1. JOHDANTO  

Nilsiän yhtenäiskoulussa opiskelee noin 420 oppilasta. Henkilökuntaan kuuluu noin 55 opettajaa ja ohjaajaa.  

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. 

Opiskeluhuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Opiskeluhuollon monialaisen yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. 

 

2. SALASSAPITO 

 Yksilökohtainen opiskeluhuolto on oppilaalle vapaaehtoista tukea, johon osallistuvat viranomaiset ovat salassapitovelvollisia. Opiskeluhuoltoon ja sen rekisteriin liittyvät yksityisen henkilön tiedot ovat julkisuuslain § 24 mukaan pääasiallisesti salassa pidettäviä. Salassa pidettävää tietoa ei saa luovuttaa sivulliselle, ilman asianomaisen henkilön lupaa tai tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa säännöstä (JulkL § 22–23, 29). 

Kun oppilas siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, tiedot siirtyvät uudelle koulutuksen järjestäjälle vain opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumuksella. Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 2 mom).  

Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. 

  

3. OPISKELUHUOLLON TOIMIJAT 

Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeää opiskeluhuollossa. Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset.  

Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tehtävä. Opiskeluhuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Palvelut järjestää Pohjois-Savon hyvinvointialue. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa pääsääntöisesti neljänä päivänä viikossa maanantaista torstaihin ja koululääkäri yhtenä päivänä viikossa. Muuna aikana ja tarvittaessa oppilas ohjataan terveyskeskukseen tai erityissairaanhoitoon. Kouluterveydenhoitaja tekee yhteistyötä luokanopettajien, luokanohjaajien ja terveystiedon opettajien kanssa. Hän pitää oppitunteja luokissa terveystiedon teemoihin liittyen yhdessä opettajien kanssa sopien.  

Koulupsykologiin voi olla yhteydessä erityisopettajien kautta. 

Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla. Kuraattorin tai psykologin vastaanotolle pääsee tarvittaessa seitsemässä koulupäivässä tai kiireellisessä tapauksessa seuraavana koulupäivänä. 

  

4. YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO 

Opiskeluhuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Opiskeluhuolto on yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. 

Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Opiskeluhuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. 

Oppilaiden osallisuutta lisätään mm. oppilaskuntatoiminnan kautta. Oppilaita kuullaan koulun järjestyssääntöjen ja muiden heitä koskevien käytänteiden suunnittelussa. Myös tukioppilastoiminta ja kummioppilastoiminta edistävät oppilaiden osallisuutta, myönteistä vuorovaikutusta sekä keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä. 

Huoltajien osallisuutta edistää säännöllinen kodin ja koulun yhteistyö eri muodoissaan. Vanhempainiltoja, -vartteja, arviointikeskusteluita ja muita tapaamisia järjestetään jokaisella vuosiluokalla vähintään kerran lukuvuodessa. Yhteistyötä ja tiedonkulkua tehostetaan mm. Wilman kautta. Huoltajat voivat Wilman avulla saada tietoa lapsensa koulunkäynnistä, poissaoloista yms. asioista sekä lähettää ja vastaanottaa viestejä. Myös koulun juhlat, teemapäivät, retket ym. tapahtumat, joihin vanhempia kutsutaan mukaan, edistävät osaltaan koko kouluyhteisön hyvinvointia ja lisäävät huoltajien osallisuutta siihen. 

Huoltajista muodostuva vanhempainyhdistys toimii kodin ja koulun välisenä yhteistyöelimenä, joka edistää yhteisön hyvinvointia, aktivoi oppilaita, lisää myönteistä vuorovaikutusta koulun ja oppilaiden huoltajien välillä, tukee koulua sen kasvatustehtävässä sekä voi tarvittaessa puuttua epäkohtiin yhdessä koulun kanssa.  

Seurakunta toimii yhteistyössä koulun kanssa. 

  

5. TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ 

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluvat fyysinen, psyykkinen, pedagoginen ja sosiaalinen turvallisuus. Koulun opiskeluympäristön tulee olla sellainen, että oppilaalla on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja opiskella turvallisesti. Henkilökunta suunnittelee toiminnan siten, että opetus ja oppiminen voivat toteutua turvallisissa olosuhteissa. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Opiskeluympäristön fyysisen turvallisuuden edistämisen yhtenä keinona on koulun turvallisuussuunnitelma ja kriisisuunnitelma, jotka pidetään ajanmukaisina ja päivitetään lukuvuosittain. Pelastautumis-/poistumisharjoituksia järjestetään säännöllisesti.  

Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista opiskeluhuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, missä merkittävä rooli on kaupungin teknisellä toimialalla. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. 

Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat, joiden kehittämisessä hyödynnetään viranomaisyhteistyötä. 

 
6. KASVUN, OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKEMINEN 

Koulu pyrkii yhteistyössä kodin kanssa tukemaan oppilaan kasvua sekä oppimista. Keskeinen yhteistyön osa-alueita ovat yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto. Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus koko perusopetuksen ajan saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. 

Oppilas saattaa tarvita oppimisessaan ja koulunkäynnissään tukea tilapäisesti tai pitempiaikaisesti. Tuen tarve voi vaihdella vähäisestä vahvempaan tai oppilas voi tarvita monenlaista tukea yhtä aikaa. Koulu auttaa oppilasta erilaisin tukimuodoin, jotka riippuvat vaikeuksien laadusta ja laajuudesta. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollollinen tuki ja avustajapalvelut. 

Monet oppimisvaikeuksia aiheuttavat tekijät voidaan tunnistaa jo ennen koulunkäynnin alkua päivähoidon tai esiopetuksen aikana. Oppimisen tai koulunkäynnin vaikeuksia voi ilmetä myös perusopetuksen aikana. Mitä aikaisemmin oppilas saa tukea, sitä paremmin vältetään vaikeuksien lisääntyminen ja kasautuminen. On tärkeää turvata tuen saumaton jatkuminen lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta kouluun ja koulunkäynnin eri vaiheissa. 

Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaan tilannetta seurataan. Tuen antaminen alkaa heti, kun tarve siihen ilmenee. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppilaalle annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta. 

Jokaiselle oppilaalle annettava yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta ja opetusta. Sen tehtävänä on oppilaan tukeminen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä edellyttää, että opettaja arvioi oppilaittensa kehitystä ja tuen tarpeita ja suunnittelee toiminnan ja oppilaille annettavan palautteen sen mukaisesti. Perustana on koko opetusryhmän voimavarojen ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaan tulee saada tehostettua tukea. 

Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista. Oppilas voi tällöin tarvita useampaa tuen muotoa. Tehostettu tuki perustuu opettajien, oppilaan huoltajan ja opiskeluhuollon henkilöstön yhteiseen tilannearvioon ja suunnitteluun. Tehostetun tuen aloittaminen käsitellään moniammatillisessa ryhmässä pedagogisen arvion pohjalta. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö ja suunnitelmallisuus ovat tehostetun tuen toteutumisen edellytys. 

Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään koulutyöstä, tehdään hänelle erityistä tukea koskeva hallintopäätös. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Erityisopetuksen lisäksi oppilas saattaa tarvita esimerkiksi vahvaa oppilashuollollista, kuntouttavaa, hoidollista tai muuta yksilöllistä tukea. Huoltajan tuen, moniammatillisen yhteistyön ja yksilöllisen ohjauksen merkitys korostuu. 

 
7. NIVELVAIHEIDEN TIEDONSIIRTO 

 
Tiedon siirtäminen ja tutustuminen tulevaan oppimisympäristöön korostuvat, kun oppilas siirtyy kouluasteelta toiselle. Siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen, lapsi ja huoltajat tutustuvat tulevaan kouluunsa ja opettajaansa. Kuopiossa on joustava esi- ja alkuopetus. Lukuvuoden alussa tehdään esi- ja alkuopetuksen tiimisopimus (tarkemmin osoitteessa https://peda.net/kuopio/kuopion-joustava-esi-ja-alkuopetus). Kouluviranomaiset tekevät yhteistyötä siirtymävaiheessa ja tarvittaessa huoltajat otetaan mukaan suunnittelemaan siirtymävaihetta. Tiedonsiirtopalaveri pidetään myös kuudennen luokan keväällä, kun oppilas on siirtymässä alakoulusta yläkouluun. Laajojen terveystarkastusten yhteydessä 1.–9. –luokilla huoltajilta pyydetään kirjallinen tiedonsiirtolupa kouluterveydenhuollosta opettajalle. 

Oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle opinto-ohjaaja ja erityisopettaja käyvät yhteistyössä läpi 9. luokan oppilaiden tuen tarpeet ja niihin liittyvät pedagogiset asiakirjat ja muut oppilaan opiskeluun liittyvät lausunnot. Koulu järjestää tutustumisia ja osallistuu vierailuihin toiseen asteen oppilaitoksiin. Nilsiän yhtenäiskoulun lukuvuosisuunnitelmassa on kerrottu nivelvaiheiden tiedonsiirto tarkemmin.  

  

8. TOIMINTAMALLIT JA OPISKELUHUOLTORYHMIEN KOKOONPANOT 

 
Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa Kuopion kaupungin opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. 

Koulukohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa koulun opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa rehtori. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä laatii kouluhyvinvointia vahvistavan opiskeluhuoltosuunnitelman. Ryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa lukuvuodessa. Keväällä on arviointikokous, jossa arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ja asetetaan uudet tavoitteet seuraavalle lukuvuodelle (omavalvonta). Ryhmään kuuluvat rehtori, apulaisjohtaja, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, oppilaiden, henkilökunnan ja huoltajien edustajat ja tarvittaessa muut asiantuntijat. Ryhmän kokoonpano voi vaihdella eri kokoontumisajankohtina. 

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä opiskeluhuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.  

Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista opiskeluhuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen. 

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa ja luottamuksellista. Opiskeluhuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. 

Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tuen tarpeen selvittämiseksi tai opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi ja se käsittelee oppilaan fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä henkilökohtaisia asioita. Ryhmän kokoaa se henkilö, joka on havainnut ongelman tai tuen tarpeen konsultoiden opiskeluhuollon edustajaa. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan. Asian käsittely perustuu oppilaan ja tarpeen vaatiessa huoltajan kirjalliseen suostumukseen. Paikalla on vain asian käsittelyn kannalta välttämättömät henkilöt. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Asian käsittelystä laaditaan opiskeluhuoltokertomus, jonka ryhmän vastuuhenkilö kirjaa. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Opiskeluhuoltokertomukset tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot ovat salassa pidettäviä. Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. 

  

Moniammatillinen kokous on opetusjärjestelyihin liittyvissä asioissa kokoontuva ryhmä. Sen piiriin kuuluvat mm. kolmiportaisen tuen asiat, kurinpidolliset asiat ja poissaolot (POL 16a§ 2mom). Kokoonpano harkitaan tapauskohtaisesti. Ryhmään kuuluvat alakoululla rehtori, apulaisrehtori, erityisopettajat, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja tarpeen mukaan muita kouluyhteisön jäseniä sekä yläkoululla lisäksi oppilaanohjaaja. Ryhmä kokoontuu noin kolme kertaa syyslukukaudella ja neljä kertaa kevätlukukaudella. Alakoululla ja yläkoululla on omat kokouksensa. Nilsiän yhtenäiskoulun kotisivuilla on toimijoiden yhteystiedot. Oppilasta ja huoltajaa on kuultava, kun kyseessä on tehostetun ja erityisen tuen käsittely ja selvittäminen. Tuen järjestäminen ei perustu kuitenkaan vapaaehtoisuuteen.