ET-opetus

Viikko 20


Tämä on viimeinen kerta ET-opetusta tänä keväänä. Lähiopetuksessa ollaan ET-tunnit oman ryhmän kanssa. Nyt on hyvä tarkastaa, että olet lähettänyt vastaukset jokaiseen tehtävään.
Ensi viikon alku ennen lähiopetuksen alkamista on aikaa palauttaa rästiin jääneet tehtävät.

Ensi viikon tehtävä on itsearvioinnin tekeminen omasta osaamisesta. Kerro myös, mikä on ollut mukavin ja mikä tyhmion tehtävä. Kiitos kaikista hienoista vastauksista ja videoista ja ääniviesteistä.

ET-opetus kaikki luokat 1-7


Me ihmiset tarvitsemme jokainen ainakin yhden uskollisen ystävän. Miksi koirasta tuli ihmisen täydellinen kumppani? MItä me opimme koiralta ja mitä koiran voi opettaa tekemään. Ymmärtääkö koira oikeasti ihmisen puhetta? Voiko koira pelastaa ihmisen hengen? Näihin moniin kysymyksiin saat vastauksen katsomalla Prisman dokumentin Koira ja ihminen.

Linkki ohjelman sivulle:

https://areena.yle.fi/1-50172653#autoplay=true

ET-opetus viikko 14

Hei! Muista palauttaa kotiapukortti maanantaina vaikka WhatsApp-kuvana. Voit kokeilla myös allaolevaa linkkiä:

https://laukaa-my.sharepoint.com/:f:/g/personal/jari-pekkat_laukaa_fi/Eq_47Zh95htEvXe_dC4GmegBmAHKOfRQOR6Tpc4n0EaZPQ

Lukekaa artikkeli ja vastatkaa kysymyksiin. Pienemmät voisitte koettaa tehdä tehtävän yhdessä vanhemman kanssa. Tämä on myös oivallinen hetki keskustella lapsen kanssa katsomusaineista ja niiden merkityksestä maailmankuvan muodostumiseen.

Elämänkatsomustiedon suosio kasvaa kouluissa
Elämänkatsomustiedon (et) opiskelu yleistyy vauhdilla Suomessa.

Suomalaisissa kouluissa pitää valita, aloittaako uskonnon vai elämänkatsomustiedon oppitunnit. Kirkkoon kuuluvat oppilaat laitetaan lähes aina uskonnon opetukseen.

Yhä useammalle oppilaalle valitaan kuitenkin elämänkatsomustieto. Samalla yhä useampi koulun aloittava oppilas ei kuulu kirkkoon.

Vuonna 2010 helsinkiläisissä kouluissa oli noin 4 000 elämänkatsomustiedon opiskelijaa, kun tänä vuonna heitä on jo 7 000.

Suomalaisista noin seitsemän kymmenestä on jonkin kirkon jäsen. Kirkkoon kuuluvat voivat osallistua esimerkiksi jumalanpalveluksiin ja moniin erilaisiin kerhoihin. Kirkko myös auttaa apua tarvitsevia. Lisäksi kirkkoon kuuluvat voivat mennä kirkossa naimisiin.

Ne lapset, jotka eivät kuulu mihinkään uskonnolliseen ryhmään päätyvät usein elämänkatsomustiedon oppitunneille. Alle 18-vuotiaiden kohdalla päätöksen oppiaineesta ja kirkkoon kuulumisesta tekee lapsen vanhemmat.

Perinteisesti Suomessa uskonnon opiskelu on ollut selvästi yleisempää kuin elämänkatsomustiedon.

Uskonnon oppitunneilla opetetaan oppilaan omaa uskoa. Yleisin uskonto Suomessa on kristinusko.

Tunneilla opetetaan myös muita uskontoja sen mukaan, mihin uskontokuntiin oppilaat kuuluvat.

Elämänkatsomustiedon tunneilla opiskellaan paljon samoja asioita kuin uskonnon tunneillakin. Oppiaineessa ei kuitenkaan keskitytä uskontoihin samalla tavalla kuin uskonnon tunneilla.

Molemmissa oppiaineissa tähdätään yleissivistykseen, mutta se tehdään eri näkökulmista. Sekä uskonto että et pyrkivät siihen, että oppilaat ymmärtäisivät maailmaa paremmin.

Yleissivistys tarkoittaa sellaista osaamista, johon kuuluu tärkeät tiedot ja taidot sekä hyvät tavat.


Mikä on elämänktasomustiedon ja uskonnon
opetuksen yhteinen tavoite?

Mitä tarkoittaa yleissivistys?

Millaiset asiat sinua kiinnostavat eniten
elämänkatsomustiedon tunneilla?

Mitä uutta olet oppinut elämänkatsomustiedon
tunneilla?
1.
2.
3.
4.
Seuraavassa tehtävässä tarvitsevat ainakin pienemmät vanhempien apua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/27/suomalaisten-oudot-tavat-odd-customs

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä