Objekti on n-muodossa silloin, kun puhutaan tunnetusta, kokonaisesta tai tarkkarajaisesta asiasta. Jos tarkkaa määrää ei tiedetä, tekeminen on kesken tai tekemistä ei voi tehdä valmiiksi (esim. verbi ihailla), käytetään a-muotoa (partitiivi).

Ainesanoissa käytetään paljon a-muotoa eli partitiivia. Myös kielteisessä eli negatiivisessa lauseessa käytetään usein a-muotoa.

Esimerkkejä:

Minä ostan auton. – Ostat tietyn auton itsellesi, et mitä tahansa autoa. 
Minä en osta autoa. – Partitiivimuoto kertoo siitä, että puhutaan autosta yleisestä tasolla.
Minä ostan sokeria. – Ostat sokeria, mikä on ainesana ja ruokasana. (Vertaa: englannin kielen "some sugar".)
Minä ostan sokerin. – Ostat sokerin, josta olet puhunut jo aiemmin jonkun kanssa. N-muoto kertoo, että kuulija tietää, mistä puhutaan. (Olet sopinut kaverin kanssa, että illalla leivotaan yhdessä. Samalla olette puhuneet siitä, että sokeri on loppu ja sitä täytyy ostaa lisää.)

Minä silitän kissaa. – Et voi saada tekemistä valmiiksi.
Minä tapan kärpäsen. – Et voi tappaa vain osittain!
Minä luen kirjaa. – Tekeminen on kesken.
Minä luin kirjan. – Luin tietyn kirjan kokonaan.

Tutustu muihin esimerkkeihin: Suomea, ole hyvä -materiaali

Harjoitus: http://www.moped.fi/materiaali/objekti/index.html

Tavaramarkkinat: Kevät
https://peda.net/id/191207fcfb5​