noin 5 %. Loviisan suomenkielisten asukkaiden osuus on siis noin 0,17 % tämän maan suomenkielisestä väestöstä. Jos koululaisten osuuden oletetaan tässä tarkastelussa yksinkertaisuuden vuoksi noudattavan samaa suhdetta voidaan todeta, että Loviisan suomenkielisten koululaisten määrä on hyvin pieni verrattuna kaikkiin suomenkielisiin koululaisiin. Suurin osa suomenkielisistä koululaisista lukee A1-kielenä englantia.
Miten on otettu huomioon paikkakuntaa vaihtavien koululaisten asema, jos A1-kieli olisi ruotsi englannin asemasta?
Mitä ongelmia paikkakunnan vaihto toisi mukaanaan Loviisaan tai Loviisasta muuttavalle, jos täällä luettaisiin A1-kielenä ruotsia? Mitä on arvioitu tapahtuvan suomenkieliselle lukiokoulutukselle Loviisassa, jos A1-kieleksi vaihdettaisiin ruotsi? Onko aikomuksena tarjota erikseen A1-englannin opetusta niille oppilaille, jotka tulisivat Myllyharjun lukioon muualta kuin Loviisasta?
Mitä tulee itse päätöksen tekoprosessiin, ei voi kuin ihmetellä menettelytapaa. Miksi sivistyslautakunnan esityslistassa pohjaehdotuksena ollut A1-englannin vaihtoehto piti vaihtaa esittelijän toimesta A1-ruotsiksi? Miksi tälläiset ehdotukset valmistellaan salassa ja tuodaan ohi kieliryhmien jaosten, joissa päätös olisi pitänyt kaikkien taiteen sääntöjen perusteella tehdä? Miksi tässä asiassa ei ole kuunneltu opettajien mielipidettä asiasta tai kysytty vanhemien kantaa A1-kielen vaihtoon?
Elävä kaksikielisyys on Loviisassa koulujen ja päiväkotiryhmien välillä hyvin vähäistä. Eikö olisi järkevää aloittaa ruotsinkielen opetuksen ja opiskelun lisäys eri kieliryhmien välistä yhteistyötä lisäämällä sekä päiväkodeissa että kouluissa? Tehkäämme yhdessä tästä Loviisasta parempi paikka ja keskittykäämme vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön näissä kielikysymyksissä eikä pakolla ajetuun riidan kylvämiseen. Motivaatio opiskella vapaaehtoista A2-ruotsia on taatusti suurempi kuin pakollista A1-ruotsia. Hyvin motivoitunut oppilas myös saavuttaa paremmat oppimistulokset.
VASTAUS: Osalle kysymyksistä on vastattu edellisten kysymysten yhteydessä. Näitä kysymyksiä on hyvä käydä läpi riippumatta mitkä kielivaihtoehdot Loviisassa ovat.

Ystävällisin terveisin Eero Mulli

***************************************************************************************************************************

Jos suomenkielisissä kouluissa päätetään ottaa A1-kieleksi englanti (niinkuin arvelen tapahtuvan), niin eikö opetussuunnitelmaan voi ohjeistaa jonkinlaisena paikallisena painotuksena tutustuminen ruotsin kieleen jo aivan ensimmäiseltä luokalta asti?

En tarkoita mitään kielikylpyä tai suppeatakaan kaksikielistä opetusta vaan paikalliseen kulttuuriin kuuluvia ruotsinkielisiä loruja, lauluja ja leikkejä. Kolmannen luokan jälkeen oppilailla voisi olla ruotsin kielen sanavarastossaan satakunta sanaa: viikonpäiviä, vuodenaikoja, lukusanoja, eläimiä, värejä, perheenjäseniä yms. Kuudesluokkalaisilla voisi olla laulujen, fraasian ja muutoinkin hankittuna useamman sadan sanan pesämuna helpottamaan varsinaisen B-kielen opiskelun alkua.

Tällainen toiminta olisi kaupunkistrategian mukaista toimintaa eikä vaatisi toteuttajikseen varsinaisia kielten opettajia tai ruotsin kieleen erikoistuneita luokanopettajia. Luokka-asteittaiset sisällöt pitäisi kuitenkin suunnitella johonkin näkyviin.
VASTAUS: Kieliä tarjotaan tuntijaon mukaisesti, mutta kieliin tutustuminen voi tapahtua aikaisemmin esimerkiksi koulujen kerhotoiminnan muodossa.

Timo Noroviita

***************************************************************************************************************************

Hei, tässä kysymykseni ja mielipiteeni julkaistavaksi kaupungin kotisivuilla. Toivoisin saavani vastaukset niissä esitettyihin kysymyksiin, kiitos.
terveisin, Eeva Kangas

1:Miten toinen kotimainen kieli voi olla opetuksessa ensimmäinen vieras kieli?
VASTAUS: Vieras kieli on nimi
2:Perustelit A1 kielen vaihtoa englannista ruotsiksi sillä, että Loviisa on aidosti kaksikielinen kaupunki. Mutta eihän aitous synny Loviisaan pakottamalla? Sehän syntyy ystävyydestä ja yhdessä tekemisestä? Loviisassa on vähän kieliryhmiä toisiinsa tutustuttavaa ja yhdistävää toimintaa, miksi näin on? Missä ovat kielikylvyt, kaksikieliset päiväkodit ja kaksikieliset koulut? Miksi suomenkielisten lasten tulisi opiskella englantia kattavammat ruotsin kielen taidot, kun tässä kaupungissa heidät halutaan pitää erillään ruotsinkielisistä lapsista? Tätä asiaa on suomenkielisten lasten vanhempien vaikea ymmärtää. Miksi ruotsin kielen opetus tulisi nostaa englannin edelle, kun asiat ovat Loviisassa näin? Eikö Loviisaan kannattaisi ensin yrittää luoda yksi, samaan hiileen puhaltava yhteisö, jossa tehdään ja touhutaan yhdessä, kielestä riippumatta? Näin suomenkielisissä lapsissa heräisi luonnollinen motivaatio ja halu ruotsin kielen opiskelulle: ruotsia olisi kiva puhua, koska kaveritkin puhuvat sitä. Lasten innostuksen myötä myös vanhemmat lähtisivät asiaa tukemaan. Tämä olisi erityisen arvokasta ruotsin kielelle ja kulttuurille, jonka asema on Suomessa uhattuna, vieraskielisten runsaan maahanmuuton ja maamme kansainvälistymisen myötä.
Olisiko nyt oikea hetki unohtaa tällaiset A1-pakotteet ja ojentaa lämmin käsi, heläyttää hymyt toisillemme? Ollaan kaikki kavereita, laitetaan kieliryhmiä lähentävät toiminnat käyntiin, kohdataan ja nautitaan AIDOSTI kaksikielisestä Loviisasta. Silloin voittavat kaikki ja saadaan rauha tähän kaupunkiin, eikö vain? ——————

Hei, mikäli halutaan korostaa Loviisan kaksikielisyyttä, se tulisi aloittaa varhemmin ja ihan eri lailla kuin yhtäkkiä pakollisena A1-kielenä. Miksei aloittaisi pilottina kielikylpypäiväkotiryhmää, joka jatkaisi kielikylpyluokkana, ja keräisi tästä kokemuksia? Ehkä Lovisa voisi houkutella senkaltaisella palvelulla enemmän muuttajia kuin pakollisella A1 ruotsilla. Itselle se olisi ainakin toiminut, olisin laittanut lapseni kielikylpypäiväkotiryhmään. Täytyisi ensin kartoittaa kotien toiveet, koulujen toiveet, ja tarkastella myös kieltenopetuksen tilaa tällä hetkellä Loviisassa. Oman lapseni (valitsi valinnaisen ruotsin viime vuonna ) ruotsin opetus on alusta lähtien ollut lähinnä sanakokeita ja pänttäämistä valinnaisuudesta huolimatta, olen ollut yllättynyt. Olisin odottanut ehkä hiemna modernimpaa kielenopetusta nykypäivänä, enemmän lauluja, leikkejä, pelejä, kommunikaatiota, esim. kummiluokkia Genestä yms.

Kati Rapia

VASTAUS: Selvitellään parhaillaan mm kielikylvyn mahdollista käynnistämistä Loviisassa. Kysely kielikylvystä lähetetään 3-5-vuotiaiden huoltajille tammikuussa.

***************************************************************************************************************************

Kuinka voi olla mahdollista, että Koskenkylän koulun lapsilta ollaan ottamassa pois mahdollisuus oppia englanti A1 kielenä? Miten ihmeessä, te päättäjät voitte olla sitä mieltä, että ruotsi on niin globaali kieli, että meidän suomenkielisten lapset pärjäävät sillä maailmalla? Olletteko te koskaan käyneet Loviisan ulkopuolella??? Kun lähdemme ajamaan Suomenmaata 100km pohjoiseenpäin, niin kukaan siellä asuvista ihmisistä on tuskin koskaan tavannut ruotsia puhuvia ihmisiä!!!!! Niin globaali kieli tuo teidän ehdottamanne uusi A1 kieli on, toisin kuin tällähetkellä oleva englanti, jota jopa meidän 3-luokkalainen poika käyttää päivittäin seilatessaan netissä. Jos te arvoisat päättäjät toteutatte tuon muutoksen, lähtee meidän muutto toisen kunnan puolelle, tarkkaan harkintaan. Me emme halua, että meidän lapsistamme kasvaa metsäläisiä/"böndejä", jotka eivät pysy tämänpäivän kehityksessä mukana.

Teetta Hurmerinta

***************************************************************************************************************************
Greetings from the parents

Me suomenkielisten lasten vanhemmat ja muut asianomaiset arvostamme ruotsin kieltä ja pidämme Loviisan kaksikielisyyttä hienona asiana. Haluamme, että lapsemme opiskelevat ruotsia.

Miksi kuitenkin vaadimme, että englanti tulee säilyttää opetuksessa A1-tasolla ja ruotsin alkavan vasta sen jälkeen? Koska englanti on kaikilla mittapuilla mitattuna ruotsia ylivoimaisesti merkittävämpi kieli tässä maailmassa. Jos joku pystyy näyttämään meille faktoja siitä, että asia on päivastoin, niin otamme nämä tiedot mielellämme vastaan ja harkitsemme kantamme uudelleen.

Kun tästä kieliasiasta päätetään, päättäjien täytyy tietää, mitkä ovat tulevaisuuden työelämän tarpeet ja vaatimukset. Sillä ne vaatimukset tulevat kohdistumaan meidän lapsiimme, ja heillä on oltava vahvat valmiudet vastata niihin. Haluamme myös tietää, mitä tapahtuu lastemme kansainvälisille opiskelumahdollisuuksille, jos heidän englannin kielen valmiuksiaan ryhdytään heikentämään? Mitä ovia jatko-opintoihin Suomessa sulkeutuu?

Tähän mennessä olemme saaneet vain hyvin epämääräisiä perusteluita A1-kielen vaihdolle (koottu Loviisan Sanomista):

1: Ruotsi on meillä edelleen varsin vahva kieli.
Varsin hatara peruste. Ruotsinkielisiä on Suomessa vähän, 5,3 %. Tilastokeskuksen mukaan Suomi on jo niin kansainvälinen maa, että täällä on vieraskielisiä enemmän kuin ruotsinkielisiä. Vuonna 2014 vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa 21238 henkilöllä (2013: +22119 henk.), kun taas ruotsia puhuvien määrä väheni 163 henkilöllä (2013: -67 henk.). Näin ollen englantia tarvitaan tässäkin maassa koko ajan enemmän.

2: Hyvin monet suomalaiset todennäköisesti päätyvät Pohjoismaiden työmarkkinoille.
Tämä ei ole ajan tasalla oleva peruste. Nuoret lähtevät Suomesta ihan joka puolelle maailmaa ja verkostoituvat netissä kansainvälisille työmarkkinoille. Näihin verkostoihin ei pääse mukaan puhumalla ruotsia, tai suomea. Siellä on osattava englantia, ja hyvin, jos mielii työllistyä. Sama pätee Suomessa sijaitseviin kansainvälisiin yrityksiin (esimerkiksi Nordea, Fortum, Hewlett-Packard, Microsoft, Nokia Networks ja monet muut).

3: Englannin opetusta voi vähentää, koska sitä oppii televisiostakin.
Tämä on luokaton peruste, kun puhutaan lastemme koulutuksesta ja kilpailukyvystä tulevaisuuden työmarkkinoilla.

4: Ruotsinkielisten oppilaiden englannintaidoissa ei ole ollut moittimista, vaikka he aloittavat sen opiskelun myöhemmin.
Tämä on hieno asia, mutta ei mihinkään faktaan perustuva tieto. Jokainen lapsi oppii asioita eri tavalla.

5: Koska ruotsinkieliset opiskelevat A1-kielenä suomea, on tasa-arvoista, että suomenkieliset opiskelevat A1-tason ruotsia.
Miksi tällaista keskustelua käydään? Maan valtakielellä ja vähemmistökielellä on eri painoarvot, joten ne eivät kuulu samalle viivalle. Oikeasti pitäisi kysyä, miksi Loviisa haluaa lähettää suomenkieliset lapsensa maailmalle eväinään kaksi minimaalisen pientä kieltä? Jos tämä kaupunki oikeasti haluaa turvata lastemme tulevaisuuden, suomenkieliset lapset tulee varustaa A1-tason englannilla. Sillä englanti on maailman opetetuin ja ymmärretyin kieli. Sitä puhuu äidinkielenään 335 miljoonaa ihmistä, mutta osaa maailmassa arviolta noin 1500 miljoonaa ihmistä 110 maassa [South China Morning Post]. Vertailun vuoksi: suomea ja ruotsia puhuu äidinkielenään yhteensä vain noin 15 miljoonaa ihmistä.

6: Suomenkielisten lasten tulee opiskella A1-kielenä ruotsia, koska Loviisa on kaksikielinen kaupunki, ja sitä painotetaan Loviisan kaupunkistrategiassa.
Hyvin lyhytnäköinen ja epäreilu peruste, sillä koulun tehtävä on valmistella lapset tulevaisuuden Suomea ja maailmaa, eikä vain Loviisaa varten.

HYVÄT PÄÄTTÄJÄT: Kertokaa meille faktapohjaiset perustelut sille, miten ja miksi ruotsi on lastemme tulevaisuudessa hyödyllisempi ja tarpeellisempi kieli kuin englanti, kun he lähtevät muualle Suomeen opiskelemaan ja töihin, suuntaavat maailmalle? Miksi ruotsi on englantia merkittävämpi kieli? Jos näitä faktoja ei löydy, ruotsi ei voi mennä opetuksessa englannin edelle ja koko kieliehdotus on perusteeton.

Kieliasiaa pohtimaan kokoontuneet vanhemmat ja muut asianomaiset:
Eeva Kangas, Jukka Salminen, Eero Mulli, Juha ja Nina Pere, Anna Hiltunen, Kirsi Nurkkala, Miia ja Hannu Marjakangas, Antti ja Jenni Väkevä, Vesa Peltoluhta, Heini Vakkari, Kalevi Lappalainen, Jari Pekkanen, Janne Lepola, Kati Rapia, Reija Kokkola, Juha Koivula, Hanna Neuvonen, Arto Wiikari, Virpi ja Janne Lehtinen, Hanna Saarinen, Satu Hämäläinen, Keijo Tähtinen, Katri Haverinen, Kimmo Eloranta, Jorma Pappila, Seppo Monto, Erkki Rahkonen, Pasi Laiho, Outi ja Vesa Yrjölä, Jasmina ja Niko Kouvalainen, Katja ja Ilkka Kouvo, Saara Lång, Antti Hovi, Juuso Ylärakkola, Merja Grönberg, Jari Kekkonen, Meri Mattila

***************************************************************************************************************************

A1 kieli asia herätti minulla paljon kysymyksiä tässä joitain.

1. Miksi asiaa käsiteltiin sivistyslautakunnassa, eikä sen suomenkielisessä jaostossa vaikka asia koskettaa vain suomenkielisiä kouluja?
   VASTAUS: Tuntijako on yhteinen molemmille kieliryhmille.
   
2. Edelliseen kysymykseen viitaten miksi tammikuussa myös ruotsinkielinen jaosto asiaa käsittelee?
   VASTAUS: Ruotsinkielisen opetuksen kielivalinnoista tulee myös tehdä päätös.
   
3. Miksi näin suuri asia tuodaan lautakunnalle päätettäväksi ilman että jäsenillä olisi aikaa perehtyä tapaukseen?
   VASTAUS: Asia on ollut svistyslautakunnassa kolme kertaa huhtikuusta 2015 lähtien. Tuntijakoa käsiteltiin myös iltakoulussa joka johon oli kutsuttu kaikki sivistyslautakunnan ja sen joastojen jäsenet.
   
4. Mitkä ovat todelliset hyödyt muutoksesta kaupungille ja oppilaille?
   VASTAUS: Sitä ei ole selvitetty.
   
5. Kuinka kaupunki varautuu siihen että tänne muuttavan perheen lapsi on jo aloittanut A1 kielenä englannin opiskelun? Tukiopetus?
   VASTAUS: Viittaamme edellisiin vastauksiin samaan kysymykseen.
   
6. Miten käy täältä pois muuttavien jos uudessa asuinkunnassa ei mahdollisuutta opiskella A1 kielenä ruotsia?
   VASTAUS: Viittaamme edellisiin vastauksiin samaan kysymykseen.
   
7. Millaiset ovat jatko-opiskelu mahdollisuudet? Kuinka monessa ammattikoulussa tai lukiossa mahdollisuus jatkaa pitkällä ruotsilla ja lyhyellä englannilla?
   VASTAUS: Viittaamme edellisiin vastauksiin samaan kysymykseen.
8. Kuinka päteviä luokanopettajat ovat? Riittääkö pätevyys A1 ruotsin vaatiman tason mukaisen opetuksen antamiseen?
   VASTAUS: Viittaamme edellisiin vastauksiin samaan kysymykseen.
   
9. Miten selitän tulevaisuudessa kuopukselleni hänen pohtiessaan jatko-opintoja sen että hänen mahdollisuudet ovat heikommat kuin esikoisemme?
   VASTAUS: Mahdollisuuksista emme ota kantaa. Ohjenuorana voi pitää että kuopus opiskelee niin että saa hyviä numeroita kaikissa aineissa.

Olen ottanut usein esille mielipiteeni sen puolesta kuinka haluiaisin että kaupungissa olisi enemmän kaksikielisyyteen kannustavia toimintoja esim. kaksikieliset päiväkodit, kielikylpy opetusta ja muutenkin yhteistyötä suomen ja ruotsinkielisissä kouluissa. Olisin iloinen jos lapseni oppisivat toisen kotimaisen kielen,mutta yhtään tinkimättä mahdollisimman hyvästä englannin kielen taidosta.

T: Antti Hovi, 9 ja 5 vuotiaiden lasten isä, Suomenkielisen jaoston jäsen

***************************************************************************************************************************