Koulun johtamisen toimenpiteet

Koulun johtoryhmän (johtotiimin) muodostavat rehtori, apulaisjohtaja ja turvallisuusvastaava. Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa lukuvuoden aikana. Koulussa kokoontuvat lisäksi säännöllisesti sovittuna päivänä viikossa kolme tiimiä: 1.-2, 3.-4 ja 5.-6.-luokkien tiimit. Tiimien tehtävänä on tuoda ajatuksia ja ideoita rehtorin ja apulaisjohtajan tietoon, joiden avulla johtamista voidaan kehittää.

Henkilökuntakokoukset (opettajat + ohjaajat) pidetään viikoittain torstaiaamuisin klo 8-9. Palavereihin osallistuvat koko koulun henkilökunta eli luokanopettajat, erityisopettajat, aineenopettajat, koulunkäynninohjaajat/iltapäivätoiminnanohjaajat, koulusihteeri sekä kuraattori ja terveydenhoitaja mahdollisuuksien mukaan. Palaverin vetäjinä toimivat rehtori ja apulaisjohtaja. Palavereista tehdään asialista/muistio ja sitä täydennetään kokouksen edetessä. Valmis muistio tallennetaan sähköiseen henkilökunnan muistikirjaan sekä sähköpostiin. Sisäistä viestintää hoidetaan mm. sähköisen (luettavissa myös paperisena henkilökunnanhuoneen seinällä) viikkotiedotteen avulla apulaisjohtajan toimesta. Koulun pääsääntöisenä viestintäkanavana toimii Wilma.

Lukuvuosisuunnitelma laaditaan tiimityönä ja suunnitelman kokoamisesta Peda.nettiin huolehtii rehtori, apulaisjohtaja sekä vastuuopettaja yhteistyössä.

Kehityskeskustelut käydään lukuvuoden aikana jokaisen henkilökuntaan kuuluvan kanssa. Kehityskeskusteluissa kerätään palautetta koulun johtamisjärjestelmästä sekä johtamisesta. Saatua palautetta hyödynnetään johtamista kehitettäessä. Johtajuutta pyritään tukemaan myös koulutuksen avulla. Tänä lukuvuonna käydään TSA-keskustelut vakituisten opettajien kanssa.

Koulukohtainen viestinnän suunnitelma

 (henkilökunta)

Koulun henkilökunnan viestinnässä käytetään Wilmaa ja sähköpostia. Tiedotteet, koulutukset ja valmisteltavat asiat välitetään pääasiallisesti s-postilla. Henkilöstöpalaveri järjestetään kerran viikossa. Henkilöstöpalaverissa käsitellään koko koulua koskevia asioita ja suunnitellaan koulun toimintaa yhdessä. (Tätä ys-aikaa voidaan käyttää tarvittaessa myös tiimien suunnitteluaikana.) Henkilöstöpalaverien muistio tallennetaan sähköiseen muistikirjaan ja lähetetään myös s-postilla henkilöstölle. Välittömästi tiedotettavat asiat (esim. kriisiviestintä – kts. kriisisuunnitelma) hoidetaan puhelimitse tai mahdollisuuksien mukaan kasvotusten.

Rehtori ja apulaisjohtaja ovat päivittäin tavoitettavissa koululta, jotta tiedottaminen ja viestintä onnistuvat sujuvasti. Henkilöstöä on kehotettu rohkeasti ottamaan käsittelyä vaativia asioita puheeksi, jotta tiedonkulku olisi joustavaa ja että epäkohtiin voitaisiin puuttua riittävän nopealla aikataululla.

Ulkoinen viestintä (koulu/koti)

Pääasiallinen viestintäkanava koulun ja kodin välillä on sähköinen Wilma-järjestelmä. Lisäksi koulussa ilmestyy tarpeen mukaan erillisiä tiedotuslehtisiä. Opettaja voi halutessaan ottaa myös paperisen reissuvihkon käyttöön oman luokkansa viestinnässä. Wilmaa käytetään tiedotusasioissa. Haasteelliset oppilaskohtaiset asiat pyritään hoitamaan puhelimitse tai kasvotusten, ettei väärinymmärryksiä pääsisi syntymään. Henkilökuntaa on neuvottu ottamaan kotiin yhteyttä riittävän ajoissa, ennakoiden, ettei asiat kasvaisi liian suuriksi. Opettajat voivat halutessaan järjestää vanhempainvartteja/palavereja määrättyjen oppimiskeskustelujen lisäksi.

Koulujen PedaNet-sivut toimivat myös koulun tiedotuskanavana ympäröivään yhteisöön.

Kaikilla opetushenkilöstöllä ei ole vielä käytössään omia työpuhelimia, joten heidät tavoittaa henkilökunnanhuoneen puhelimesta tai heille voi jättää soittopyynnön. Halutessaan he voivat tiedottaa luokkansa oppilaiden huoltajille oman henkilökohtaisen numeronsa.

Koulun linjauksia koskevissa asioissa rehtori tiedottaa asioista ja tarvittaessa tiedotusvastuu siirtyy perusopetuspäällikölle tai opetusjohtajalle.

Kriisiviestintä tapahtuu kriisisuunnitelmassa kuvatulla tavalla.

 

Tavoitteet:

  • Henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, henkilöstön osallistuminen
  • Palaverien suunnitelmallisuus ja tehokkuus