Laitilan lukion historia
Laitilan lukion historia
Laitilan kirkossa kuulutettiin loppuvuodesta 1871, että talollisten piti tuoda manttaaliensa mukainen määrä tukkeja, plankkuja ja kiviä ylhäisen kansakoulun rakentamiseksi Laitilan kirkonkylään. Tämä oli tärkeä askel Laitilan tiellä tietoyhteiskuntaan. Kuntakokouksessa oli kuulunut epäileviäkin ääniä kansakoulun tarpeellisuudesta, toihan se vastaperustetulle Laitilan kunnalle suuria kulunkeja.
Vuoden 1872 alussa kansakoulun rakentaja valittiin auktionissa. Jo syksyllä perinteistä maalaistalon mallia vähän muuttamalla suunniteltu koulu oli valmis: kaksi koulusalia, alunperin toinen tyttöjen, toinen poikien opetusta varten, nais- ja miesopettajalle kummallekin kaksi kamaria ja heille yhteinen keittiö.
Kansakouluopetus alkoi Laitilassa tammikuussa 1873. Vasta 1878 seurakunta palkkasi kaksi kiertokoulun opettajaa alkuopetusta varten. Epävirallisia muorinkouluja toimi edelleen monissa kylissä. Ja rippikoulu oli näytön paikka. Ennen oppivelvollisuuslakia 1921 Laitilaan perustettiin kahdeksan kansakoulua. Laajimmillaan kouluverkko oli 1950-luvun alussa: 19 kansakoulua, näistä neljä supistettua.
Tärkeä askel kohti tietoyhteiskuntaa oli Laitilan Yhteiskoulun työn alkaminen syksyllä 1945. Laitilan Suojeluskunta ehti lahjoittaa kiinteistönsä yhteiskoulun käyttöön ennen lakkauttamistaan. Yksityisen oppikoulun perustaminen heti sodan jälkeen osoitti laitilalaisten uskoa tulevaisuuteen, koulutukseen ja tietoyhteiskuntaan. Samaa uskoa ja uskallusta osoitti se, että lukio-opetus alkoi jo syksyllä 1946 - vaikka kouluhallitus ei ollut myöntänyt lupaa. Luvat saatiin kuitenkin kuntoon, ja ensimmäiset ylioppilaat saivat valkolakkinsa keväällä 1949.
Iso askel eteenpäin Laitilassa oli kansakoulun jatko-opetuksen kehittäminen ja viiden kunnan (Laitila, Pyhäranta, Hinnerjoki, Honkilahti ja Karjala Tl.) yhteiseksi laajentuvan kansalaiskoulun perustaminen 1959. Sitä tultiin katsomaan kauempaakin.
Erinomainen etu Laitilan koululaitokselle on ollut koulujen luonteva sijoittuminen toistensa naapureiksi ja vielä urheilukentän ympärille: Myllymäen koulu Laitilan ensimmäisen kansakoulun paikalla, Kappelimäen koulu ja Varppeen koulu. Kokonaisuutta täydentävät vanha suojelukuntatalo eli Urheilutalo, uimahalli, jäähalli, pesäpallo- ja jalkapallokentät. Näin syntyi vuosikymmenien kuluessa koulu- ja liikuntakeskus.
Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos vei rinnakkaiskoulujärjestelmästä peruskouluun. Laitilassa yhteiskoulusta irrotettu keskikoulu ja kansalaiskoulu yhdistettiin 1975-1976. Kaikille yhteinen peruskoulu oli askel kohti kaikille yhteistä tietoyhteiskuntaa. Yhteiskoulusta irrotetusta lukiosta tuli kunnallinen Laitilan lukio.
Koulumaailmassa yhteiskunnan rakennemuutos ja sivukylien väen väheneminen on tietänyt myös koulukuolemia. Kun Laitilan kansakoulun perustamisesta on nyt 136 vuotta, peruskoulu toimii keskustaajamassa ja kahdeksassa kylässä. Peruskoulussa on yhteensä noin 900 oppilasta, joista noin 300 opiskelee 7.-9.-luokilla. Näihin lukuihin sisältyvät myös Myllymäen erityiskoulun oppilaat. Lukiolaisia on noin 150. Tähän mennessä Laitilan Yhteiskoulusta ja Laitilan lukiosta on saanut valkolakin ja muuta evästä elämäänsä yli 2400 nuorta.
Sinikka Uusitalo (päivitetty 27. 2. 2009 -SL)
Vuoden 1872 alussa kansakoulun rakentaja valittiin auktionissa. Jo syksyllä perinteistä maalaistalon mallia vähän muuttamalla suunniteltu koulu oli valmis: kaksi koulusalia, alunperin toinen tyttöjen, toinen poikien opetusta varten, nais- ja miesopettajalle kummallekin kaksi kamaria ja heille yhteinen keittiö.
Kansakouluopetus alkoi Laitilassa tammikuussa 1873. Vasta 1878 seurakunta palkkasi kaksi kiertokoulun opettajaa alkuopetusta varten. Epävirallisia muorinkouluja toimi edelleen monissa kylissä. Ja rippikoulu oli näytön paikka. Ennen oppivelvollisuuslakia 1921 Laitilaan perustettiin kahdeksan kansakoulua. Laajimmillaan kouluverkko oli 1950-luvun alussa: 19 kansakoulua, näistä neljä supistettua.
Tärkeä askel kohti tietoyhteiskuntaa oli Laitilan Yhteiskoulun työn alkaminen syksyllä 1945. Laitilan Suojeluskunta ehti lahjoittaa kiinteistönsä yhteiskoulun käyttöön ennen lakkauttamistaan. Yksityisen oppikoulun perustaminen heti sodan jälkeen osoitti laitilalaisten uskoa tulevaisuuteen, koulutukseen ja tietoyhteiskuntaan. Samaa uskoa ja uskallusta osoitti se, että lukio-opetus alkoi jo syksyllä 1946 - vaikka kouluhallitus ei ollut myöntänyt lupaa. Luvat saatiin kuitenkin kuntoon, ja ensimmäiset ylioppilaat saivat valkolakkinsa keväällä 1949.
Iso askel eteenpäin Laitilassa oli kansakoulun jatko-opetuksen kehittäminen ja viiden kunnan (Laitila, Pyhäranta, Hinnerjoki, Honkilahti ja Karjala Tl.) yhteiseksi laajentuvan kansalaiskoulun perustaminen 1959. Sitä tultiin katsomaan kauempaakin.
Erinomainen etu Laitilan koululaitokselle on ollut koulujen luonteva sijoittuminen toistensa naapureiksi ja vielä urheilukentän ympärille: Myllymäen koulu Laitilan ensimmäisen kansakoulun paikalla, Kappelimäen koulu ja Varppeen koulu. Kokonaisuutta täydentävät vanha suojelukuntatalo eli Urheilutalo, uimahalli, jäähalli, pesäpallo- ja jalkapallokentät. Näin syntyi vuosikymmenien kuluessa koulu- ja liikuntakeskus.
Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos vei rinnakkaiskoulujärjestelmästä peruskouluun. Laitilassa yhteiskoulusta irrotettu keskikoulu ja kansalaiskoulu yhdistettiin 1975-1976. Kaikille yhteinen peruskoulu oli askel kohti kaikille yhteistä tietoyhteiskuntaa. Yhteiskoulusta irrotetusta lukiosta tuli kunnallinen Laitilan lukio.
Koulumaailmassa yhteiskunnan rakennemuutos ja sivukylien väen väheneminen on tietänyt myös koulukuolemia. Kun Laitilan kansakoulun perustamisesta on nyt 136 vuotta, peruskoulu toimii keskustaajamassa ja kahdeksassa kylässä. Peruskoulussa on yhteensä noin 900 oppilasta, joista noin 300 opiskelee 7.-9.-luokilla. Näihin lukuihin sisältyvät myös Myllymäen erityiskoulun oppilaat. Lukiolaisia on noin 150. Tähän mennessä Laitilan Yhteiskoulusta ja Laitilan lukiosta on saanut valkolakin ja muuta evästä elämäänsä yli 2400 nuorta.
Sinikka Uusitalo (päivitetty 27. 2. 2009 -SL)