Tiimi 3

Aurinkokunta

Aurinkokuntamme muodostui pölystä ja muusta avaruudessa olevasta aineesta. Aurinkokuntaan kuuluu kahdeksan planeettaa jotka ovat: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Neljä lähintä (Auringosta päin katsottuna) ovat kiviplaneettoja ja ne luokitellaan maankaltaisiksi planeetoiksi. Neljä ulointa taas ovatkin kaasuplaneettoja ja ne luokitellaan jättiläisplaneetoiksi. Aurinkokuntaan kuuluu myös kaikki planeettoja kiertävät kuut, miljoonat asteroidit ja kääpiöplaneetat.

Tietoa: ilmatieteenlaitos.fi/aurinkokunta

Video:

Aurinko

Aurinko on tähti, joka koostuu pääosin vedystä ja heliumista. Sen ytimessä on noin 15 miljoonaa astetta lämmintä, pinnalla on toisaaltaan 5000-6000°C. Sen fuusioreaktiot käynnstyivät sellaiset 4,6 miljardia vuotta sitten. Auringon haljkaisija on 1,4 miljoonaa kilometriä eli yli satakertainen Maahan verrattuna. Noin viitisen miljardin vuoden kuluttua Auringosta loppuu vety ja se alkaa hiljalleen laajentua sekä muuttua punaiseksi. Ilman Aurinkoa ja sen voimakasta energiaa, ei Maan päällä olisi oikeastaan minkäänlaista elämää.

Merkurius

Merkurius on Aurinkokuntamme ensimmäinen planeetta ja myös niistä kaikkein pienin. Sen halkaisija on vain 4 900 kilometriä ja se koostuu raudasta ja kivestä. Se on käytännössä kaasukehätön ja sen pinta on täynnä kraatereita, jotka ovat syntyneet meteorien törmäyksistä. Auringon puolella sen keskilämpötila on noin +400°C. Merkurius ei omista ainuttakaan kuuta, eikä sillä ole myöskään yhtään rengasta.

Uutinen: mtvuutiset.fi/merkurius

Venus

Venus on Aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta katsoen. Se on pieni, kiinteä maa planeetta jolla on pääasiassa hiilidioksidistä koostuva kaasukehä. Sen halkaisija on 12 000 kilometriä ja keskilämpötila +480° C. Sen väritys on enimmäkseen ruskean keltainen. Veenuksella kestää pyörähtää akselinsa ympäri noin 244,3 vuorokautta ja kiertää auringon ympäri noin 225 vuorokautta. Se ei omista yhtään kuuta. Näytä lähdekuva

Maa

Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta, joka kuuluu kiviplaneettoihin. Sen halkaisija on 12 700 kilometriä. Maalla on ilmakehä, joka koostuu typestä, hapesta ja hiilidioksidista. Ilmakehässä on myös vaihtelevia määriä vesihöyryä ja erilaisia hiukkasia. Maalla on paljon erilaista elämää. Maapallolla asustaa yli 7,6 miljardia ihmistä. Ilman ilmakehää ja sen tärkeitä kaasuja, me emme olisi täällä nyt. Planeettamme pinnnalla on kiviaineksesta koostuva kiinteä kuori. Kuoren paksuus on 10-60 kilometriä. Maalla on itseasiassa neljä erilaislaista kuorta, joista planeettamme rakentuu: Kuori, Vaippa, Ulkoydin ja Sisäydin. Meillä on myös yksi kuu, joka kiertää planeettaamme. Keskilämpö täällä on 20°C. Vuorokausi kestää 24 tuntia ja vuosi kestää 365 päivää.

Maan synty | Opettajalle | Oppiminen | yle.fi

Maan synty | Opettajalle | Oppiminen | yle.fi

Mars

Mars on neljäs planeetta Auringosta katsottuna ja se on samalla Maan naapuri planeetta. Sen halkaisija on 6 800 kilometriä. Se on kokonaan punainen planeetta, jossa on kraatereita, kuivuneita joen uomia, syviä laaksoja sekä hiekkadyynejä. Marssilla on ohut kaasukehä, joka muodostuu pääosin hiilidioksidista.
Sen lämpötila vaihtelee paljon, mutta keskilämpö on sellaiset -50°C. Marssilla ei myöskään ole ainuttakkaan rengasta ympärrillään. Sillä kuitenkin on kaksi kuuta joiden nimet ovat Phobos ja Deimon.

Onko siellä ketään? Me olemme | Vaisala

Jupiter

Jupiter on viides ja suurin planeetta auringosta katsottuna. Sen halkaisija on 143 000 kilometriä ja sillä on kolme heikkoa pääosin erilaisista kuista ja pölystä muodostuvaa rengasta. Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva jättiläisplaneetta jonka kaasukehässä on valtavia pyörremyrskyjä ja virtauksia. Siitä nähdään vain pilvien yläosa joista voidaan havaita tummia ja vaaleita raitoja sekä iso punainen pilkku. Iso punainen pilkku on valtava pysyvä pyörremyrsky jonka halkaisija on leveimmillään kolme kertaa maan halkaisijan kokoinen. Jupiterin keskilämpötila on noin -130°C ja se omistaa 63 erikokoista ja laista kuuta. Näytä lähdekuva

Saturnus

Saturnus on Aurinkokuntamme kuudes planeetta. Se on jättiläismäinen kaasuplaneetta, joka on suurimmaksi osaksi vetyä ja heliumia. Saturnus on tunnettu sen kauniista renkaista, jotka muodostuvat pienistä jään ja pölyn kappaleista. Sen halkaisija on 120 000 kilometriä. Saturnuksella on 47 kuuta ja niistä suurin on Titan, jonka halkaisija on 2575 kilometriä. Keskilämpötila on noin -170°C. Vuorokausi kestää 10 ja puoli tuntia, vuosi siellä kestääkin 29 Maan vuotta

Uranus

Uranus on Aurinkokunnan seitsemäs planeetta Auringosta katsottuna. Se on on yksi neljästä jättiläisplaneetasta. Uranus on planeetoista kooltaan kolmanneksi- ja massaltaan neljänneksi suurin. Sillä on ympärillään 11 himmeää rengasta. Uranuksella on 27 kuuta, joista kaikkein tunnetuimat ovat Mirandra, Ariel, Umbriel, Titania ja Oberon. Keskilämpötila on -210°C, eli se on Aurinkokunnan toisiksi kylmin planeetta. Vuorokausi kestää 17 tuntia ja vuosi kestää siellä 84 Maan vuotta. Sen löysi William Herschel 13. maaliskuuta 1781.

Neptunus

Neptunus on jääplaneetta, joka on Aurinkokuntamme kahdeksas ja kaukaisin planeetta. Sen halkaisija on noin 50 000 kilometriä. Vuorokausi kestää siellä 16 tuntia ja yksi vuosi taas kestääkin 164 Maan vuotta eli 60 190 Maan päivää. Neptunuksella on 13 kuuta, joista suurin on Triton. Sillä on ympärillään neljä rengasta, jotka ovat kapeita, hyvin himmeitä ja koostuvat todennäköisesti jonkinlaisesta pölyaineksesta. Sen keskilämpötila on -220°C. Neptunusksen löytäjät olivat Urbain Le Verrier, John Couch Adams ja Johann Galle. Se löydettiin 23. syyskuuta 1846.

Neptunus astrologisella kartalla | ASTRALTV.FI

Pluto

Pluto on kääpiöplaneetta, jonka etäisyys Auringosta on 5918 miljoonaa kilometriä. Siellä vuorokausi kestää noin 6 päivää ja vuosi kestää 248,8 Maan vuotta. Plutossa lämpötila on noin -230°C. Sillä ei ole yhtään tunnettua rengasta, mutta sillä on viisi kuuta jotka ovat Kharon, Styx, Hydra, Nix ja Kerberos. Kääpiöplaneetan ohut kaasukehä koostuu pääasiassa metaanista ja typestä. Pluton läpimitta on 2 400km. Sitä pidettiin pitkään osana Aurinkokuntaamme, mutta nykyäään sitä pidetään kääpiöplaneettana. Clayde Tombaugh löysi Pluton 18. helmikuuta 1930.

Lähde

solarsystem.nasa
wikipedia.org
ilmatieteenlaitos.fi
ursa.fi
Titaani fysiikka 7-9 kirja

TEHNYT: Niina, Jonna ja Ellen