Pöytänukketeatteri
Pöytänukke-eläimet seikkailevat kerhossa, auttaen lapsia tunne- ja kaveritaitojen harjaantumisessa. Voit tulostaa omat nuket oikeasta reunasta löytyvästä "tulostettavia materiaaleja"-valikosta.
Nukeilla voidaan aluksi esittää jokin pieni tilanne, joka päättyy jonkinlaiseen ristiriitaan tai muuten vain vaikeaan tilanteeseen. Tämän jälkeen keskustellaan miltä kenestäkin nukesta tuntuu ja minkä vuoksi, mitä tilanteessa tehtiin ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Keskustelun jälkeen tilanne esitetään uudestaan lasten ohjeiden mukaisesti. Halutessaan lapset saavat esittää kohtauksen itse.
Lapselle haastavia tilanteita voi läpikäydä nukketeatterin avulla ennakkoon, tai haastavien tilanteiden jälkeen.
Esimerkkejä esitettävistä tilanteista voi vaikka olla:
Lelujen / tavaroiden jakaminen
Toisen ulkopuolelle jättäminen leikistä
Kiukuttelu esim. lelujen keräämisestä / siivouksesta, wc-käynnistä, riisumisesta tai pukemisesta, syömisestä, levolle menosta jne.
Toisen satuttaminen fyysisesti tai verbaalisesti
Anteeksi pyytämistä on myös syytä harjoitella. Tilanteessa, jossa lapsi loukkaa toista, ei kannata suin päin hypätä heti anteeksipyynnön vaatimiseen. Tilanne on aina hyvä selvittää lapsen rauhoituttua, niin, että kaikki osapuolet voivat kertoa oman kokemuksensa tapahtumista. Tämän jälkeen aikuisen on hyvä ohjata ja tukea toista loukannutta lasta anteeksi pyytämisessä, ja sanoittaa miten tilanteessa olisi voinut toimia toisin, esim. puhumalla. Anteeksipyynnön ei aina tarvitse olla sanallinen, vaan pahoitteluna voi yhtä hyvin toimia jokin ele, esim. halaus, silitys, tukiviittoma, tms, jos se tuntuu lapselle luontevammalta. Mikäli tilannetta ei voi “pitkittää” lapsen pahoittelua odottaen, on aikuisen tärkeä antaa lapselle hyvä malli, ja pahoitella tämän puolesta. On myös hyvä sanoa ääneen, että lapsen kanssa palataan asiaan, eikä sitä noin vain paineta villaisella. Kun lapselle annetaan aikaa ennen anteeksi pyytämistä, on hänellä mahdollisuus kokea syyllisyyden tunnetta ja oppia empatiaa loukkaamaansa henkilöä kohtaan. Tällöin hänelle ei tule kokemusta siitä, että anteeksipyyntö on vain keino päästä tilanteesta nopeasti ja helpolla pois, vaan hän oppii ajan mittaan ymmärtämään paremmin omien tekojensa seuraukset. (Lähteet: Hyväkysymys.fi, Kiintymysvanhemmuus.fi, Kaksplus.fi)
Nukeilla voidaan aluksi esittää jokin pieni tilanne, joka päättyy jonkinlaiseen ristiriitaan tai muuten vain vaikeaan tilanteeseen. Tämän jälkeen keskustellaan miltä kenestäkin nukesta tuntuu ja minkä vuoksi, mitä tilanteessa tehtiin ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Keskustelun jälkeen tilanne esitetään uudestaan lasten ohjeiden mukaisesti. Halutessaan lapset saavat esittää kohtauksen itse.
Lapselle haastavia tilanteita voi läpikäydä nukketeatterin avulla ennakkoon, tai haastavien tilanteiden jälkeen.
Esimerkkejä esitettävistä tilanteista voi vaikka olla:
Lelujen / tavaroiden jakaminen
Toisen ulkopuolelle jättäminen leikistä
Kiukuttelu esim. lelujen keräämisestä / siivouksesta, wc-käynnistä, riisumisesta tai pukemisesta, syömisestä, levolle menosta jne.
Toisen satuttaminen fyysisesti tai verbaalisesti
Anteeksi pyytämistä on myös syytä harjoitella. Tilanteessa, jossa lapsi loukkaa toista, ei kannata suin päin hypätä heti anteeksipyynnön vaatimiseen. Tilanne on aina hyvä selvittää lapsen rauhoituttua, niin, että kaikki osapuolet voivat kertoa oman kokemuksensa tapahtumista. Tämän jälkeen aikuisen on hyvä ohjata ja tukea toista loukannutta lasta anteeksi pyytämisessä, ja sanoittaa miten tilanteessa olisi voinut toimia toisin, esim. puhumalla. Anteeksipyynnön ei aina tarvitse olla sanallinen, vaan pahoitteluna voi yhtä hyvin toimia jokin ele, esim. halaus, silitys, tukiviittoma, tms, jos se tuntuu lapselle luontevammalta. Mikäli tilannetta ei voi “pitkittää” lapsen pahoittelua odottaen, on aikuisen tärkeä antaa lapselle hyvä malli, ja pahoitella tämän puolesta. On myös hyvä sanoa ääneen, että lapsen kanssa palataan asiaan, eikä sitä noin vain paineta villaisella. Kun lapselle annetaan aikaa ennen anteeksi pyytämistä, on hänellä mahdollisuus kokea syyllisyyden tunnetta ja oppia empatiaa loukkaamaansa henkilöä kohtaan. Tällöin hänelle ei tule kokemusta siitä, että anteeksipyyntö on vain keino päästä tilanteesta nopeasti ja helpolla pois, vaan hän oppii ajan mittaan ymmärtämään paremmin omien tekojensa seuraukset. (Lähteet: Hyväkysymys.fi, Kiintymysvanhemmuus.fi, Kaksplus.fi)
