Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden toteuttamisen periaatteet, yhteistyökäytännöt ja vastuut
Rehtorin vastuut: Rehtori vastaa siitä, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt toteutetaan koulussa opetussuunnitelman mukaisesti ja opetusresurssi suunnitellaan ja haetaan siten, että opetussuunnitelma pystytään toteuttamaan. Rehtori vastaa koulunsa opetusresurssin jakamisesta ja käyttämisestä lain mukaisesti, oppilaiden ja opetusryhmien tarpeet huomioon ottaen.
Lukuvuosisuunnitelman laatimisen ja tarkentamisen periaatteet ja vastuut:
Lukuvuosisuunnitelma laaditaan yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa. Rehtori vastaa siitä, että lukuvuosisuunnitelma on asianmukainen ja valmistuu annetussa määräajassa. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan käytössä olevat oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden ja ryhmäkohtaisten tukitoimien listaus. Listauksen mukaisia keinoja toteutetaan opettajan harkitsemalla tavalla kunkin ryhmän tarpeiden mukaisesti.
Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt ja vastuut:
Rehtori vastaa siirtymävaiheiden ja tiedonsiirron toteutumisesta opetuksen järjestäjän antaman erillisen ohjeistuksen mukaisesti.
Perusopetuksen ja esiopetuksen tuen yhteensovittamisen käytännöt:
Perusopetuksen ja esiopetuksen tuki yhteensovitetaan nivelvaiheyhteistyön suunnitelman mukaisesti (ks. edellinen kohta), sekä säännönmukaisesti kokoontuvan esiopetuksen ohjausryhmän kautta. Laukaassa on tiivis yhteistyö esi- ja perusopetuksen toimijoiden välillä; erityisopettajien kokoontumisissa kerrataan yhteisiä käytänteitä säännöllisesti.
Oppilaskohtaisen tuen pienryhmien koko ja muodostaminen:
Oppilaskohtaisen tuen pienryhmien kokojen ja muodostamisen suhteen noudatetaan perusopetuslakia ja opetussuunnitelman perusteita. Pienryhmien muodostamisperusteet määritellään koulupiireittäin joustavasti kulloisenkin tarpeen mukaan.
Ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisen ja riittävyyden arvioimisen paikalliset periaatteet, käytännöt ja vastuut
Tukitoimien toteuttamisen ja riittävyyden arvioiminen toteutetaan yhteistyössä opettajan, erityisopettajan ja rehtorin kesken. Jos tukitoimet havaitaan riittämättömiksi, käydään lävitse ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteutuminen ja harkitaan niiden vahvistamista tai yksittäisen oppilaan kohdalla siirtymistä oppilaskohtaiseen tukeen. Tukitoimia suunnitellessaan ja toteuttaessaan opettaja voi halutessaan käyttää oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen lomaketta.
Oppilaskohtaista tukea koskevan päätöksen valmistelun käytännöt ja vastuut sekä päätöksestä päättämisen vastuut:
Kaikki oppilaskohtaisia tukitoimia koskevat tuen tarpeen arviot ja suunnitelmat tehdään oppilashallintojärjestelmässä (Wilma). Laatiminen tehdään yhteistyössä koulun erityisopettajan kanssa. Oppilaskohtaiseen tukeen siirryttäessä pedagogiset asiakirjat lähetetään ensin kunnan erityisopetuksen koordinaattorille valmisteluun, jonka jälkeen hallintopäätöksen oppilaskohtaiseen tukeen siirtymisestä tekee perusopetuksen suunnittelija. Oppilaskohtaisen tuen muuttuessa (siirrytään takaisin ryhmäkohtaiseen tukeen tai opetuksen järjestämisen paikka muuttuu oleellisesti) uuden hallintopäätöksen tekee perusopetuksen suunnittelija. Tässäkin tapauksessa pedagogiset asiakirjat käyvät ensin tarkastuksessa erityisopetuksen koordinaattorilla.
Yhteistyökäytännöt huoltajan ja oppilaan kanssa oppilaskohtaisten tukitoimien arvioinnissa, suunnittelussa ja päätöksenteossa
Ennen hallintopäätöksen tekemistä oppilaskohtaiseen tukeen siirtämisestä on kuultava oppilasta, joka on asianosainen (HL § 11 ). On myös kuultava huoltajaa tai oppilaan muuta laillista edustajaa (HL § 34). Oppilaan ja huoltajan kuuleminen edellyttää, että heille selvitetään etukäteen kuulemisen tarkoitus. Kuulemisen tarkoituksena on antaa mahdollisuus kertoa oma mielipide tehtävästä ratkaisusta ja selvittää, mitä se käytännössä tarkoittaa. Asiat selitetään oppilaalle ja huoltajalle ymmärrettävästi, ja oppilaalle hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Hallintolaki | 434/2003 | Lainsäädäntö | Finlex
Kutsu kuulemiseen esitetään tavalla, joka on todennettavissa jälkeenpäin. Kuulemisesta voidaan ilmoittaa sähköisenä viestinä (SähkASL § 19) esim. Wilman kautta. Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Jos tiedoksianto tehdään Wilmassa, tulee huoltajalta saada kuittaus tiedon saamisesta. Tiedoksiannon kuulemisesta voi lähettää myös tavallisella kirjeellä. Kirjeen katsotaan tulleen perille kahdeksassa päivässä sen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Puhelimitse esitetty tiedoksianto ei ole todisteellinen. Kuulemisesta on ilmoitettava molemmille huoltajille (HL § 36). Huoltajalla on siten oikeus jättää hänelle varattu tilaisuus kuulemiseen käyttämättä. Hallintopäätös voidaan tehdä siitä huolimatta, että huoltaja ei anna kirjallista selvitystä, saavu ilmoitettuun kuulemistilaisuuteen tai ilmoittaa, ettei halua tulla kuulluksi päätöstä koskien.
Kuuleminen voidaan toteuttaa joko kirjallisesti tai suullisesti kuulemistilaisuudessa. Huoltajille annetaan riittävä määräaika (n. viikko) tutustua päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin, kertoa mielipiteensä ja tuoda esille omat näkemyksensä päätöksenteon kohteena olevaan asiaan. Huoltajille on ilmoitettava, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista (HL § 33).
- Kuulemistilaisuus (suullinen kuuleminen)
Kuulemisessa oppilaalle ja hänen huoltajilleen varataan tilaisuus keskustella asiasta opettajien kanssa ja suullisesti kertoa näkemyksensä. Halutessaan huoltaja voi käyttää avustajaa tai valtuuttaa kuulemistilaisuuteen asiamiehensä. Molempien huoltajien läsnäoloa ei edellytetä. Oppilaskohtaiseen tukeen siirtämisen prosessi etenee, vaikka huoltaja ei saavu kuulemistilaisuuteen tai ei halua lausua näkemystään.
Huoltaja ja oppilas voivat myös esittää näkemyksensä määräaikaan mennessä kirjallisesti. Oppilaan ja huoltajan esittämät näkemykset ja selvitykset kirjataan oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointiin, sille varattuun kuulemiskohtaan. (HL § 42).
Koulun on yritettävä löytää yhteisymmärrys asiasta oppilaan ja huoltajan kanssa. Koululla on kuitenkin oikeus ja velvollisuus jatkaa oppilaskohtaisen tuen prosessia oppilaan edun mukaisesti, vaikka huoltaja olisi sitä vastaan. Hallintopäätös oppilaskohtaiseen tukeen siirtymisestä voidaan tehdä siitä huolimatta, että huoltaja ei tulisi kuulemistilaisuuteen tai haluaisi tulla kuulluksi. Kuuleminen ei siis tarkoita, että kuultavilta olisi saatava suostumus menettelyyn. Perusopetuksen suunnittelija tekee päätöksen oppilaskohtaiseen tukeen siirtymisestä myös niissä tapauksissa joissa päätös tehdään ilman kuultavien suostumusta.
Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten sekä muiden monialaisen yhteistyön tahojen kanssa tehtävän yhteistyön ja kehittämisen periaatteet
Laukaassa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.
Oppiaineen oppimäärästä sekä paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta tehtävän päätöksen käytännön valmistelut ja vastuut sekä päättämisen käytännöt ja vastuut
Mikäli on tarvetta rajata oppimäärä, tulee tilanteessa konsultoida erityisopetuksen koordinaattoria sekä tarvittaessa opiskeluhuollon ammattilaisia. Päätöksen oppimäärän rajaamisesta valmistelee erityisopettaja tai erityisluokanopettaja yhdessä rehtorin kanssa. Hallintopäätöksen tekee perusopetuksen suunnittelija, sen jälkeen kun erityisopetuksen koordinaattori on käynyt esityksen läpi.
Päätöksen tavoitekokonaisuuksittain opiskelusta tekee perusopetuksen suunnittelija. Luokanopettaja tai –ohjaaja vastaa suunnitelman laatimisesta. Laatimisessa konsultoidaan erityisopettajaa ja tarvittaessa erityisopetuksen koordinaattoria. Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.
Luvun 7.5.2 mukaisen päätöksen oppilaan vapauttamisesta oppiaineen oppimäärän opiskelusta terveydellisistä syistä tekee perusopetuksen suunnittelija Vapautettaessa oppilas oppimäärän opiskelusta terveydellisistä syistä on päätöksen liitteenä oltava lääkärin lausunto.
