Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö sekä poissaolojen ehkäiseminen, suunnitelmallinen seuraaminen ja poissaoloihin puuttuminen

Keskeiset tavoitteet hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi:

Oppilaalla on oikeus fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja pedagogiseen turvallisuuteen. Koulun toiminnan avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä. Oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain.

Keskeiset toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi:

Jokaisella koululla toimii yhteisöllinen monialainen opiskeluhuoltoryhmä opiskeluhuoltolain edellyttämällä tavalla. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön rakentamisessa. Yhteistyö opiskeluhuollon kanssa voi käynnistyä joko koulun toimijoiden, huoltajien tai oppilaiden omasta aloitteesta. Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Jokaisella koululla toimii oppilaskunta, joka edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksenjärjestäjän välistä yhteistyötä. Yhteistyö nivelvaiheissa kuvataan erillisessä ohjeistuksessa, joka on osa opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaa.

Kunnan perusopetuksessa yhteisesti käytössä olevat toimintatavat:

• Opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma, joka päivitetään vähintään kerran valtuustokaudessa ja joka hyväksytään sivistyslautakunnassa
• Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä ja ohjauksesta. Se myös arvioi ja valvoo opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta
• Koulujen yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat vähintään kaksi kertaa lukukaudessa, useamminkin koulun koosta riippuen ja tarpeen mukaan. Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön suunnittelun ja toteuttamisen apuvälineenä koulut käyttävät yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikelloa.
  • Yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikelloa suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien, oppilaiden ja muiden sidosryhmien (opiskeluhuollon työntekijät, nuorisotyöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat, mahdolliset hanketyöntekijät, siivous- ja ruokapalvelut, kiinteistönhuolto) kanssa yhteisöllisen opiskeluhuollon kokoontumisissa ja lukuvuoden päätyttyä lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä.
• Hyvinvointiopetuksen vuosikello, jonka kuukausittaiset teemat on sidottu yhteen yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikellon kanssa ja joka tukee läsnäolon tukemista ja poissaolojen ehkäisemistä.
• Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat, jotka laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja jotka julkaistaan koulujen kotisivuilla
• Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä
• Turvallisuussuunnitelma
• Kriisisuunnitelma
• Koulujen omat hyvinvointikyselyt, jotka toteutetaan vuorovuosin kouluterveyskyselyn kanssa ja joiden tulokset käsitellään koulun yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Tarvittavat kehittämistoimet suunnitellaan vastausten perusteella.
• Säännölliset kouluympäristön terveyden ja turvallisuuden tarkastukset sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset (lakisääteiset)

Toimintamalli oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi:

Laukaan kunnan perusopetuksessa on laadittu Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen malli, joka on otettu käyttöön 1.8.2022, ja päivitetty valtakunnallisen ohjeistuksen mukaiseksi keväällä 2023. Tässä mallissa on kuvattu, miten kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja poissaoloja ennaltaehkäistään. Ennaltaehkäisevät työn osaksi on kunnassa 1.8.2022 otettu käyttöön myös Hyvinvointiopetuksen vuosikello. Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen mallissa kuvataan, miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti siten, että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana. Yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa on niin ikään kuvattu tässä mallissa. Lisäksi kouluille on valmisteltu tukimateriaalia liittyen läsnäolon tukemiseen ja poissaoloihin puuttumiseen.

Poissaolojen suunnitelmallinen seuraaminen

Luokanopettajia ja -ohjaajia muistutetaan poissaolojen säännöllisestä seuraamisesta kuukausittain. Poissaolojen tarkastelussa huomioidaan sekä poissaolojen laatu että määrä. Lukukauden puolivälin jälkeen luokkatasoisia poissaoloja käsitellään koulun yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Opetuksenjärjestäjä seuraa poissaoloja koulun ja kunnan tasolla puolivuosittain ja poissaolotiedot viedään opiskeluhuollon ohjausryhmän käsiteltäviksi. Koulu ja opetuksenjärjestäjä kehittävät toimintatapojaan saadun tiedon pohjalta.


Suunnitelmallinen puuttuminen poissaoloihin

Luokanopettaja tai -ohjaaja on vastuussa oppilaidensa poissaolojen seurannasta ja puuttumisesta siihen saakka, kun perustetaan monialainen yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jossa sovitaan työnjaot ja vastuut siitä eteenpäin. Poissaoloihin puuttuminen on kuvattu Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen mallissa.

Koulukohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jossa on mukana oppilaiden ja huoltajien edustus, koordinoi koulussa poissaolojen ehkäisemistä, seurantaa ja poissaoloihin puuttumista kunnassa käytössä olevan toimintamallin mukaisesti. Koulukohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä tarkastelee poissaoloja ilmiönä luokkatasoisesti lukukausittain, seuraa ja kehittää yhteistyötä koulun sisällä sekä organisoi yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa ja poissaolojen syiden selvittämisessä on kuvattu opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa. Jos oppilaan poissaolot lisääntyvät, niistä herää huoli tai ne pitkittyvät, opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin tulee ottaa yhteyttä opiskelijahuoltolain 16 § kuvaamalla tavalla. Perusopetuslaki 40 § määrittää henkilötietojen salassapidosta ja tietojenkäsittelystä. Siirrettävien tietojen tulee olla opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellisia. Lain mukaan opettaja voi konsultoida opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstöä silloin, kun huolen aihe vaikuttaa oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin. Opettajilla on käytössään Valterin koulunkäyntikyvyn arviointiseula, joka tulisi mahdollisuuksien mukaan täyttää yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä mahdollisten muiden tarpeellisten yhteistyötahojen kanssa ja jonka avulla opettaja voi kartoittaa oppilaan kokonaistilannetta. Poissaolojen syiden selvittämiseen tarkoitettuja lomakkeita (esim. ISAP, SRAS-R) voivat käyttää mm. erityisopettajat, kuraattorit ja terveydenhoitajat työkalunaan.

Toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta

Toimintamallia päivitetään ja kehitetään samalla kun opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaa päivitetään, vähintään kerran valtuustokaudessa.

Oppilaiden osallisuuden toteutumisesta huolehtiminen

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen.

Oppilaiden osallisuuden lähtökohtana on jokaisen oppilaan huomioiminen yksilönä ja hänen vahvuuksiensa tukeminen. Jatkuvalla ryhmäyttämisellä tuetaan oppilaiden kuulumisen tunnetta luokka- ja kouluyhteisöön.

Oppilaiden osallisuuden toteutuminen kuvataan koulujen lukuvuosisuunnitelmassa ja opetushenkilöstölle suunnatussa Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen tukimateriaalissa. Yhteisöllinen toiminta kouluissa tukee oppilaan osallisuutta ja antaa oppilaalle tunteen kuulumisesta yhteisöön. Yhteistyöhön kutsutaan mukaan sidosryhmiä, esim. koulunuorisotyö, hyvinvointialueen työntekijät, seurakunta ja mahdolliset kolmannen sektorin toimijat.

Jokaisella koululla toimii oppilaskunta, joka edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Oppilaskunta kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Oppilaille tarjotaan oppilaskuntatoiminnan rinnalla myös muita mahdollisuuksia vaikuttaa luokan ja koulun toimintaan. Osalla kouluista toimii myös kestävän kehityksen oppilaskunta (Keke), sporttarit, luottamusoppilas- ja kummioppilastoiminta. Jokaisella koululla on kerhotoimintaa.

Kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt

Lähtökohtana kodin ja koulun yhteistyössä on huoltajien asiantuntijuuden arvostaminen oman lapsensa asioissa ja kunnioittava kohtaaminen. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisiin vanhempaintapaamisiin. Oppilaan monialaisiin yksilöllisiin opiskeluhuoltoryhmiin osallistuvat henkilöt sovitaan yhdessä huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö on lähtökohdiltaan positiivista ja keskustelevaa sekä tukee molempia osapuolia oppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön rakentamisessa. Kodin ja koulun yhteistyötä suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa.

Vanhemmille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa koulun toimintaan. Kouluilla toimivat vanhempaintoimikunnat ja -yhdistykset, joiden toimintaan ovat kaikki huoltajat tervetulleita. Huoltajia pyydetään mukaan koulun tapahtumiin ja tempauksiin mahdollisuuksien mukaan sekä osallistujaksi että järjestäjäksi. Koulun yhteisölliseen opiskeluhuoltoryhmään kutsutaan mukaan huoltajien edustus. Kodin ja koulun yhteistyötä kuvataan tarkemmin koulujen toimintasuunnitelman luvussa 6.


Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Laukaassa tästä tehdään erillinen suunnitelma.

Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan:

• millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet
• mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike­, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis-­ ja kirjaamismenettelyt
• mitkä ovat vastuut ja toimintatavat opetuksen epäämistä koskevissa tilanteissa:
• miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä
• miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
• miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille
• mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten

 

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen siirrytään moniammatillisessa yhteistyössä tehdyn arvioinnin jälkeen, hallintopäätöksen tästä tekee perusopetuksen suunnittelija asiantuntijalausunnon perusteella. Toiminta-alueittain järjestettävää opetusta järjestetään Laukaassa ainakin Kirkonkylän koululla. Opetuksessa pyritään tarjoamaan mahdollisuus ikätasoisiin kokemuksiin. Mahdollisuuksien mukaan nimetään oppilaalle oman luokkatason mukainen yhteistyöluokka kouluyhteisöön liittymisen turvaamiseksi. Oppilaat osallistuvat oman toimintakykynsä mukaan koulun yhteisiin tapahtumiin.  Koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan yhteisiin tapahtumiin kuten juhliin ja retkiin osallistuminen sekä yhteistyöluokan kanssa tehtävä yhteistyö. Oppilaanohjauksen ja tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen järjestämisen periaatteet kuvataan ohjaussuunnitelmassa.

Jopo-opetus

Joustava perusopetus JOPO on tarkoitettu oppilaalle, joka hyötyy toiminnallisuudesta, opiskelun työpainotteisuudesta ja tiiviimmästä henkilökohtaisesta ohjauksesta. Se soveltuu erityisen hyvin oppilaalle, jolla on oppimisen esteitä kuten keskittymisvaikeuksia, itsetuntoon liittyviä ongelmia tai jonka koulumenestys yläkoulussa ei ole vastannut hänelle asetettuja tavoitteita tai oppilaan todellista osaamista.

Laukaan kaikilla kolmella luokkien 7-9 opetusta antavilla kouluilla on JOPO-luokka. Enimmillään opetusryhmässä voi olla 10 oppilasta. Jopo-luokilla on 8. ja/tai 9. luokkalaisia koulun oman harkinnan mukaan. Joustavaan perusopetukseen voivat hakea kaikki Laukaan kunnan perusopetuksen oppilaat. Opiskelemaan JOPO-luokille haetaan maaliskuun aikana. Lisäksi hakijat haastatellaan. JOPO-työryhmä (JOPO-opettaja, JOPO-ohjaaja, rehtori) valitsee haastattelujen (oppilaan ja huoltajien) sekä hakemusten perusteella ketä JOPO-luokalle valitaan.

JOPO-ryhmässä oppilaita tukee opettaja, jonka työparina työskentelee päätoiminen kasvatusohjaaja/nuoriso-/sosiaalityön ammattilainen. Opiskelija-asioissa tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan koulu- ja vapaa-aikatoimen, hyvinvointialueen sosiaalitoimen, seurakunnan sekä huoltajien kanssa.

Opiskelu järjestetään pitkälti projektimuotoisena lähiopiskeluna sekä työssäoppimisjaksoina. Työssäoppimisen jaksojen kokonaispituus lukuvuoden aikana voi olla yhteensä 2-8 viikkoa (10-40 koulupäivää). Tästä voidaan poiketa harkinnanvaraisesti, oppilaan edellytysten ja tarpeiden mukaan.

Opiskelija osallistuu ohjatusti työpaikan tehtäviin, jossa oppii työelämän pelisäännöt, saa kokemusta eri aloilta sekä suorittaa itsenäisiä opiskelutehtäviä liittyen oppimissuunnitelmaan/perusopetuslain 20 c §:n mukaisia oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan. JOPO-ryhmä opiskelee pääasiassa omissa tiloissa, mutta osallistuu mahdollisuuksien mukaan koulun muiden oppilaiden kanssa opiskeluun taito- ja valinnaisaineissa. Lähiopiskelujaksolla opiskellaan koulussa sekä muissa oppimisympäristöissä kuten leirikouluissa ja vierailukäynneillä yrityksissä. Yksilöllisin järjestelyin huolehditaan myös oppilaanohjauksesta ja tehostetusta henkilökohtaisesta ohjauksesta, joilla tuetaan toisen asteen opintoihin sijoittumista. Oppilaanohjauksesta huolehtivat JOPO-opettaja ja oppilaanohjaaja yhteistyössä.

Toimintamallina JOPO lisää oppilaiden opiskelumotivaatiota ja tavoitteellisuutta. Se on nuorten kasvun ja kehityksen tukemista. Sen tavoitteena on kokonaiskuvan muodostaminen oppilaan tilanteesta. Tarkoituksena on luottamuksellinen yhteistyö kodin ja koulun välillä.

Perusopetuslain 20 c §:n mukaisia oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan tuen toteuttamista koskevan suunnitelman laatimisesta määrätään luvussa 7.


Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Opinnoissa etenemisen seurannan periaatteet

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely, jota voidaan käyttää yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. 

Hallintopäätöksen opinnoissa etenemisestä tavoitekokonaisuuksittain tekee koulun rehtori perusopetuslain 18 § nojalla tai perusopetuksen suunnittelija oppilaskohtaisen tuen päätöksen yhteydessä. Opinnot kirjataan tuen lomakkeeseen.



Yhdysluokkaopetus

Yhdysluokkaopetusta voidaan järjestää, jos koulun tai luokka-asteen oppilasmäärä on sellainen, että opetusryhmien muodostaminen ei ole tarkoituksenmukaista vuosiluokittain. Yhdysluokkaopetusta voidaan järjestää myös erityisluokissa. Mikäli yhdysluokkaopetusta järjestetään, siitä mainitaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa määritellään, toteutetaanko yhdysluokkaopetus vuorokurssiperiaatteen mukaisesti vai opiskeleeko jokainen oppilas oman vuosiluokkansa tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti.  

Tuntijaossa noudatetaan kunnan yleistä tuntijakoa. Siitä voidaan yhdysluokkaopetuksessa kuitenkin koulukohtaisesti pedagogisista syistä poiketa niin, että opetusta annetaan resurssien puitteissa enemmän kuin tuntijaon minimituntimäärä. 

Mikäli oppilas on opiskellut vuorokursseittain, siitä tiedotetaan vastaanottavaan kouluun oppilaan vaihtaessa koulua. Oppilaan todistukseen tai tuen lomakkeeseen merkitään tieto siitä, että oppilas on opiskellut yhdysluokassa vuorokursseittain. 


Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Laukaassa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ei pääsääntöisesti anneta; harvinaisimmissa katsomusaineissa etäopetus on kuitenkin mahdollista. Jos etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta järjestetään, sen toteuttaminen suunnitellaan lukuvuosisuunnitelman yhteydessä.


Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus ja konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu

Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus järjestetään Kukkulan koulussa. Opetuksessa noudatetaan oppilaan oman koulun opetussuunnitelmaa. Oppilaan osaamista ja oppimista arvioivat sairaalakoulun opettajat ja oman koulun opettajat yhdessä. Arvioinnista vastaa oman koulun opettaja, jolloin tulee varmistaa, että hän saa arvioinnin kannalta tarvitsemansa tiedon sairaalakoulun opettajilta. Osastoilla olevien oppilaiden kohdalla tehdään yhteistyötä osastojen henkilökunnan ja Kukkulan koulun opetushenkilöstön kanssa. Oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja hänen palatessaan jälleen omaan kouluunsa, tulee huolehtia opetuksen järjestämisen kannalta olennaisen tiedon siirtymisestä. Palaaminen omaan kouluun valmistellaan yhteistyössä huoltajien, erikoissairaanhoidon ja Kukkulan koulun opetushenkilöstön kanssa. 

Kukkulan koulussa järjestetään konsultatiivista sairaalaopetuspalvelua Keski-Suomen hyvinvointialueen kuntien kouluille ja opettajille. Pääsääntöisesti konsultaatio kohdistuu omassa lähikoulussaan koulua käyvän oppilaan koulunkäynnin tukemiseen. Konsultaatio on luonteeltaan pedagogista, ennaltaehkäisevää ja/tai tilannearviokonsultaatiota. 

Koulun arvioidessa tarvitsevansa konsultaatiota oppilaan asioissa, opettaja (keskusteltuaan asiasta kunnan oppilaiden tuen koordinaattorin, huoltajien ja rehtorin kanssa) on yhteydessä konsultoiviin erityisopettajiin. Lopullisen päätöksen konsultaatiokäynnistä tekee sivistysjohtaja Kukkulan koulun maksusitoumushakemuksen pohjalta. Oppilaan tukea ja opetuksen järjestämistä suunnitellaan yhteistyössä koulun, huoltajien ja konsultoivan erityisopettajan kanssa. 

Konsultaation yhteistyötahoja ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoito.  


Perusopetuksen poikkeava järjestäminen

Perusopetuksen oppimäärän tai osan siitä suorittamisesta erityisessä tutkinnossa sovitaan aina tapauskohtaisesti. Erityisen tutkinnon järjestämisestä ja käytännön järjestelyistä päättää koulun rehtori/koulunjohtaja. 

Erityinen tutkinto voi sisältää kokeen ja/tai muita dokumentteja, joilla oppilas osoittaa osaamistaan. Erityisen tutkinnon näytöt sovitaan aina tapauskohtaisesti. Erityisessä tutkinnossa annettavasta oppimäärän suorittamisesta annetaan todistus, ja oppilaan suoritukset kirjataan oppilashallintojärjestelmään. 


Opetus erityisissä tilanteissa

Oppilaan siirtyessä Laukaan koulusta toisen opetuksen järjestäjän kouluun tai valtion oppilaitokseen (tai toisinpäin) huolehditaan tiedonkulusta eri tahojen välillä. Oppilaan koulunkäynnistä ja hänen tarvitsemastaan tuesta sovitaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Koulunkäynnin ja tuen järjestämisessä korostuu moniammatillisuus ja yhteistyö vanhempien kanssa.