Oppilaiden osallisuus

Lainsäädännön mukaan lasten ja nuorten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Perustuslain 6 § 3 momentti määrää, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Nuorisolain 8 §:n mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

Perusopetuslain 47 a § säätää, että opetuksen järjestäjän tulee edistää oppilaiden osallisuutta ja huolehtia, että oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta, joka voi olla useamman koulun yhteinen. Vastaavat velvoitteet sisältyvät lukiolain 27 §:ään ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 36 §:ään.

Lastensuojelulain 8 §:n mukaan lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestettäessä ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12. artikla toteaa, että lapsella, joka kykenee muodostamaan oman näkemyksensä, tulee olla mahdollisuus ilmaista vapaasti näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Koulussa huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.

Jokaisessa koulussa tulee olla oppilaskunta. Oppilaskunnalla on ohjaava opettaja / ohjaavat opettajat, jotka ohjaavat oppilaiden osallisuuden toteutumisen koulussa. Lasten ja nuorten osallisuutta edistetään kaupunkitasoisesti myös Lasten Parlamentissa ja Nuorisovaltuustossa, joiden avulla lasten ja nuorten näkökulmaa tuodaan esille asioiden valmisteluun.


Kodin ja koulun yhteistyö

Perusopetuslaki (3 §) velvoittaa koulut tekemään yhteistyötä kotien kanssa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvataan kodin ja koulun yhteistyön keskeiset periaatteet. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus.

Kodin ja koulun yhteistyö on välttämätöntä, jotta koulutyö onnistuu. Monipuolisella kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan lapsen ja nuoren oppimista ja kasvua. Koulun tehtävä on vastata oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa siten, että he voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista.

Luokanopettaja tai luokanohjaaja kutsuu oppilaan ja huoltajat oppimiskeskusteluun vähintään kerran lukuvuodessa. Keskustelussa käydään yhdessä läpi muun muassa opintojen etenemistä, oppilaan työskentelytaitoja sekä ajankohtaisia opiskeluun ja ikävaiheeseen liittyviä kysymyksiä.

Perusopetuksen opetussuunnitelma:
Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö
Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen